Uusi EU-lainsäädäntö laajentaa hallitusten ja tarkastusvaliokuntien mandaattia kattamaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-asiat. Euroopan komission ehdotus kestävyysraportointidirektiiviksi tuo tarkastusvaliokunnille lisää tehtäviä. EU:n yritysvastuudirektiiviehdotus asettaa yrityksille velvoitteet puuttua ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin yritysten toiminnassa ja arvoketjuissa.

Accountancy Europe on laatinut suosituksia tarkastusvaliokunnalle siitä, miten ESG-asiat tulee sisäistää työtehtäviin hyvän hallintotavan mukaisesti. Accountancy Europe antaa kannanotossaan katsauksen tarkastusvaliokuntien odotetusta roolista ja vastuista asiaankuuluvan EU-lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimusten valossa. Se sisältää suosituksia tarkastusvaliokunnille niiden ESG-vastuusta ja keskittyy tarkastusvaliokunnan:

• osaamiseen ja kokoonpanoon
• vastuuseen ESG-raportoinnista ja -varmennuksesta.

Tarkastusvaliokunnan työskentely tilintarkastajien kanssa ESG-asioissa

Yksi tarkastusvaliokunnan vastuualueista on työskentely tilintarkastajien kanssa. Tehokas yhteistyö osapuolten välillä ja riippumattomuuden säilyttäminen on hyödyllistä paitsi tilintarkastajalle ja tarkastusvaliokunnalle myös yhtiölle, sijoittajille ja yleisesti ottaen yhteiskunnalle.

Accountancy Europe näkee, että tarkastusvaliokuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä sisäisten tarkastajien ja tilintarkastajien kanssa ESG-riskien osalta ja ESG-riskien tunnistamiseksi ESG-raportointiin liittyvissä varmennusprosesseissa. Tämä auttaa varmistamaan ESG-tietojen eheyden.

Sijoittajien määrätietoinen ESG-tietojen sisällyttäminen päätöksiinsä, johtaa ESG tietojen integroitumiseen yritysten hallintoon, strategiaan, sisäiseen valvontaan ja raportointiin. Tarkastusvaliokunnat, talousjohtajat ja rahoittajat ottavat käyttöön niin sanotun integroidun lähestymistavan taloudelliseen ja kestävän kehityksen raportointiin.

Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin yhdistäminen on olennaista, jotta yritykset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä, ja estää epäjohdonmukaisuuksien sekä porsaanreikien riskit kahden kertomuksen välillä. Tämä helpottaa myös ESG-näkökohtien integroimista yritysten päätöksentekoon. Tästä syystä tarkastusvaliokunnat joutuvat pohtimaan kestävyyden ja taloudellisen raportoinnin velvollisuuksiensa välistä yhteyttä päättäessään, kuinka hallita yrityksen varmennustarpeita.

Tilintarkastajien ESG-osaaminen tarkastusvaliokunnan syyniin

Kun kestävyysraportoinnin varmennus otetaan käyttöön, tarkastusvaliokunnan on oltava mukana varmennuksen antavan tilintarkastajan valinnassa ja heidän riippumattomuutensa ja työn seurannassa, mukaan lukien tilintarkastuskertomus. Tarkastusvaliokuntien on varmistettava, että tilintarkastajalla on asianmukainen ESG-osaaminen ja tietämys asiaankuuluvista ESG-varmennuksen prosesseista.   

Tarkastusvaliokunnan tulee vaihtaa tilintarkastajan kanssa tietoja yrityksen riskeistä, mukaan lukien ESG-riskeistä. Sen tulee arvioida vaatimustenmukaisuuden ja sisäisen tarkastuksen toimintoja ESG-asioissa ja raportoida tästä hallitukselle.

ESG-varmennus

Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalan piiriin kuuluvilta yrityksiltä vaaditaan kestävyysraportoinnin varmennusta.

Kestävyysraportoinnin varmennukseen liittyen tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:

• seurata vuosikertomuksen ja konsolidoidun kestävyysraportoinnin varmennusta
• arvioida, ovatko yritysten ​​käytössä olevat kontrollit asianmukaisia varmistaakseen kestävyysraporttien johdonmukaisuuden
• tiedottaa hallitukselle kestävyysraportoinnin varmennuksen tuloksista

Tarkastusvaliokuntien tulisi pohtia seuraavia kysymyksiä, joihin liittyy heidän vastuunsa ESG-varmennuksesta:

• Miten tarkastusvaliokunta pysyy ajan tasalla asiaankuuluvista lainsäädännöllisistä ESG-vaatimuksista, ja muista ESG-varmennuksen kehityksestä?
• Mitä varmennuksen tekijöitä tarkastusvaliokunnan tulee ottaa huomioon valitessaan tilintarkastajan kestävyysraportoinnillensa?
• Mitä tekijöitä tarkastusvaliokunnan tulee ottaa huomioon kestävyysraportoinnin varmennuksen seurannassa? Esimerkiksi onko viestintä tilintarkastajan ja tarkastusvaliokunnan välillä riittävällä tasolla?
• Miten tarkastusvaliokunta voi helpottaa yrityksen due diligence -toiminnan tehokasta seurantaa?
• Miten sisäinen tarkastus voi tarjota lisänäkemystä ja ennakointia?
• Onko sisäisellä tarkastuksella riittävästi resursseja ylimääräisten ESG-tarkastusten suorittamiseen?
• Miten varmennus voi tehdä yrityksen due diligence -toimista luotettavampia ja tehokkaampia?