Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus -lehdessä 1/2017.
Listayhtiöiden tilintarkastuskertomukset on käyty Finanssivalvonnassa huolella läpi. Erityisen tarkkaan on analysoitu pankkivalvonnan kohteena olevien listattujen pankkien kertomuksia.
Kirjoittaja: Tarja Sviili
– Uudistus ylitti odotuksemme, koska tilintarkastajien kertomuksissa esiin nostamat seikat – KAM:t – ovat olleet myös valvojan työn kannalta hyödyllisiä. Kertomukset ovat antaneet aiempaa enemmän tietoa Finanssivalvonnassa niille, jotka käsittelevät taloudellista informaatiota, arvioi toimistopäällikkö Tiina Visakorpi Finanssivalvonnan IFRS-valvonnasta.
Vastaus läpinäkyvyyden vaatimuksiin
Visakorpi korostaa, että nykymaailmassa rakenteellinen läpinäkyvyys talouselämän ja maailman monimutkaisuuden hallitsemiseksi on kaiken toiminnan edellytys. Tilintarkastuskertomuksen kehitystyössä on hänen mukaansa pystytty vastaamaan avoimuuden odotuksiin.
– Vanha vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus nähtiin kumileimasimena, minkä vuoksi sen tuomaa lisäarvoa ja jopa tilintarkastuksen hyödyllisyyttä kyseenalaistettiin. Uudet kertomukset osoittavat, että uudistus on kannattanut tehdä. Sijoittajat ovat saaneet kertomuksista lisää tietoa yhtiöiden tilintarkastuksen sisällöstä sekä siitä, mihin asioihin tilintarkastaja on erityisesti tilinpäätöksissä kiinnittänyt huomiota. Ylipäänsä kiinnostus tilintarkastajan työtä kohtaan on lisääntynyt.
Valvojalta tilinpäätöksen liitetietoja koskeva suositus
Visakorpi pitää Mika Heikkilän tavoin myönteisenä sitä, että KAM:ien esiin nostaminen kertomuksessa asettaa raportoijille lisäpaineita. Tilinpäätössääntelyn vaatimusten rinnalla raportoivien yhtiöiden on huomioitava myös tilintarkastajan näkemys tilinpäätöksen haasteellisimmista asioista.
– Johdossa on jouduttu miettimään huolellisemmin painotuksia, kun on tiedetty, että tilintarkastaja tuo kertomuksessa esiin tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joihin hän on kiinnittänyt huomiota tarkastusta tehdessään. Tilintarkastuksellinen haaste on aina myös tilinpäätösraportoijan haaste, toteaa Visakorpi.
IFRS-valvonnan alaiset yhtiöt saivat jo loppuvuodesta 2016 Finanssivalvonnalta suosituksen kiinnittää huomiota tilinpäätöksen liitetietoihin.
– Yhtiöiden toivottiin arvioivan uudelleen, antavatko tilinpäätöksen liitetiedot riittävästi tietoa seikoista, jotka tilintarkastaja on nostamassa tilintarkastuskertomukseen KAM:eiksi.
Kertomuksen painoarvo valvojan työssä kasvanut
IFRS-valvonnan toimistopäällikön mukaan erityisesti markkinavalvojalle uudet kertomukset ovat tarjonneet aidosti uutta tietoa.
– Markkinavalvojana vastaamme ainoastaan yhtiöiden tiedonantovelvollisuuteen kuuluvan tiedottamisen valvonnasta. Käytössämme on vähemmän yhtiökohtaista tietoa verrattuna pankki- ja vakuutusvalvontaan, Visakorpi tarkentaa.
Hänen mukaansa tilintarkastuskertomuksissa esitetyt KAM:t helpottavat valvontatyön suuntaamista oikeisiin asioihin.
– Kertomukset voivat vaikuttaa IFRS-valvonnan otantaan eli siihen, mitkä yhtiöt valikoituvat valvonnan kohteiksi. Niillä voi olla merkitystä myös päätettäessä reagoivan IFRS-valvonnan aloittamisesta sekä määritettäessä esitteiden sisältämien IFRS-tietojen valvonnan laajuutta.
Visakorven mukaan ennen varsinaisen full review -valvonnan aloittamista käydään ensin läpi tilintarkastuskertomukseen kirjatut KAM:t ja sen jälkeen itse tilinpäätös. Hän arvioi, että KAM:it tulevat toisaalta olemaan myös tyypillisiä keskustelunaiheita tilintarkastusasetuksen edellyttämässä pankki- ja vakuutusvalvojan sekä tilintarkastajan välisessä vuoropuhelussa, jolta Finanssivalvonta myös odottaa paljon.
Going concern -tilanteiden käsittely aikaisemmaksi
Tiina Visakorpi nimeää uuden tilintarkastuskertomuksen merkittäväksi hyödyksi sen, että se mahdollistaa toiminnan jatkuvuuteen liittyvien ongelmien ennakoinnin jo ennen tilanteen kärjistymistä.
– Tilintarkastajan ottaessa asian esiin KAM:eissa saa sen käsittely enemmän painoarvoa tilintarkastajan ja johdon välisissä keskusteluissa. Finanssivalvonnassa uskotaan uusimuotoisen tilintarkastuskertomuksen parantavan entisestään yhtiöiden, tilintarkastajien ja valvojien välistä vuoropuhelua näissä tilanteissa.
Myös toiminnan jatkuvuuteen liittyvä raportointivelvoite viranomaiselle (duty-to-report) laajentui uuden tilintarkastusasetuksen voimaantulon myötä koskemaan kaikkia listayhtiöiden tilintarkastajia. Aiemmin velvoite oli lähinnä vain pankkien ja vakuutusyhtiöiden tilintarkastajilla.
Valvoja saa tätä kautta etukäteen eli jo ennen tilintarkastuskertomuksen antamista tietoa yhtiön mahdollisista vaikeuksista.
– Eurooppalaiset vakavaraisuusvalvojat ovat tähän mennessä saaneet kuitenkin melko vähän ilmoituksia etukäteen. Valvojat epäilevät, että ongelmatilanteita on huomattavasti enemmän kuin ilmoituksia. Duty-to-report-menettelyn toimimattomuutta saadaan mahdollisesti korjattua, jos going concern -asioita ryhdytään käsittelemään enemmän tilintarkastuskertomusten KAM:eissa, pohtii Visakorpi.
Olennaisuus eurooppalaisen valvonnan teemana
Finanssivalvonnan toiveet tilintarkastuskertomuksen kehityssuunnasta ovat linjassa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) painotuksiin.
– Näkisimme mielellämme, että tilintarkastuskertomuksissa käsiteltäisiin olennaisuutta kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Olennaisuuden nostaminen kertomuksiin lisäisi ymmärrystä tästä vaikeasti hahmotettavasta asiasta. Positiivista onkin ollut huomata, että myös Suomessa joissakin listayhtiöiden kertomuksissa on kerrottu tilintarkastajan määrittämästä olennaisuudesta.
Olennaisuuteen liittyvien seikkojen avaaminen tilintarkastuskertomuksissa kaventaisi Tiina Visakorven mielestä tilintarkastajien ja heidän sidosryhmiensä välistä odotuskuilua.
– Tämä olisi konkreettinen keino välittää tilinpäätöksen lukijalle tietoa siitä, että tilintarkastus ei ole 100 prosenttista tietojen varmentamista eikä se täytä kaikkien tilinpäätöksen käyttäjien erilaisia tarpeita ja toiveita.
Lue lisää tilintarkastuskertomuksista:
- Marika Nevalainen: Uusi tilintarkastuskertomus on tilinpäätöksen jatkumo
