Kestävyysaiheet luovat positiivista kehitystä koko tilintarkastusalan mielikuvaan

Stora Enson kestävyysraportti palkittiin jo kolmatta kertaa kokonaiskilpailun voittajana kestävyysraportointikilpailussa. Raportin varmentaneen KHT Samuli Perälän mukaan viherpesun aika on jo ohi. ”Ilman hyvää vastuullisuustyötä ei ole hyvää vastuullisuusraporttia.”

Kirjoittaja: Emilia Viitamäki | Kuva: Henna Ristikangas

Vastuullisuusaiheet koskettavat meitä kaikkia ja erityisesti nyt puhututtaa kestävyysraportoinnin muuttuminen asteittain pakolliseksi vuodesta 2024 alkaen. Myös raporttien varmennus on tulossa pakolliseksi, mikä on sekä hyvä asia, mutta aiheuttaa myös jännitystä tulevasta.

KHT Samuli Perälä PwC:stä johti tiimiä, joka varmensi vuoden 2022 kestävyysraportointikilpailussa palkitun metsäteollisuusyrityksen Stora Enso Oyj:n kestävyysraportin. Perälä on varmentanut vastuullisuusraportteja jo viisi vuotta, osittain tilintarkastajan roolissa. Mukana varmennuksessa on aina myös vastuullisuusasiantuntijoita.

”Tilintarkastuksen vanhana kettuna on kiva oppia uusia asioita. Vastuullisuusasiat ovat mielenkiintoisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä. Myös ei-tilintarkastaja -ystävien kanssa on helpompaa puhua kaikkien ymmärtämistä asioista, kuten työturvallisuudesta, kuin vaikkapa lomapalkkavelasta”, Perälä kertoo.

”Uskon ja toivon, että kestävyysaiheet luovat positiivista kehitystä koko tilintarkastusalan mielikuvaan.”

Viherpesun aika on ohi

Stora Enson kestävyysraportti oli tänä vuonna kestävyysraportointikilpailun kokonaiskilpailun voittaja.

”Stora Enson kestävyysraportti on palkittu useaan otteeseen Suomessa ja kansainvälisesti, eli ei ole yllätys, että heillä on huippuluokan raportointia. Vastuullisuusraportti on kuitenkin vain vastuullisuustyön jäävuoren huippu, siinä vain kerrotaan, miten yhtiö on toiminut vastuullisesti. Hyvää raporttia ei siis ole ilman vastuullisuustyötä.”

Perälän mukaan viherpesun aika on jo ohi, raporteille pitää löytyä myös vastinetta käytännössä.

”Taustalla on Stora Enson kohdalla pitkään jatkunut kehitystyö. Yhtiö ymmärtää miten heidän toimintansa suhtautuu eri ESG-ulottuvuuksiin, miten kerätään dataa ja miten tehdään päätöksiä.”

Sparraamalla nostetaan rimaa

Perälän mukaan upea raportti on yhtiön ansiota, mutta tilintarkastajalla on oma roolinsa datan varmentamisessa ja palautteen antamisessa. Tilintarkastaja on myös ensimmäinen ulkopuolinen taho, joka raportin näkee.

”Itse tykkään ajatella, että sparraamalla voidaan kannustaa nostamaan rimaa, koska aina voidaan parantaa.”

Itse raporttien varmennus tapahtuu Perälän mukaan erilaisilla toimenpiteillä, kuten haastatteluilla, mutta myös perinteisillä tilintarkastusmenetelmillä. Varmennukset tehdään yleensä rajoitetulla varmuudella, minkä takia tarkastuksen tuoma varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin normaalissa tilintarkastuksessa. Kohtuullisen varmennuksen tuottamisen haasteena on muiden muassa se, etteivät yhtiöiden kestävyystietojen seurantajärjestelmät ole yhtä kehittyneitä kuin euroja seuraava kirjanpito.

”Stora Enson raportissa on yksi erityispiirre; Stora Enso on itse toivonut, että hiilidioksidipäästöihin kohdistetaan samanlainen varmuuden taso kuin normaaliin tilintarkastukseen. Näin lisätään sidosryhmien luottamusta heille tärkeään tietoon”, Perälä kertoo.

Perälän mukaan vastuullisuusraportointi on viime aikoina myös integroitunut osaksi sijoittajaviestintää. Vastuullisuuteen liittyvät mittarit ovat nousseet yhä enemmän avainluvuiksi, samalla tavoin kuin esimerkiksi liikevaihto. Nyt raporteissa on siis omia ESG-lukuja, jotka ohjaavat entistä enemmän yhtiöiden pitkän aikavälin tavoitteita, strategiaa ja päätöksiä. 

Vastuullisuustyö on se mikä merkitsee

Kun uusi EU direktiivi astuu voimaan, se edellyttää laajempaa raportointia monilta yrityksiltä. Perälän pelkona on, että lisääntyvä regulaatio tekee raportoinnista enemmän bulkkia, josta häviää yhtiökohtaisuus, eli jokaiselle yritykselle tärkeimmät luvut. Näin raportoinnista häviää helposti relevantti tieto.

”Toisaalta olennaisempaa on se vastuullisuustyö mitä oikeasti tehdään, kuin raportin ulkoasu ja helppolukuisuus. Hyvät raportoijat löytävät varmasti jatkossakin keinot korostaa yrityksen sidosryhmille kaikkein relevanteimpia mittareita.”

Lue lisää tämän vuoden kestävyysraportointikilpailusta ja voittajista täältä.