Kirjoittaja: Ingalill Aspholm
ISSA 5000-standardi yleisistä vaatimuksista kestävyysraportin varmennukseen hyväksyttiin 20.9.2024 kansainvälisessä tilintarkastus- ja varmennusstandardien johtokunnassa IAASB:ssä. Standardi ja sen sovellusmateriaalit odottavat vielä hyväksyntää Public Interest and Oversight Boardilta joulukuussa, ja lopullinen julkaisu lienee tammikuun 2025 alussa.
ISSA 5000 -varmennusstandardi voimaan 12/2026
Vuonna 2021 käynnistyi ISSA 5000 -standardin varsinaisen kehitysstandardiprosessi. Nyt syyskuussa pidetyssä IAASBn hallituksen kokouksessa esiteltiin luonnos, joka sisältää noin 54 sivua vaatimuksia (209 vaatimusta) sekä 132 sivua sovellusmateriaalia (594 artikkelia). Lisäksi luonnokseen sisältyy neljä esimerkkiä varmennusraporttien sisällöstä, jotka auttavat tarkentamaan varmennusprosessin käytäntöjä.
Standardi tulee voimaan varmennustehtäville, jotka kattavat 15. joulukuuta 2026 tai sen jälkeen alkavia ajanjaksoja (käytännössä koskien vuoden 2027 kestävyysraporttia). Kuitenkin standardia voidaan haluttaessa soveltaa jo ennen tätä ajankohtaa. Tämä kansainvälinen standardi tarjoaa tilintarkastajille ja muille riippumattomille varmennuspalvelun tarjoajille suuntaviivat varmennustehtävien suorittamiseen. Standardi keskittyy keskeisiin periaatteisiin ja ohjaa varmennusprosessia, mutta ei sisällä yksityiskohtaista työohjelmaa, jonka takia suunnittelu jää edelleen tilintarkastajien ja varmentajien vastuulle varmennustehtävissä. Koko varmennusprosessi sisältyy ISSA 5000 -varmennusstandardiin
Standardi on itsenäinen ja kattaa koko varmennusprosessin, alkaen varmennustehtävän hyväksymisestä aina varmennusraportin viestintään saakka. Koska standardi on itsenäinen, se sisältää myös laadunvarmistukseen liittyvät vaatimukset sekä varmennustehtävän reunaehdot, jotka aiemmin kuuluivat ”Framework Assurance Engagements” -kehykseen.
Standardin sisällön osalta on hyvä, että siinä kiinnitetään enemmän huomiota erojen luonteeseen, ajoitukseen ja työn laajuuteen varmennustehtävissä, jotka koskevat sekä kohtuullista että rajoitettua varmuutta. Standardissa nämä erot esitetään erillisissä laatikoissa, mikä on erittäin hyödyllistä, sillä monet tilintarkastajat kamppailevat näiden kysymysten kanssa.
Varmennusraporttiin on kiinnitetty huomiota
Ero rajoitetun ja kohtuullisen varmuuden välillä tulee aina olemaan jossain määrin epäselvä, koska rajoitettu varmuus ei tarkoita prosenttiosuutta, vaan se määritellään tapauskohtaisesti. Rajoitetun varmuuden tehtävissä on kyse siitä, että varmennustaso, jonka tilintarkastaja arvioi, tuo käyttäjälle lisäarvoa. Tämä voi vaihdella enemmän kuin epäjohdonmukaisuudesta aina hieman alle kohtuullisen varmuuden tason.
Noin puolet standardin vaatimuksista keskittyy itse varmennusprosessiin, alkaen suunnittelusta aina johtopäätösten tekemiseen. Kaikki vaiheet käydään läpi, mikä tuo merkittävää selkeyttä ja on erittäin hyödyllistä. On kuitenkin harmillista, että tämä kattaa vain puolet standardista, sillä juuri tähän osaan olisi kaivattu laajempaa käsittelyä. Myös esimerkit ovat rajallisia, joten tulevaisuudessa odotetaan lisää sovellusmateriaalia.
Standardin toinen osa käsittelee varmennustehtävän hyväksymistä, laadunvarmistusta ja varmennustehtävän viestintää, mukaan lukien itse varmennusraportin. Varmennusraporttiin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota, mikä on hyvä asia, sillä kansainvälisesti varmennusraporttien sisällössä on ollut merkittäviä eroja. Standardissa on mahdollista käyttää joko laajaa (long form) tai suppeaa (short form) raportointitapaa. Laajassa raportissa tilintarkastaja voi antaa enemmän kontekstuaalista tietoa varmennustehtävästä, kuten tiimin kokoonpanosta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että keskeiset varmennusasiat (key assurance matters) puuttuvat.
Standardissa on myös erillinen liite, joka selventää eroa itse kestävyysraportoinnin ja siihen liittyvän tiedon välillä. Tämä on tärkeä huomio mahdollisen odotuseron vuoksi, sillä kyse on nimenomaan tiedosta, ei yrityksen kestävyyteen liittyvistä tavoitteista tai suoritteista.
Varmennustoimeksiantostandardit ISAE 3410 kumotaan
Lisäksi on tehty vertailu ISAE 3410 – Kasvihuonekaasutilinpäätösten varmennusstandardin ja ISSA 5000 -standardin välillä. ISAE 3410 oli IAASBn ensimmäinen erityisesti kestävyyteen keskittyvä standardi. Vertailutuloksen perusteella IAASB ehdottaa ISAE 3410 -standardin kumoamista, kun ISSA 5000 tulee voimaan. Tätä voidaan pitää harmillisena koska ISAE 3410 käsittelee yksityiskohtaisemmin tiettyjä huomioita ja toimenpiteitä, mikä tekee siitä eräänlaisen syventävän osan ISSA 5000 -standardista.
Kestävyysraportin varmennukseen liittyy eettisiä vaatimuksia
Ammattietiikan osalta International Ethics Standards Board kehittää erillistä standardia, joka koskee kestävyysraportin varmennukseen liittyviä eettisiä vaatimuksia. Tämän vuoksi IAASB ja IESBA tekevät tiivistä yhteistyötä.
Lisäksi International Standards on Auditing (ISA) ja ISSA 5000 -standardi on sovitettu yhteen, samoin kuin laajempi ISAE 3000 –Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus – standardiin.
