Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 2/2019 -lehdessä.
Antti Neimalalla on pitkä ura elinkeinoelämän keskusjärjestöissä. Viime syksynä hän aloitti työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkönä ja kehuu työn ministeriössä olevan paljon aiempia vuosia dynaamisempaa.
Teksti: Marjukka Kähönen Kuva: Aki Rask
Vaikka Antti Neimala on ollut työssään työ- ja elinkeinoministeriössä alle vuoden, ministeriön toimintatavat ja prosessit hän tuntee pitkältä ajalta. Neimala on osallistunut lukuisiin ministeriön lainvalmisteluhankkeisiin ja neuvottelukuntiin aiemmissa tehtävissään Elinkeinoelämän keskusliitossa, Keskuskauppamarissa sekä Suomen Yrittäjissä.
Kokemusta Neimalalla on myös 1990-luvulta kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomiston sekä oikeusministeri Jussi Järventauksen erityisavustajana.
– Erityisavustajan työ antaa todella nopeasti ja tehokkaasti hyvän käsityksen siitä, miten valtioneuvosto poliittisena päätöksentekojärjestelmänä toimii. Tämä kokemus on auttanut kaikissa niissä töissä, joita olen sen jälkeen tehnyt.
Neimalan vastuulla on TEM:n Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto. Osastossa työskentelee 90 henkilöä, suurin osa vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tehtäväkenttä on laaja.
– Pääasiallisia sisältövastuualueita meillä on neljä: yrityslainsäädäntö ja sisämarkkinat, kotouttaminen ja maahanmuutto -kysymykset, kilpailulliset markkinat ja markkinoiden toimivuus sekä työpolitiikka ja työnlainsäädäntö. Lisäksi vastaamme sääntelyn kehittämistoimista.
Tasapainoilua kilpailukyvyn ja suojatarpeiden välillä
Neimala kuvaa lainsäädäntöä kokonaiskehikoksi, joka tarjoaa puitteet yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle, mutta huomioi samalla kaikki työntekijöiden, ympäristön ja kuluttajien perustellut suojatarpeet.
– Kun yritykset ja yrittäjät menestyvät, talous voi hyvin, ja kansa saa laadukkaita palveluja kohtuulliseen hintaan.
– Yritysten yhteiskuntavastuuseen suhtaudutaan Suomessa vakavasti. Yritysten ei tule saada perusteetonta kilpailuhyötyä sillä, jos ne toimivat alle yhdessä sovittujen standardien. Esimerkiksi harmaan talouden kitkemiseksi Suomessa on tehty paljon työtä.
Sääntelyä Neimala toteaa Suomessa olevan ihan riittävästi.
– Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi sääntelyn sujuvoittamisen, mikä oli hyvä tavoite. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin sääntelyn purkaminen. Onhan sääntely tärkeää myös esimerkiksi yritysten välisen neutraalin kilpailutilanteen ylläpitämisessä.
Vuoden alussa mediassa nousi esiin huoli hoivayhtiöiden laadusta. Neimalan näkemyksen mukaan hoiva-ala on jo itsessään niin sensitiivinen ala, että vastuullisuuden pitäisi alan yrityksillä korostua.
– Sääntelyjärjestelmä alalla on kattava ja julkinen sektori on vahvasti hoivapalveluiden järjestämisvastuussa. Ehkä siellä on ollut jonkinlaista epäselvyyttä roolituksessa. Hoivapalveluiden järjestämisvastuu on selkeästi julkisella sektorilla ja silloin julkisella sektorilla on keinot myös puuttua epäkohtiin.
Neimala arvioi vastuullisuuden kulkevan Suomi-brändin mukana, vaikka toteaakin, ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä vastuullisuuden määritelmää. Joka tapauksessa vastuullisuuden merkitys markkinoilla on kasvanut, ja suomalaiset yritykset pärjäävät vertailussa hyvin.
– On vaikea nähdä, että olisi enää edes olemassa kasvuhaluisia yrityksiä, joiden toimintastrategiaan vastuullisuus ei liittyisi.
Markkinat muuttuvat, toimintatapojen pitää muuttua
Suomalaisesta elinkeinoelämästä puhuessaan Neimala viittaa usein EU:hun, kansainväliseen sääntelyyn ja muuttuviin markkinoihin. Markkinoilla tapahtuu jatkuvasti luovaa tuhoa, joka vie markkinoita eteenpäin. Esimerkiksi jakamistalous ja alustatalous etenevät siinä missä vastuullisuuskin. Myös sääntelytarpeet muuttuvat.
– Kansainvälisen kilpailun tasolla meidän on tärkeä muistaa, että olemme osa EU:ta. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan EU:n sääntelyratkaisuihin mahdollisimman tehokkaasti, jotta käytännön vaikutukset olisivat Suomessa myönteisiä.
Digitalisaation piiristä voisi nousta myös uusia suomalaisia vientikärkiä, mutta Neimala toppuuttelee, että tärkeämpää on se, miten viranomaiset voisivat rakentaa yrityksille sellaisia porkkanoita, joilla digitalisaatioastetta saataisiin kasvatettua. Keskustelu digitalisaatiosta palautuu ministeriön perustehtävään.
– Jos puhutaan taloushallinnon digitalisaatiosta, niin digiraportoinnin esteet on jo poistettu. Mutta eihän julkinen sektori voi liian pitkälle määrittää, miten vaikka yritysten taloushallinnon digitalisaation pitäisi edetä.
Neimala painottaa, että fokus taloudellisen raportoinnin ja taloushallinnon digitalisaatiossa pitää olla yrityksissä. Yrityksen pitää saada digitalisoidusta datasta hyötyä toimintansa suunnitteluun, rahoitukseen ja kannattavuuden seurantaan.
– Ei meidänkään toiminnan ensisijainen tavoite ole viranomaisraportoinnin tehostuminen.
Suomessa ollaan Neimalan mukaan ihan viisaasti varovaisia siinä, ettei kategorisesti lähdetä velvoittamaan yrityksiä hoitamaan asioita digitaalisesti. Kaikilla ei ole siihen valmiuksia ja niiden hankkiminen maksaa.
– Tietysti on mietittävä, missä kohtaa mennään jonon viimeisten tahdissa ja milloin taas julkisen toimijan, lainsäätäjän ja viranomaisen vastuulla on huolehtia siitä, että pysytään kehityksen eturintamassa.
Tilintarkastuksen tulevaisuus
Tilintarkastajan työn peruslähtökohdan Neimala arvioi pysyvän samana muuttuvassa maailmassa.
– Tilintarkastaja on ensisijaisesti olemassa omistajaa varten, eli selvittämässä miten yrityksen johto toimii. Tämä rooli varmaankin säilyy, vaikka Suomessa yritysten absoluuttinen vähemmistö onkin niitä yrityksiä, joissa omistaja ja johto eivät olisi samoissa käsissä.
Neimala toteaa, että tilintarkastajan työhön linkittyy luontevasti muitakin funktioita, kuten yhteiskunnallisten etujen valvontaa, mitä kautta myös yritysvastuun osuus korostuu. Hän varoittaa kuitenkin, että tilintarkastajista ei saa tulla mitään yleispoliiseja yrityksiin.
Tulevaisuudessa digitalisoituminen helpottaa entisestään tilintarkastajien ja taloushallinnon ammattilaisten työtä ja manuaalisen työn vähetessä vapauttaa heitä keskittymään olennaisempiin kysymyksiin.
– Varsinaisen lisäarvotyön osuus kasvaa. Tähän tietysti liittyy meidän osalta se, että viranomaisjärjestelmien pitäisi toimia mahdollisimman tehokkaasti, jotta viranomainen ei aiheuta yrityksille tarvetta ylimääräisiin kustannuksiin.
TEM:n työryhmä miettii kevyemmän tilintarkastuksen mahdollisuuksia
Osana sääntelyn sujuvoittamista TEM harkitsi viime vuonna tilintarkastuskynnyksen nostamista pienillä yrityksillä. Poliittinen taho päätyi kuitenkin siihen, että rajoja ei nosteta.
Kevennettyyn tarkastukseen kiinnitettiin lausuntokierroksella voimakasta huomiota, ja vuoden 2019 alussa TEM asetti työryhmän selvittämään, voidaanko pienempiä yrityksiä varten luoda jonkinlainen kevennetty tarkastusjärjestelmä, joka ei olisi taloudellisesti yhtä raskas kuin varsinainen tilintarkastus.
– Viime vuoden valmistelu tehtiin virkamiestyönä. Nyt mukaan kutsuttiin laajasti ulkoisia sidosryhmiä, joita asia koskee ja kiinnostaa, jotta kaikki saavat äänensä varmasti kuuluviin.
Työryhmässä on yhteensä 16 jäsentä sekä sihteeri. Myös tilintarkastusala on mukana.
– Työryhmä on lähtenyt vastikään liikkeelle, joten vielä ei voi sanoa mitään siitä, mihin päädytään. Joka tapauksessa on selvää, että Suomessa tilintarkastusrajat ovat merkittävästi alemmalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan EU:n lainsäädännön ja politiikan puolelta tulee paineita siihen, että pienten yritysten tämänkaltaisia velvoitteita pitäisi harkita uudelleen ja keventää siinä, missä se on mahdollista.
Maailmalta löytyy erilaisia esimerkkejä kevennetyistä vaihtoehdoista. Työryhmä käy näitä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia huolellisesti läpi. Tavoitteena on luonnollisesti mahdollisimman tasapainoinen esitys, joka huomioi eri toimijoiden intressit.
– Asiaan vaikuttaa kohdeyritysten tarpeiden lisäksi tilintarkastusalan sekä rahoittajien intressit, suomalaisen taloudellisen raportoinnin luotettavuus, kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen kasvu ja edellä mainittu EU:n paine. Monta asiaa pitää ottaa huomioon.
Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen helmikuun 2020 loppuun mennessä.
Avoimempi, integroidumpi ja rohkeampi TEM
Jos hakee Antti Neimalaa Googlesta, etusivun hakutuloksiin nousee muun muassa Tarkoituksenmukaisempaa tarkastusta: Vaihtoehdoksi yleisluonteinen tarkastus
