Kirjoittaja: Johanna Järvenpää
Konkurssien määrä on kasvussa. Vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana on aloitettuja konkursseja 21,3 % enemmän (1325 kpl) kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla Kostin (eli Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmän) mukaan. Tämä vaikuttaa myös erityistarkastusten kysyntään. Konkurssiasiamies ja konkurssipesät/velkojat tarvitsevat enenevässä määrin lisäinformaatiota konkurssiin ajautuneen yrityksen vaiheista sen kirjanpitoon pohjautuen.
Konkurssivelallisen erityistarkastuksella tuotetaan lisätietoa konkurssipesän käyttöön
Erityistarkastuksen tarkoituksena on ns. lukujen murskauksen lisäksi tuottaa tietoa, jonka pohjalta pesänhoitaja voi tehdä päätöksiä ja/tai esityksiä velkojille esimerkiksi takaisinsaantikanteiden nostamiseksi ja rikosilmoituksen tekemiseksi, mikäli aiheellista.
Erityistarkastuksen tekijä tarkastaa ja raportoi mm. seuraavia osa-alueita:
- tuloslaskelman ja taseen analyysi
- määrittelee maksukyvyttömyyden sekä ylivelkaisuuden alkamishetken
- raportoi lähipiiritapahtumia sovitulta ajan jaksolta
- raportoi ns. kriittisen ajan tapahtumia
- arvioi kirjanpidon tasoa ajalta ennen konkurssia.
Konkurssiasiain neuvottelukunta on laatinut suosituksen konkurssivelallisen erityistarkastuksesta. Suositus on löydettävissä Konkurssiasiamiehen toimiston www-sivuilta (suositus 08). Erityistarkastus on lakiin perustuva toimeksianto; tilintarkastajan ominaisuudessa harjoittavaa muuta toimintaa, josta on säädetty konkurssilain 9:4§:ssä.
Käytännössä tarkastusta voidaan useissa tapauksissa suorittaa sähköisessä kirjanpitojärjestelmässä, mikä nopeuttaa tarkastuksen tekemistä. Sähköisistä järjestelmistä on saatavissa erilaisia listauksia, jotka helpottavat erityistarkastuksen raportointia. Luonnollisesti tarkastuksen alaista aineistoa ovat lisäksi
- viralliset tilinpäätökset,
- tilintarkastuskertomukset,
- tase-erittelyt,
- mahdollinen verotarkastuskertomus ja
- kohdeyhtiön hallintoaineisto.
Lisäksi voidaan tehdä tiedusteluja eri viranomaisille kuten ulosottoon ja verohallintoon. Haastatteluitakin voidaan tehdä, mutta vakiintuneeksi tavaksi on muodostunut laatia erityistarkastuksesta ensin alustava versio, jota velallisen edustaja pääsääntöisesti voi kommentoida. Kommentointivaiheessa voidaan myös esittää lisäkysymyksiä, mikäli tarpeen. Tämän jälkeen laaditaan ns. lopullinen erityistarkastuskertomus, johon velallisen kommentteja voidaan tarkastajan harkintaan perustuen ottaa huomioon.
Erityistarkastuksen havaintoja saatetaan käsitellä oikeudessa
Erityistarkastuksen tekijän tulee varautua todistamaan oikeudessa erityistarkastuksen havaintojen pohjalta. Oikeudenkäynti saattaa tapahtua useankin vuoden kuluttua siitä kun erityistarkastus on valmistunut. Todistamista helpottaa huolellisesti tehty raportti ja kattava erityistarkastuksen liiteaineisto, joka todentaa erityistarkastuksen havainnot. Tavallisimmin tilintarkastajaa on tarvittu takaisinsaantioikeudenkäynneissä sekä rikosoikeudenkäynneissä, kuten törkeä kirjanpitorikos ja/tai törkeä velallisen epärehellisyys.
Yrityssaneerauksen liitteeksi laadittava tilintarkastajan selvitys
Myös yrityssaneerausten määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana on aloitettuja yrityssaneerausmenettelyitä 59 % enemmän (159 kpl Kostin mukaan) kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Yrityssaneeraushakemuksen liitteeksi tulee yrityksen usein toimittaa tilintarkastajan selvitys. Mielestäni olisi hyödyllistä mikäli yhtiön oma tilintarkastaja voisi laatia selvityksen, sillä hänellä saattaa olla jo useamman tilikauden tietämys yhtiöstä, sen toiminnoista ja taloudellisesta tilasta.
Tällä hetkellä Suomen Tilintarkastajat ry:n työryhmä päivittää ohjetta tilintarkastajan selvityksestä. Päivitykselle on tarvetta, sillä oikeusministeriön työryhmässä on tuotu esille, ettei yrityssaneeraushakemusta käsittelevä käräjätuomari usein saa tilintarkastajan selvityksen perusteella tarpeeksi selvyyttä asiaan. Käräjätuomari ei välttämättä ole talousalan ammattilainen, joten selvityksessä tulee saattaa hänen tietoonsa sekä yrityssaneerausta puoltavia että yrityksen kannalta epäedullisia asioita, siten kuten niitä havaitaan.
Laadukas selvitys lisää luottamusta tilintarkastajia kohtaan
Edelleenkin suurempi osa yrityssaneerauksen asetetuista yrityksistä ajautuu konkurssiin kuin käy läpi menestyksekkäästi menettelyn ja ohjelman mukaisen saneerauksen. Olisi tärkeää löytää jo varhaisessa vaiheessa ne yritykset, joilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä yrityssaneerauksesta. Laadukas ja sekä velkojien että velallisen kantaa esiin tuova selvitys lisää myös tilintarkastajakuntaan kohdistuvaa luottamusta.
Mikäli selviytymisen mahdollisuuksia ei yrityksellä ole, tai ne näyttäytyvät vähäisinä, tulee tilintarkastajan kertoa siitä selkeästi tilintarkastajan selvityksessä. Tai ainakin on syytä tuoda esiin ne seikat, jotka hänen näkemyksen mukaan vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yritys jatkossa kykenee suoriutumaan veloistaan; sekä saneerattavista veloista että uusista, tulevista veloista. Apuna tässä on yrityksen laatima budjetti ja sen realistisuuden kriittinen tarkastelu. Käräjäoikeuden kynnys saneerausmenettelyn aloittamiselle joka tapauksessa vaikuttaa olevan matala.
Erityistarkastus yrityssaneerauksen yhteydessä
Yrityssaneerauksen yhteydessä saneerauksen selvittäjä saattaa tarvita myös erityistarkastajaa. Tällöin suoritetaan samankaltainen erityistarkastus kuin konkurssivelallisen erityistarkastuksenkin yhteydessä. Saneerauksen selvittäjä, yritys sekä tilintarkastaja määrittelevät, mitä seikkoja ja miltä ajanjaksolta on syytä tarkastaa.
Kirjoittaja Johanna Järvenpää työskentelee KHT-tilintarkastajana Kirkkonummen Tilintarkastustoimisto Oy:ssä. Hän on erikoistunut konkurssivelallisten erityistarkastuksiin.
