Kirjoittaja: Jarkko Raitio & Risto Ruuska
Lakia sovelletaan nyt tilintarkastajaan, kun hän suorittaa
- lakisääteistä tilintarkastusta
- tehtävää, jonka perusteella antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön
- julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta tai muuta julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävää.
Rahanpesulakia sovelletaan tilintarkastajan toimintaan myös, kun hän muutoin kuin edellä mainituin tavoin toimii tilintarkastajan ominaisuudessa, esimerkiksi suorittaessaan aluehallintoviranomaisen määräämänä osakeyhtiölain 7 luvussa säädetyn erityisen tarkastuksen.
Rahanpesulain määritelmiä, muun muassa epäilyttävän liiketoimen määritelmää on täsmennetty lainmuutoksella.
Lisäksi muutoksia on tullut esimerkiksi ilmoitusvelvollisen riskiarviota ja riskienhallintamenetelmiä koskevaan lainkohtaan.
Yksinkertaistettua asiakaan tuntemismenettelyä ei saa lakimuutoksen jälkeen noudattaa, jos tilintarkastaja havaitsee epätavallisia tai epäilyttäviä liiketoimia.
Ilmoitusvelvollisuutta on lakimuutoksella laajennettu. Tilintarkastajan täytyy ilmoittaa havaitsemastaan epäilyttävästä liiketoimesta, vaikka asiakassuhdetta ei olisi perustettu tai siitä olisi kieltäydytty.
Tilintarkastajalla tulee olla rahanpesulakiin tulleen uuden velvoitteen myötä, osana asiakkaan tuntemiseen liittyviä toimia, tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelytavat ja sisäinen valvonta. Näillä varmistetaan, että tilintarkastajan toiminnassa noudatetaan pakotesääntelyä ja jäädyttämispäätöksiä.
Myös rahanpesulain rikkomisesta aiheutuviin seuraamuksiin on tullut joitain muutoksia.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2023 -lehdessä.
