Tilintarkastusalalle, kuten monelle muullekin alalle, on luotu omat kansainväliset standardinsa. Tilintarkastusta ohjaavat ISA-standardit ovat tarpeellisia ja hyviä tilintarkastuksen yhdenmukaistamisen ja ohjeistuksen näkökulmasta. Niitä on usein kuitenkin vaikea soveltaa pienyritysten tilintarkastuksessa, muista yhteisömuodoista puhumattakaan.
Kirjoittaja: Riitta Laine | Kuva: Aki Rask
Voiko standardeja noudattaa vain pikkuisen?
Standardeja joko noudatetaan tai ei noudateta, ja noudattaminen edellyttää standardin soveltamista käytäntöön. Pienten tilintarkastustoimeksiantojen osalta puhutaan suhteellisesta soveltamisesta eli siitä, miten standardien vaatimuksia skaalataan toimeksiannon kokoon, monimutkaisuuteen ja yhteisömuotoon sopiviksi. Tilintarkastuslaki käyttää termiä tarkoituksenmukainen laajuus.
Tilintarkastajan on aina noudatettava hyvää tilintarkastustapaa, ja monien lähteiden ja alan edustajien mukaan ISA-standardien noudattaminen on osa hyvää tilintarkastustapaa. Sekä hyvän tilintarkastustavan että tarkoituksenmukaisen laajuuden tarkempi määrittely on kuitenkin jäänyt tekemättä.
Voisiko joku määritellä, mitä suhteellinen soveltaminen tarkoittaa?
Suomen Tilintarkastajat ry:n syksyisen jäsenkyselyn vastauksista näkee, ettei alalla ole yhtenäistä käsitystä siitä, mitä suhteellinen soveltaminen tarkoittaa. Samaan johtopäätökseen voi päätyä myös sen perustella, miten vähän ohjeistusta ISA-standardeja laativa IAASB, PRH:n (tai aiemmin Keskuskauppakamarin) tilintarkastusvalvonta tai oma yhdistyksemme on antanut suhteellisesta soveltamisesta.
PRH:n tilintarkastusvalvonta ja Suomen Tilintarkastajat tarttuivat haasteeseen kutsumalla koolle tilintarkastajia eri kokoisista yhteisöistä ja yhtiöistä syksyllä 2018. Tilaisuuteen PRH:n tiloissa osallistui noin 15 tilintarkastajaa, muutama yhdistyksen edustaja ja koko tilintarkastusvalvonnan henkilöstö. Tammikuussa 2019 kutsuttiin samat 15 tilintarkastajaa ja muutama valvojan edustaja jatkamaan keskustelua Suomen Tilintarkastajien järjestämään tilaisuuteen. Tilaisuudessa esiteltiin jäsenkyselyn tuloksia ja keskusteltiin kolmessa ryhmässä viidestä kyselyn mukaan haasteellisimmasta osa-alueesta.
Vaikka keskustelu tahtoi polveilla tilinpäätösten runsaisiin virheisiin, pk-sektorin heikkoon hallintotapaan, standardien noudattamisen vaikeuteen ja muihin alan haasteisiin, on keskustelu suhteellisesta soveltamisesta PRH:n, Suomen Tilintarkastajien ja tilintarkastajien välillä käynnissä. Ennen seuraavaa tilaisuutta pitää vielä kehittää työskentelytapaa ja tilaisuuden toteutusta, jotta (suhteellisen) soveltamisen haasteisiin löydettäisiin yksimielisiä ratkaisuja ja voitaisiin antaa ohjeistusta tilintarkastajakunnalle.
Suomalaiset tilintarkastajat eivät ole ISA-haasteen kanssa yksin. IAASB tarjoaa apua soveltamiseen ISA-standardien soveltaminen pk-yhteisöjen tilintarkastuksessa -julkaisun avulla sekä vuonna 2009 annetulla epävirallisella ohjeistuksella Staff Questions and Answers: Applying ISAs proportionately with the size and complexity of an entity (vaatii kirjautumisen). Lisäksi ISA-standardit sisältävät Erityisesti pienissä yhteisöissä huomioon otettavia seikkoja -nimisiä osioita, ja IAASB pyrkii ottamaan standardin skaalautuvuuden entistä paremmin huomioon uudistaessaan standardeja.
Onko suhteellinen soveltaminen sittenkään suurin ongelmamme?
Tilintarkastusvalvonnan vuosiraportista voi tulkita, että ISA-standardien suhteellinen soveltaminen ei kuitenkaan ole ainoa ongelmamme. Puutteita on myös perusasioissa, kuten riskienarvioinnin ja tehdyn työn välisessä loogisuudessa, määrällisesti ja laadullisesti riittävän evidenssin hankkimisessa annetun tilintarkastuskertomuksen pohjaksi ja siinä, miten tarkastushavainnot heijastuvat tilintarkastuskertomukseen.
ISA-standardien noudattaminen ylipäänsä voi olla haasteellista erityisesti pienissä toimeksiannoissa. IAASB:ssa on toiminut keväästä 2018 saakka ns. SME-projektiryhmä, jonka on määrä julkaista maaliskuussa 2019 ehdotuksensa, miten pienten ja yksinkertaisten toimeksiantojen ISA-haaste voitaisiin ratkaista. Yksi projektiryhmän ratkaisumalli tullee olemaan ns. standalone-standardi eli yksi standardi, joka korvaisi kaikki ISA-standardit pienissä ja yksinkertaisissa toimeksiannoissa (SMEs).
Sisarjärjestömme ACCAn (The Association of Chartered Accountants in UK) mielestä (ks. raportti) paras ratkaisu olisi kirjoittaa kaikki uudet ISA-standardit käyttämällä ns. ”small first” -lähestymistapaa. Tällöin kaikille toimeksiannoille määriteltäisiin perusvaatimukset, jotka kirjoitettaisiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Suurille ja monimutkaisille toimeksiannoille asetettaisiin lisävaatimuksia perusvaatimusten lisäksi.
Mitä tahansa ratkaisua projektiryhmä maaliskuussa ehdottaakaan, ehdotuksella tulee olemaan hyvät ja huonot puolensa ja toteuttaminen vie vuosia. Kaikkein tärkeintä ISA-standardien noudattamisessa on, että standardin tavoite täyttyy. Pienemmän tai yksinkertaisen toimeksiannon tilintarkastus ja myös sen dokumentoiminen voi olla ja onkin luonnollisesti kevyempää kuin suuren ja monimutkaisen – ja siinä suhteellinen soveltaminen toteutuu.
– Riitta Laine, tilintarkastusasiantuntija, Suomen Tilintarkastajat ry
