Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 2/2019 -lehdessä.
Tilintarkastukseen vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin muuhunkin liiketoimintaan. Tilintarkastuksen laadunvalvonta on saanut osakseen kritiikkiä, mutta kansainväliset tulokset puhuvat sen ohjaavan vaikutuksen puolesta.
Kirjoittaja: Kim Ittonen, KTT, tilintarkastuksen apulaisprofessori ja laskentatoimen yksikön johtaja, Hanken
Tilintarkastusvalvonnan yhteenveto vuoden 2018 laaduntarkastusten tuloksista herätti keskustelua ja huolta alkuvuodesta Suomessa. Vain 35 prosenttia tarkastukseen osallistuneista hyväksyttiin ilman huomautusta.
Tilanne ei ole uniikki Suomen osalta, sillä myös muissa maissa laaduntarkastusten tulokset ovat herättäneet huolta. Tulosten heikkenemiselle on ollut yhteistä se, että tilintarkastusalan laaduntarkastukset on siirretty alan sisältä julkisen hallinnon tehtäväksi ja tarkastuksen tuloksia on ryhdytty julkaisemaan. Suomessa tilintarkastusvalvonta siirtyi Keskuskauppakamarilta Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna 2016 ja ensimmäinen yhteenveto laaduntarkastuksen tuloksista julkaistiin 2017.
Laaduntarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että tilintarkastustyö on suoritettu lakeja ja standardeja noudattaen. Tulosten julkaisemisen tavoitteena on lisätä tilintarkastuksen laadun läpinäkyvyyttä – asiakkailla kun ei juuri ole keinoja arvioida tilintarkastuksen laatua.
Julkisen hallinnon osaamista ja asiantuntemusta laaduntarkastusten osalta on kritisoitu niin Suomessa kuin muuallakin. Samoin kritiikkiä on saanut osakseen ISA-standardien soveltuvuus eri toimeksiantoihin sekä standardien tilintarkastusvalvontaa ohjaava vaikutus.
Ottaen huomioon laadunvalvontaan panostetut resurssit sekä siihen kohdistuvan kritiikin, on oleellista arvioida laaduntarkastusten vaikutuksia toimeksiantojen laatuun.
Kansainväliset kokemukset puhuvat riippumattoman laaduntarkastuksen puolesta. Carson ym. (2017) tutkivat laaduntarkastuksen rakennetta ja muutoksia 51 maassa. Riippumattomaan laaduntarkastukseen siirtyminen paransi merkittävästi tilintarkastustoimeksiantojen laatua. Tulokset voivat kertoa siitä, että riippumattomat laaduntarkastukset havaitsevat ja korjauttavat toimeksiannoissa olevia puutteita aiempaa tehokkaammin. Toisaalta tulokset voivat viitata siihen, että tietoisuus riippumattomasta tarkastuksesta saa tilintarkastajat suorittamaan toimeksiantonsa aiempaa laadukkaammin.
Tutkimuksen mukaan tilintarkastustoimeksiantojen laatu parani, kun laaduntarkastuksen tulokset raportoitiin julkisesti. Parannus oli entistä merkittävämpi, jos tulokset julkaistiin pelkän koonnin sijaan tilintarkastusyhteisöittäin eriteltyinä. Näin toimittiin esimerkiksi Norjassa. Laatumielikuviin vaikuttavilla tekijöillä ja riskeillä oli siis odotettu vaikutus tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaan.
Lisäksi tutkimus osoitti, että reagointi laaduntarkastuksen muutoksiin oli merkittävämpää suuremmissa tilintarkastusyhteisöissä. Tulos on odotettu, sillä näiden yhteisöjen asiakkaat odottavat tyypillisesti tilintarkastajalta korkeaa laatumielikuvaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tilintarkastajat reagoivat samoihin kannustimiin kuin tilintarkastusasiakkaat. Jos riskinä on riippumattoman (laadun)tarkastajan antama julkinen huomautus, on omien etujen mukaista kehittää tilintarkastusta vastaamaan standardeja sekä sidosryhmien odotuksia.
Lue myös:
- Tj. Sanna Alakareen bloggaus (19.12.2018): Tilintarkastajan työn laadun merkitys korostuu
- PRH:n laadunvarmistusyksikön päällikkö Maria Koivusalo vastaa viiteen kysymykseen tilintarkastuksen laaduntarkastuksista
- Hylätty, uusintatarkastus ja hyväksymisen peruuttaminen – mitä laaduntarkastuksen tulokset tarkoittavat?
- ISA-standardien (suhteellinen) soveltaminen pienissä tilintarkastustoimeksiannoissa – selkeää kuin suhteellisuusteoria?
