Kriisitilanteissa testataan tilintarkastusyhteisöjen resilienssiä. Innovointi- ja uudistumiskyvyllä pärjätään myös tulevissa muutoksissa.
Kirjoittaja: Kim Ittonen
Vuosi sitten tilintarkastusyhteisöt joutuivat sopeuttamaan tilintarkastusmenetelmänsä uuteen normaaliin. Keskellä tilintarkastuksen kiireaikaa oli luotava puitteet etätilintarkastukselle (remote auditing), ilman että tilintarkastukset viivästyivät tai tilintarkastusriskit kasvoivat.
Odottamattomiin toimintaympäristön muutoksiin ja shokkeihin mukautuminen edellyttää resilienssiä. Se auttaa yhteisöä pysymään toimintakykyisenä kriisin keskellä. Optimitilanteessa se luo jopa uusia mahdollisuuksia.
Tilintarkastusalalla ammattitaito ja substanssiosaaminen ovat keskeisiä menestystekijöitä tilintarkastuksen laadun näkökulmasta. Resilienssin näkökulmasta innovointi- ja ongelmanratkaisutaidot ovat avaintekijöitä. Näiden molempien avulla tilintarkastaja voi tunnistaa toimintaympäristön muutokset ajoissa ja luoda niihin tehokkaita ja tilintarkastusstandardien mukaisia ratkaisuja.
Resilienssin kehittäminen edellyttää myös innovointiin kannustavaa organisaatiokulttuuria. Tilintarkastustoimeksiantoja ohjaavat suurelta osin jäykät standardit, jotka helposti rajoittavat tavanomaisuudesta poikkeavaa ajattelua ja rohkaisevat pikemminkin rutiininomaiseen toimintaan. Tilintarkastusyhteisöihin olisikin luotava ilmapiiriä, jossa käytettävien työkalujen kirjoa ei rajoitettaisi tarpeettomasti. Uusia ratkaisuja pitäisi voida testata ja mahdolliset epäonnistumisetkin hyväksyä.
Resilienssi rakentuu myös vuorovaikutuksessa sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Tilintarkastuksen onnistumisen näkökulmasta kommunikaatio tilintarkastajan ja asiakkaan välillä, mutta myös tilintarkastustiimin sisällä, on avainasemassa. Pandemia-ajan etäyhteydet haastavat perinteisiä tilintarkastuksen menetelmiä, joissa esimerkiksi asiakasyrityksen johdon luotettavuutta on arvioitu pitkälti kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.
Pitkät asiakassuhteet näyttäisivät luovan resilienssiä tilintarkastustoimeksiantoihin kriisin keskellä. Tutut henkilöt ja kontaktiverkostot tuovat luottamusta, vaikka tarkastus tapahtuisikin etänä ja mahdollisesti uusia alustoja tai muita uusia työkaluja hyödyntäen.
Aika näyttää, kuinka koronapandemian myötä tilintarkastusprosesseihin tulleet muutokset vaikuttavat alaan kokonaisuudessaan. Samoin näemme, kuinka tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ovat selvinneet vastoinkäymisistä ja onko muutoksista syntynyt alalle uusia toimintatapoja.
Keväällä 2021 koronapandemia ei periaatteessa enää haasta tilintarkastusyhteisöjä, koska muutokseen on ehditty jo vuoden verran sopeutua. Tilintarkastusalan tulevaisuutta ajatellen juuri nyt on kuitenkin oikea aika luoda niitä työkaluja ja toimintatapoja, joilla kasvatetaan resilienssiä seuraavia poikkeusoloja varten.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.
