Tilintarkastajan työvälineenä LinkedIn

Suomen yksi tunnetuimmista somettavista tilintarkastajista on Paula Roima. Hän kertoo käyttäneensä aiemmin Facebookia ja hiukan Twitteriä, mutta innostuneensa todella vasta LinkedInistä.

Kanava sopii parhaiten hänen ammatillisiin tarkoituksiinsa.

Emme tunne Paulan kanssa ennestään, mutta pyydän häntä LinkedIn-kontaktikseni ja kysyn kutsu­viestissä lupaa käyttää kuvakaappauksia hänen tilistään artikkelin kuvitukseksi. Paula hyväksyy kutsuni vielä samana iltana ja vastaa: ”Ilman muuta saa käyttää ☺”

Näin LinkedIn toimii. Ammatillinen somepalvelu tarjoaa helpon tavan verkostoitua ja vaihtaa muutama sana ennestään vieraan ihmisen kanssa. Aiemmin uusia kontakteja luotiin seminaareissa, cocktail-tilaisuuksissa tai vaikka koulutuspäivillä. Nyt kun lähitapaamiset poikkeustilanteen takia ovat vähentyneet, LinkedIn tarjoaa entistäkin tärkeämmän väylän luoda uusia suhteita.

– Aluksi lähdin liikkeelle siitä, että kaikki LinkedIn-kontaktini ovat tuttuja. Nykyään verkostoissani on paljon sellaisia ihmisiä, joita en tunne. Suurin osa tykkäyksistäkin tulee tuntemattomilta, Paula kertoo.

Miksi jotkut julkaisut näkyvät laajalle, toiset eivät?

Sosiaalisella medialla viitataan verkko­palvelualustoihin, joissa käyttäjillä on mahdollisuus itse aktiivisesti tuottaa ja julkaista sisältöjä. Periaatteessa joka käyttäjällä ja julkaisulla on yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa suurikin yleisö. 

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan toiset julkaisut näkyvät sadoilletuhansille, toiset tavoittavat vain joitakin satoja. Somen algoritmin perusidea aukeaa, kun pysähtyy miettimään somepalveluiden ansaintalogiikkaa. Palveluntarjoajien liikevaihto koostuu mainostilan (tai muiden palveluiden) myynnistä. 

Esimerkiksi Facebook tekee pääosan tuloksestaan myymällä käyttä­jistä keräämäänsä dataa kohdennustyökalujen kautta mainostajille. Facebookissa yrittäjä voi kohdentaa mainoksensa muun muassa iän, sukupuolen, sijainnin ja käyttäjän kiinnostuksen mukaan. Tarjolla on työkaluja myös BtoC-puolelle. Tilintarkastuspalveluita tarjoava yritys voi kohdentaa Facebook-mainontaansa esimerkiksi nettisivukävijöilleen tai profiililtaan samankaltaisille henkilöille.

Somepalveluille ovat eduksi sellaiset sisällöntuottajat, joilla on laajat verkostot ja joiden postaukset herättävät vuorovaikutusta. Siksi algoritmi nostaa näitä julkaisuja monien käyttäjien silmille. Sama toisinpäin: julkaisu, joka ei herätä vuorovaikutusta, ei tuota palvelulle käyttäjädataa, jota se voisi myydä eteenpäin.

– Ymmärrän kyllä vähän algoritmien ideaa, mutta minulla ei ole ollut sellaista aktiivisen kasvun strategiaa, että olisin esimerkiksi kasvattanut määrätietoisesti seuraajamäärää. Oma tyylini on jakaa osaamista ja kokemusta asioista, jotka itseä kiinnostavat, verkostoitua ja pitää kivaa. En ota somehommista paineita, Paula toteaa.

Sisältöjä omasta työstä matalalla julkaisukynnyksellä

Paulan omista intresseistä kum­puava strategia näyttääkin toimivan. Ei ihme. Ihmisten kanssa menestyy sekä oikeassa elämässä että sosiaalisessa mediassa olemalla oma itsensä ja juttelemalla itselle kiinnostavista asioista muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.

Hän kertoo, että postausten aiheet nousevat usein omasta työstä, esimerkiksi asiakaskeissistä tai kollegan kysymyksestä. Olennaista on oivaltaa, mikä aihe saattaisi kiinnostaa muitakin ja käyttää sellaista postausten sisältönä. Sama somevaihde Paulalla on päällä myös kuvien suhteen. 

– Otan kaikenlaisia random -valokuvia varastoon. LinkedInissä on hyvä olla valokuva mukana postauksessa.

Vaikka Paula kertoo julkaisevansa lähinnä tilintarkastukseen ja yrittäjyyteen liittyviä sisältöjä, julkaisujen aihepiirit ja kielen taso puhuttelevat laajaa yleisöä. Lähiaikoina Paula on kirjoittanut LinkedIniin muun muassa perintöveroista, petoksista, verotuksesta, taseen ulkopuolisista vastuista, hallitustyöskentelystä, työhyvinvoinnista, virtuaalisesta varastoinventaarista… 

Yksi postaus synnytti varsinaisen hittituotteen.

– Päädyimme koronan takia hoitamaan varastoinventaarin asiakkaan kanssa videon välityksellä, ja tein tästä julkaisun LinkedIniin. Sen jälkeen olen sopinut jo kolme muutakin videoinventaaria, Paula naurahtaa.

Rima postauksiin oli aluksi älyttömän korkealla.

– En ole mikään kirjoittaja, mutta minulla on jonkinlainen sisäinen palo viestiä ja jakaa tietoa. Jos minulla on jokin ajatus, jaan sen nykyään saman tien. Sisällön relevanttiutta saatan kyllä pysähtyä miettimään, mutten jännitä sitä, saako postaus sata tykkäystä vai ei.

Asiantuntijat someen – yhä kiihtyvällä vauhdilla

Paulan innosti LinkedIniin pari vuotta sitten henkilöbrändäyksen ja digitaalisen vaikuttajaviestinnän valmentaja Jarkko Sjöman, joka kävi kouluttamassa tilintarkastajia.

Jarkko kertoo tottuneensa siihen, että monet asiantuntijat kohtaavat hänet kädet puuskassa.

– Ajatellaan, että some on kissavideoita, meemejä ja pallomeri, eikä vakavasti otettavan asiantuntijan paikka.

Hän kertoo, että sosiaaliseen mediaan suhtauduttiin kuluttaja­yrityksissäkin vielä muutama vuosi sitten lähinnä sivutoimintana, ja palveluihin tuotettiin materiaalia aika kevyesti. Nykyään suhde on hyvinkin strateginen. 

Ne, jotka tekevät somea tänään strategisesti ja tavoitteellisesti, voittavat huomenna.

Jarkko Sjöman

Taustalla on ostoprosessin nopea muutos. Vanha tuttu myynnin suppilo on muuttunut tippaleiväksi, ja sosiaalisen myynnin osuus kasvaa edelleen.

– Me ihmiset teemme yhä enemmän ostopäätöksiä suositusten pohjalta. Kysymme kumppaneilta, tietääkö joku hyvää tilitoimistoa. Rekrytoitavia, palveluita ja yhteistyökumppaneita kartoitetaan omista verkostoista ja verkostojen verkostoista.

Asiantuntijuutta ei enää myydä. Se löydetään. 

Koronan aikaisessa ja jälkeisessä maailmassa digitaalisen kohtaamisen merkitys korostuu entisestään. Luottamusta ei voi rakentaa tuputtamalla yrityksen tuotetta tai tarjoilemalla harmaata yritysviestintää.

– Me ihmiset haluamme jutella ihmisten ja asiantuntijoiden kanssa mieluummin kuin organisaation logon kanssa. Jos oma verkostosi ja vaikuttavuutesi kasvaa, myös yrityksesi voi vahvasti.

Onko jo myöhäistä lähteä rakentamaan asiantuntijabrändiä vaikka LinkedIniin?

– Ei. Ne, jotka tekevät somea tänään strategisesti ja tavoitteellisesti, voittavat huomenna. LinkedInissä on 1,3 miljoonaa suomalaista, heistä yli miljoona on hiljaa. Tilaa on. Jos joka tapauksessa selaa somea, yhtä hyvin sen ajan voi käyttää myös määrätietoisesti hyödykseen.

Klikkaamalla näkyvyyttä tilintarkastusalalle

Algoritmit pyrkivät tarjoamaan somekanavissa juuri meille kohdennettuja relevantteja sisältöjä. Kun viihdymme palvelun käyttäjinä, näemme kohdennettuja mainoksia, kulutamme alustan palveluita ja tuotamme euroja palvelun ylläpitäjälle. Mitä me itse saamme? 

Paulan mukaan paljonkin.

– Oma somepresenssini perustuu siihen, että olen niillä foorumeilla, missä on kiinnostavia ihmisiä. LinkedIn-näkyvyys on tuottanut minulle paljon, kuten uusia kiinnostavia asiakkaita. Lisäksi saan puheenvuoro- ja artikkelipyyntöjä ja kutsuja jopa hauskoihin tapahtumiin. Jos tekisin tätä vielä astetta harkitummin, voisin elättää itseni tällä.

Paulan sisällöt ovat tosiaan kiinnostavia. Koska tiedän, miten alogritmi toimii, käyn varta vasten tykkäämässä useasta Paulan LinkedIn-postauksesta. Haluan, että LinkedIn osaa tarjota minulle jatkossakin hänen tuottamaansa sisältöä.

Samalla autan Paulan julkaisuja ja välillisesti myös tilintarkastusalaa näkymään hiukan laajemmalle. 

Paula Roima on yksi aktiivisimmista tilintarkastusalan somevaikuttajista LinkedInissä. Tutustu Paulan tiliin LinkedInissä.

Jarkko Sjöman on henkilöbrändäyksen asiantuntija. Hän on yksi maailman seuratuimmista vaikuttajista LinkedIn SlideSharessa. Jarkko LinkedInissä.

Kirjoittaja Marjukka Kähönen toimii viestinnän asiantuntijana Noon Kollektiivissa. Marjukka LinkedInissä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.