Puheenjohtaja Ilkka Kujala: Perinteitä vaalien keula kohti tulevaa

Aloitetaan 1990-luvun lopulta ja Oulun Yliopistosta, missä Ilkka Kujala opiskeli kansantaloustiedettä ja rahoitusta. Nuorella miehellä oli kaksi vaihtoehtoista urasuunnitelmaa. Hän suuntaisi joko tilintarkastajaksi tai lähtisi analyytikoksi ja/tai tekemään pörssikauppaa. 

Mielikuva tilintarkastusalasta Ilkalla oli samalla tavalla pielessä kuin monella tämänkin päivän opiskelijalla: tilintarkastaja on ihminen, joka tuijottaa lukuja yksin päivät pitkät, pahimmillaan ikkunattomassa kopissa.

– Kiinnostukseni alaan herätti eräs luennoitsija, joka puhui tilintarkastuksesta ihan eri tyyliin. Suurista linjoista ja laajoista kokonaisuuksista. Siinä oli niin iso ristiriita oman mielikuvan kanssa, että halusin lähteä itse tutkimaan, mikä on totuus. 

Ilkka on työskennellyt monissa taloushallinnon tehtävissä, mutta varsinaista tilintarkastuskokemustakin hänellä on takanaan jo lähes 20 vuotta. Vuodesta 2005 hän on toiminut Grant Thorntonin Helsingin toimistolla, ensin Audit Managerina, myöhemmin osakkaana. 

– Alan moniulotteisuus kiinnostaa edelleen. Työhön sisältyy niin paljon: lakien osaamista ja soveltamista, laskentaa, kokonaisuuksien hahmottamista, viestintää sekä riippuvuussuhteiden miettimistä ja todentamista. Ei tule heti mieleen kovin montaa yhtä monipuolista ammattia. 

Puheenjohtajakaudella vaalitaan yhtenäisyyttä 

Ilkka aloitti Suomen Tilintarkastajien hallituksen puheenjohtajana viime syksynä. Tätä edelsi neljä vuotta hallituksessa, ensin jäsenenä ja viime vuodet varapuheenjohtajana.

Yhdistystoiminnassa häntä kiinnostaa ja kiehtoo erityisesti erilaiset ihmiset. Hän kertoo kiinnostuvansa ihmisistä, jotka ovat innostuneita omasta työstään tai muuten siitä, mitä tekevät.

– Hallitustyö on yhteistyötä, jonka pohjalla on strategia, jota me kaikki hallituksessa olevat, annetulla mandaatilla, olemme olleet laatimassa.

Strategiatyötä on yhdistyksessä rakennettu monen hallituksen jatkumona. Linjanvedot uusille alueille vaativat runsaasti sulattelua, ja monesti vahvaluonteiset henkilöt testaavat voimakkaastikin toistensa argumenttien pitävyyttä, ennen kuin kehityksen vaatimaa muutosta ollaan valmiita yhteisessä rintamassa tukemaan. 

– Hallitus heijastelee hyvin ammattikuntaa – tulemme hyvin erilaisista taustayhteisöistä. Osa jäsenistä tarkastaa monikansallisia yhtiöitä päävastuullisena tarkastajana osana tiimiä, osa työskentelee pääasiassa yksin ja tarkastaa hyvinkin erikokoisia yhtiöitä. 

Erilaisista kokemuksista ja mielipiteistä huolimatta yhtenäiseen tulokseen on päästy. Tähän linkittyy myös yksi Ilkan puheenjohtajakauden tavoitteista: yhtenäisyyden vaaliminen.

– Ammattikuntamme on pieni ja tärkeä, ja on tärkeää vaalia sen perinteitä. Mutta samanaikaisesti meidän pitää yhdessä nähdä tulevaan.

Ammattikunnalle suurempi yhteiskunnallinen rooli

Yhdistyksen hallituksen tehtävät vievät aikaa, ja Ilkka kertookin jättäneensä muut luottamustehtävät. Kyse ei ole uhrauksesta, sillä hän kokee, että yhdistyksen hallituksessa pääsee vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja mukaan keskusteluihin, joihin ei välttämättä muuten kysyttäisi. 

– Hallituspesti on vienyt jo todella mielenkiintoisiin paikkoihin. Olen käynyt kuultavana muun muassa pari kertaa TEM:n työryhmässä sekä talousvaliokunnassa. 

Erityisen merkityksellisenä yhteistyön foorumina Ilkka mainitsee pohjoismaisen tilintarkastajajärjestön NRF:n ja sen työn kansainvälisen LCE-standardin parissa. LCE-standardilla haetaan ratkaisua vähemmän monimutkaisiin tilintarkastustoimeksiantoihin, joihin ISA-standardien skaalautuvuuden soveltaminen on osoittautunut jollain tapaa problemaattiseksi.

– Työ on aloitettu jo kauan ennen minua, ja on etuoikeus päästä nyt seuraamaan asian kehittymistä ja kommentoimaan suomalaisen ammattikunnan puolesta tällaiseen kokonaisuuteen. 

Me voimme itse päättää olla se taho, jonka puoleen tulevaisuudessa käännytään.

Ilkka Kujala

Vaikuttamistyö ja alan edunvalvonta on luonteva osa yhdistyksen puheenjohtajan roolia. Ilkalle tehtävä vaikuttaa olevan mieluisa. Hän puhuu painokkaasti siitä, miten ammattikuntaa vaivaa turha vaatimattomuus. 

Rohkeutta ja oman hännän nostoa tarvitaan. 

– Meidän pitäisi tunnustaa, että meillä on ammattikunnassa massiivinen määrä osaamista taloudelliseen raportointiin, varmennuspalveluun ja niiden viitekehykseen liittyen. Tästä osaamisesta, kokemuksesta ja tiedoista olisi paljon ammennettavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Keskustelua pitäisi Ilkan mielestä käydä laajemmin sekä tarkastusvaliokuntien, etujärjestöjen että muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Ilkan yksi tavoitteista on nostaa keskustelun tasoa lainsäätäjien kanssa korkeammalle, yksittäisiä lakipykäliä ylemmäksi. 

– Meistä on ammattikuntana joissain yhteyksissä tullut ilmi sellainen kuva, että emme ainoastaan roiku mukana, vaan pyrimme jopa jarruttamaan kehitystä. Tämä ei voi olla vaihtoehto. Kyse on ammattikunnan relevanttiudesta nimenomaan tulevaisuudessa, meidän pitää pyrkiä kehityksen kärkeen. 

Onko tilintarkastus yhteydessä maailmanparannukseen?

Kun mietitään alan tulevaisuutta, ei voida ohittaa kestävän kehityksen teemoja. Ilkka nimeääkin yhdeksi tavoitteekseen varmistaa, että yhdistys voi parhaalla mahdollisella tavalla osallistua kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. 

– Yritysvastuuraportointia ei voida ohittaa, sen tärkeys ja relevanttius tulee kasvamaan jatkossa myös pk-sektorilla. Tämä on globaalisti tunnistettu fakta. Emme voi vain sinnitellä tässä kehityksessä mukana, vaan meidän pitää yhdistyksenä olla aktiivisesti tekemässä ja luomassa seuraaville sukupolville maailmasta ”parempaa paikkaa”. Turha mustavalkoisuus yritysvastuusta puhuttaessa kannattaisi unohtaa ja keskittyä merkityksellisiin asioihin. 

Ilkka näkee selkeästi, että ammattikunnalla on mahdollisuus osallistua maailman parantamiseen. Kenties hänestä siksi välittyykin optimismi suhteessa alan tulevaisuuteen – siellä missä joku toinen voi nähdä uhkia, hän näkee mahdollisuuksia.

Sivuamme keskustelussa muun muassa harmaan talouden torjuntaa ja miten siihen pitäisi suhtautua yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Asia ei ole yksinkertainen, mutta Ilkalla on vahva mielipide uusiin aluevaltauksiin yleisellä tasolla.

– Kyse on ammattikunnan relevanssista. Me voimme itse päättää olla se taho, jonka puoleen tulevaisuudessa käännytään erilaisissa asioissa. Ainakaan meillä ei ole varaa pienentää omaa rooliamme kieltäytymällä kategorisesti kaikesta yhteiskuntaa mahdollisesti hyödyttävästä muusta kuin lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyvästä.

Ilkka uskoo, että ammattikunnassa on sellaista osaamista ja vahvuuksia, joille tulee olemaan aina kysyntää. On paljon taitoja, joita tekoäly ei korvaa tai digitalisaatio syrjäytä. 

– Vankan teknisen osaamisen ja työkokemuksen myötä monelle tilintarkastajalle kehittyy hämmästyttävän laaja kyky ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Toiset tietysti haluavat tai pystyvätkin tuomaan taitoa näkyvämmäksi eri tavoin, toiset mieluummin pitäytyvät tiukemmin annetussa lakisääteisessä tehtävässä. Riippumattomuuttamme emme tilintarkastustoimeksiantoa tehdessämme luonnollisestikaan voi vaarantaa. 

Yhdistyksen rooli tilintarkastajien tukena

”Tilintarkastajat ovat tulevaisuuden tekijöitä: luotettuja ja asiantuntevia, ihmisläheisiä, innovatiivisia ja rohkeita, mahdollistajia ja edelläkävijöitä.” 

Yhdistyksen rooli alan kehittäjänä ja etujärjestönä on merkittävä. Mutta roolia ei voi pitää annettuna, vaan aseman eteen pitää tehdä töitä.

– Tilintarkastusyhdistys on keskeinen toimija määrittämässä hyvää tilintarkastustapaa Suomessa. Mutta markkinoille voi olla jatkossa pyrkimässä monia toimijoita sekä taloudellisen raportoinnin että ei-taloudellisen raportoinnin ja sen riittävän varmentamisen saralla.

Yhdistyksen ajatuksellisena kärkenä on tilintarkastuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus ja liiketoimintaympäristön säilyttäminen sellaisena, että yrittäminen Suomessa kannattaa ja on mahdollista kaikille tasapuolisesti ja reilusti. Yritysten antamaan taloudelliseen informaatioon on voitava luottaa.

– On tärkeää muistaa, että juuri meillä on kompetenssia olla mukana rakentamassa sitä luottamusta.

Ilkka kokee, että yhdistys voi edunvalvontatehtävässään vaikuttaa tilintarkastusalan sisäistä ohjeistusta laajemmin jopa markkinaan niin, että se luo mahdollisesti uusia vaihto-ehtoisia polkuja tilintarkastajille.

Yksi yhdistyksen tehtävistä on ylläpitää ja nostaa keskusteluun uusia teemoja. Hyvänä esimerkkinä onnistumisesta Ilkka nostaa esiin yritysvastuuraportoinnin.

– Yhdistys on hienosti vastannut haasteeseen ja ollut mukana jär-jestämässä muun muassa vastuullisuusraportointikilpailua. Yhdistyksellä on myös työryhmä, joka työstää vastuura-portointiin liittyviä asioita.

Ilkka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että yhdistys tulevaisuudessa jopa kouluttaisi yritysvastuuraportoinnin varmentamiseen.

– Kun nyt ensin nähdään, mihin suuntaan eurooppalainen lainsäädäntö kehittyy ja mikä osuus raportoinnista tai sen varmentamisesta alalle osuu, niin miksi ei. Kun tästä kerran puhutaan, on tärkeää myös mahdollistaa tekemistä. 

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.