Kestävyysraportoinnin ja kestävyysosaamisen taso vaihtelee yrityksissä

Kestävyysraportointi kiinnostaa yhä kasvavaa osaa yrityksistä ja monet ovat ottaneet kestävyysraportoinnin asiakseen tai asialistalleen. Raportointiin laitetaan entistä enemmän aikaa ja rahaa, ja se koetaan entistä tärkeämpänä. ”Yritykset, jotka ovat jo ottaneet kestävyysraportoinnin tehtäväkseen vapaaehtoisuudestaan huolimatta, ovat kehityksessä paljon pidemmällä kuin yritykset, jotka eivät tee raportointia.”

Kirjoittaja: Emilia Viitamäki

Kestävyysraportointikilpailun arviointityöhön menee aikaa, usein koko kesä. Pisteytystä tekevät tällä hetkellä suuret tilintarkastajayhteisöt Deloitte, EY, KPMG ja PwC. Lopullisen arvioinnin tekee voittajat päättävä tuomaristo.

Tämän vuoden kilpailussa Suomen Tilintarkastajat ry valitsi kilpailun järjestäjäryhmän puheenjohtajaksi KHT Tiina Puukkoniemen PwC:ltä. Tuomaristossa on edustajia kilpailun järjestäjätahoilta: Aalto Yliopiston kauppakorkeakoulusta, FIBSistä, Finsifiltä, Hankenilta, Nasdaqista, Ympäristöjohtamisen yhdistyksestä (YJY), Climate Leadership Coaliationista (CLC) ja ympäristöministeriöstä. Jo toista vuotta tuomaristossa mukana ollut johtava asiantuntija Ingalill Aspholm edusti tuomaristossa Suomen Tilintarkastajia.

Kilpailun tuomarointi ja raporttien arviointi ovat aikaa vieviä ja vaativat kestävyysraportoinnin asiantuntijuutta, tarkkuutta, objektiivisuutta ja paloa aihetta kohtaan.

Tiina Puukkoniemi

”Tilintarkastusyhteisöillä on merkittävä rooli arviointityössä, sillä he hoitavat raporttien alkuperäisen pisteytyksen ja lähettävät tuomaristolle vain parhaat raportit. Työn tulee olla laadukasta ja riippumatonta, ja se vie luonnollisesti paljon aikaa ja vaatii erityisosaamista vastuullisuusasioista”, Puukkoniemi kertoo.

”Tuomaristo lukee raportit läpi ja muodostaa niistä oman näkemyksensä. Jos yhteisymmärrystä ei synny, järjestetään suljettu äänestys voittajan valitsemiseksi”, Aspholm lisää.  ”Näin tehtiin esimerkiksi tämän vuoden voittajien valitsemiseksi.”

Kilpailussa pärjäämisen vaatimukset nousevat

Kestävyysraporttien varmennus ei vielä ole pakollista, mutta Puukkoniemen ja Aspholmin mukaan tietojaan varmentaneet yritykset kuitenkin hyötyvät varmennuksesta paljon. Varmentaja toimii hyvänä sparraajana ja auttaa kehittämään raportointia esimerkiksi löytämällä heikkouksia raportointiprosessista tai virheitä itse raportoinnissa. Tänä vuonna kaikkia kilpailussa mukana olleita raportteja ei ollut varmennettu, mutta varmentaminen yleistyy muutaman vuoden kuluessa kestävyysraportointidirektiivin myötä. Direktiivin myötä noin 1 000 uutta yritystä joutuu ottamaan kestävyysraportoinnin asiakseen.

Ingalill Aspholm

Kestävyysraportointi siis kehittyy koko ajan ja sitä kautta vaatimukset kilpailussa menestymiseen kasvavat.

”Yritykset, jotka ovat jo ottaneet kestävyysraportoinnin tehtäväkseen vapaaehtoisesti, ovat kehityksessä paljon pidemmällä kuin raportointia tekemätön yritys”, Aspholm huomauttaa.

Puukkoniemi ottaa esille myös kestävyysraporttien kehityskohteet. ”Raporteissa voisi olla vieläkin enemmän konkretiaa lukujen muodossa. On myös hienoa, jos yritykset kertovat avoimesti asioista, joiden parissa on vielä kehitettävää kestävyyteen liittyen. On selvää, että kaikki asiat eivät ole täydellisesti ja aina on kehityskohteita. On uskottavampaa ja läpinäkyvää kertoa myös näistä.”

Regulaatio edistää kehitystä

Kestävyysraportointidirektiivi tekee raportoinnista määrämuotoisempaa ja sitä kautta toivottavasti myös vertailukelpoisempaa, kertoo Puukkoniemi. ”Vastuullisuustieto tulee olemaan taloudellisen päätöksenteon tukena ja silloin raportoidun tiedon tulee olla laadukasta ja luotettavaa. Tässä uskoisin, että myös varmennuksella on merkittävä rooli.”

Aspholmin mukaan kehitys on menossa hyvään suuntaan. Hän huomauttaa myös vertailusta, jota yhtenäinen raportointi tulee luomaan. Tulevaisuudessa myös sidosryhmät ja sijoittajat voivat vertailla yritysten vastuullisuusraportteja, jolloin se ei jää vain yritysten keskeiseksi.

”Vastaisuudessa kilpailussa jo menestyneiden rinnalle nousee varmasti uusia haastajia”, Aspholm toteaa.

Puukkoniemi on samaa mieltä siitä, että monet yritykset kiinnittävät nyt enemmän huomioita vastuullisuuteen, itse toimintaan sekä siitä raportointiin. Toisin sanoen ilman tekemistä ei voi raportoida. ”Kilpailussa jo menestyneet eivät myöskään ota asemaansa itsestäänselvyytenä.”

Lue lisää vuoden 2022 kestävyysraportointikilpailusta täältä.