Kuinka tilintarkastajat hallitsevat havaitsemisriskiä?

Kati Pajunen, Antti Rautiainen (Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulusta) ja Jani Saastamoinen (Itä-Suomen yliopisto) ovat toteuttaneet kyselyn, joka käsittelee havaitsemisriskin hallintaa tilintarkastajan näkökulmasta. Tämä kirjoitus käsittelee kyselyn avoimissa vastauksissa nousseita näkemyksiä havaitsemisriskistä.

Kirjoittajat: Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen

Havaitsemisriski tarkoittaa sitä, että tilintarkastaja ei huomaa virhettä tilintarkastuksen aikana. Selvitimme tilintarkastajille suunnatun kyselyn avulla sitä, miten havaitsemisriskiä hallitaan tilintarkastajan työssä. Tämä kirjoitus perustuu kyselyn avoimeen kysymykseen annettuihin vastauksiin. Avoimessa kysymyksessä vastaajat saivat vapaasti kertoa näkemyksiään havaitsemisriskistä.

Havaitsemisriski kulkee mukana tilintarkastuksessa, vaikka sitä ei aina eksplisiittisesti tai käytännössä miettisikään. On tiettyjä tekijöitä, jotka lisäävät havaitsemisriskiä. Näitä ovat esimerkiksi heikko kirjanpidon laatu ja se, että dokumentointi vie aikaa itse tarkastukseen käytettävissä olevasta ajasta. Jos kontrollit ovat tarkastuskohteessa huonosti järjestetty, se myös lisää havaitsemisriskiä. Havaitsemisriskiä lisäävät myös asiat, jotka eivät ole suoraan luettavissa tilinpäätöksestä. Erityisesti lähipiiriin liittyvät asiat ovat tällaisia. Lisäksi muiden asioiden kuin numeroiden tarkastus voi olla haasteellista. Analyyttisten työkalujen käyttö tilintarkastuksessa voi lisätä havaitsemisriskiä, jos perinteistä aineistotarkastusta tehdään vähemmän. Havaitsemisriskiä puolestaan vähentää, jos tilintarkastaja tuntee asiakkaan hyvin ja jos tilintarkastaja tekee työnsä huolellisesti. Esimerkiksi pienissä tarkastuskohteissa havaitsemisriskin hallinta on joskus helpompaa.

Havaitsemisriski on tilintarkastajasta johtuva riski. Intuitiosta, kokemuksesta ja ammattitaidosta on hyötyä havaitsemisriskin hallinnassa. Eräs vastaaja toi esiin myös luovan havaitsemiskyvyn merkityksen, millä hän tarkoitti tarkastustyötä, joka ei perustu tarkistuslistoihin. Hyvä perehtyminen asiakkaan liiketoimintaan myös auttaa havaitsemisriskin hallinnassa. Ihmistuntemus mainittiin asiana, johon ei pitäisi yksistään luottaa.

Tilintarkastuksessa on läsnä myös odotuskuilu. Usein odotetaan, että tilintarkastaja havaitsee kaiken, mutta näin ei käytännössä useinkaan ole. Tarkoitus onkin huomata kaikki olennainen – ei kaikkia pieniä virheitä. Tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen huomioiminen auttaakin suuntaamaan tarkastustyötä oikeisiin kohteisiin (ks. esim. Rautiainen, Saastamoinen & Pajunen, 2021). Tärkeää on keskittyä suuriin riskeihin. Eräs vastaaja toi esille, vastaako nykyinen käytössä oleva tarkastustapa tilintarkastusriskien hallintaa lopulta. Havaitsemisriski on myös aina tilannekohtainen asia.

Yhtenä lähtökohtana tutkimuksessamme oli artikkeli siitä, miten tilintarkastajat voivat kokea jopa pelkoa tai muuten epämukavaa oloa tilintarkastuksen aikana, mikä helpottaa vasta kun tilintarkastus on saatettu loppuun (Guénin-Paracini, Malsch & Paillé, 2014). Osa vastaajista oli sitä mieltä, että tunteet eivät ole relevantti kysymys havaitsemisriskin hallinnan yhteydessä, mutta joidenkin vastausten perusteella tunteetkin merkitsevät. Esimerkkinä kerrottiin, että nuoret tilintarkastajat voivat hakeutua riskejä sisältävän työn johdosta muihin työtehtäviin. Eräs vastaaja kirjoitti, että olisi noloa olla huomaamatta virheitä tai väärinkäytöksiä. Useammat toivat sen sijaan esille sen, että tilintarkastajan ammatissa tulee sietää riskejä. Toisaalta, jos jokin riski tai väärinkäytös jää havaitsematta, ei pidä olla liian ankara itselleen.

Kati Pajunen, KTT, YTM, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu
Antti Rautiainen, KTT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu
Jani Saastamoinen, KTT, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto

Lähteet:

Guénin-Paracini, H., Malsch, B. & Paillé, A.M. (2014). Fear and risk in the audit process. Accounting, Organizations and Society, 39:4, 264-288.

Rautiainen, A., Saastamoinen, J., & Pajunen, K. (2021). Do key audit matters (KAMs) matter? Auditors’ perceptions of KAMs and audit quality in Finland. Managerial Auditing Journal.