Tilintarkastaja yritysvastuun portinvartijaksi 

Tilintarkastajan rooli on laajentumassa kestävyysraportoinnin varmentamiseen. Kehitys on luontevaa ja merkittävää tilintarkastajan ja koko tilintarkastustoimialan näkökulmasta.

Kirjoittaja: Ingalill Aspholm | Kuva: Terhi Mattila

Euroopan komissio julkaisi kestävyysraportointidirektiiviehdotuksen huhtikuussa 2021. Sääntelykokonaisuus on vaikutuksiltaan erittäin laaja-alainen. Ehdotetulla CSRD-direktiivillä (Corporate Sustainability Reporting Directive) määrättäisiin kestävyysraportoinnille vakiintunut asema yritysten toiminnassa. 

Tilintarkastajilla on valmiudet uuteen rooliin

Tilintarkastajilla on erinomaiset valmiudet vastata kestävyysraporttien luotettavuudesta ja edistää osaltaan yritysvastuun toteutumista yrityksissä ja yhteiskunnassa.

Tilintarkastajat toimivat jo nyt osana yleistä yhteiskunnallista intressiä osallistuen muun muassa väärinkäytösten ehkäisemiseen. Myös vastuullisuuskysymyksiin kohdistuu merkittävä yleinen intressi.

Tilinpäätösosaamisen ohella tilintarkastajilla on vahva liiketaloudellinen osaaminen ja rahoitustoiminnan tuntemus. Myös toimialatuntemus on tyypillisesti vahvaa. Osaaminen tukee kykyä ottaa haltuun myös yritysten vastuullista liiketoimintaa koskevat tiedot.

Tilintarkastajat ovat toiminnassaan sitoutuneet eettisiin sääntöihin, ja heidän toimintansa on valvonnan alaista. Lisäksi tilintarkastajia sitovat jatkuvan kouluttautumisen vaatimukset, jotka koskevat kaikkia heidän työssään tarvitsemia osa-alueita. Jatkuvan kouluttautumisen vaatimukset tulisivat ulottumaan luonnollisesti myös kestävyystietoihin.

Kestävyystiedot samalle viivalle tilinpäätöstietojen kanssa

Ehdotetulla CSRD-direktiivillä kestävyysraportoinnille annetaan vakiintunut asema yritysten toiminnassa. Direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa kestävyysraportointia EU:ssa ja parantaa erityisesti raportoinnin luotettavuutta ja vertailtavuutta. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi direktiiviehdotukseen on nivottu vaatimus kestävyysraporttien varmentamisesta. 

Velvollisuus varmentaa raportoidut kestävyystiedot yhtenäisen varmennusstandardin mukaan lisäisi kestävyystietojen luotettavuutta ja parantaisi yritysten kestävyystietojen vertailukelpoisuutta. Tavoitteena ovat siis taloudellisten tietojen vertailtavuutta vastaavat käytänteet.  

Direktiiviehdotuksessa säädetään myös yritysten velvollisuudesta julkistaa kestävyysraportti osana toimintakertomusta. Kestävyystietojen varmennusraportti integroitaisiin tilintarkastuskertomukseen. 

Ehdotettu käytäntö tekisi yritysten kestävyysraportoinnista johdonmukaista. On tärkeää, että kestävyystiedot varmennetaan yrityksen lakisääteisen tilintarkastajan toimesta samoin kuin yrityksen tilinpäätöstiedot. Kestävyysraportoinnin merkitys rinnastuu yhä enemmän tilinpäätösinformaatioon ja on perusteltua, että samoja raportointi- ja varmennusperiaatteita sovelletaan molempiin.

Direktiivi ohjaa kestävyystietojen raportointia ja varmentamista

Ehdotettu kestävyysdirektiivi määrää yrityksen lakisääteisen tilintarkastajan suorittamaan kestävyysraportoinnin varmennuksen sekä lausumaan kestävyysraportoinnin yhdenmukaisuudesta kestävyysraportointistandardien suhteen. Määräyksen tavoitteena on lisätä kestävyysraporttien luotettavuutta sijoittajien ja muiden sidosryhmien keskuudessa. 

Varmennusraportin olisi katettava kestävyysraportin ajanjakso, kestävän kehityksen raportointikehys ja käytetyt raportointistandardit, varmennuksen laajuus ja sovelletut kestävyyden varmennusstandardit. 

Lisäksi direktiivissä ehdotetaan muutoksia EU:n tilintarkastussääntelyyn tilintarkastajien ammatillisen pätevyyden ja jatkuvan kouluttautumisen vaatimusten osalta. Näin varmistettaisiin tilintarkastajien riittävä teoreettinen tietämys ja osaaminen kestävyysraportoinnin varmentamisen suhteen. Muutosehdotuksia liittyy myös säännöksiin, jotka koskevat muun muassa tilintarkastajien riippumattomuusvaatimuksia, laadunvarmistusta ja valvontaa, tilintarkastajan nimittämistä ja tarkastusvaliokunnan roolia. 

Direktiivissä ehdotetaan kestä­vyystietojen varmentamiseen asteittaista etenemistapaa. Aluksi riittäisi niin sanottu rajoitettu varmuus (alhaisempi varmuustaso), mutta pitkän tähtäimen tavoitteena olisi kohtuullinen varmuus (korkeampi varmuustaso). Tällöin kestävyystietojen varmennuksen taso olisi yhtäläinen taloudellisten tietojen varmennukseen nähden.

Suomen Tilintarkastajat kannattaa valtaosin direktiiviehdotusta

Suomen Tilintarkastajat ry kannattaa direktiiviehdotuksen pääkohtia.

On luontevaa, että yrityksen tilintarkastaja varmentaa myös yrityksen kestävyysraportin. Yrityksen tilintarkastaja tuntee hyvin kyseisen yrityksen olosuhteet ja hallitsee raportoinnin ja varmentamisen.  

Tilinpäätös- ja kestävyystietojen yhtenäisyyden, luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on perusteltua, että molempien varmennuksen tekee tilintarkastaja. Hänellä on osaamista raportointivaatimuksista ja varmentamisesta sekä kokonaisnäkemys oikeasta ja riittävästä kuvasta. 

Direktiiviehdotuksessa esitetään, että tilintarkastajien ohella myös muut riippumattomat varmennuspalvelujen tarjoajat voisivat varmentaa kestävyysraportteja. Emme kannata tätä ehdotusta. Näkemystämme puoltavat osaamista, vastuunjakoa ja valvontaa koskevat seikat.  

Direktiiviehdotuksen osaamis- ja muut vaatimukset tukevat ajatusta, että kestävyysraportin varmentaja on tilintarkastaja. Jos kestävyystietojen varmennuspalvelujen tarjoaminen sallittaisiin muille tahoille, johtaisi tämä osin päällekkäiseen työhön varmentamisen näkökulmasta. 

Samoin vastuunjako monimutkaistuisi. Sijoittajien päätöksenteon näkökulmasta tilinpäätös- ja kestävyystiedot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joten yhtenäinen vastuu on perusteltua. Vastuunjaon hajautuessa tilintarkastaja voisi joutua tekemään rajoituksia tilintarkastuskertomukseensa. 

Haluamme johtaa kestävyysvarmentamisen kehittämistä sekä sitouttaa tilintarkastustoimialaa kansainvälisiin kestävyysstandardeihin ja -periaatteisiin. 

Pidämme myönteisenä, että kestävyysraportointi tehtäisiin standardoidun kehyksen mukaisesti, koska se lisää yritysten välistä vertailukelpoisuutta. Standardikehyksen osalta on tärkeää, että sidosryhmien tiedontarpeet täyttyvät sekä toimialakohtaisen että yrityskohtaisen tiedon osalta. 

Vastuukysymysten osalta on myös syytä huomioida, että tilintarkastajat ovat tilintarkastusvalvonnan ja laadunvalvonnan alaisia. Vastaavanlainen valvonta olisi järjestettävä myös muille kestävyysraporttien varmentajille. 

Pidämme hyvänä direktiiviehdotuksessa esitettyä varmentamistavan etenemistä. Ensivaiheessa rajoitettu varmuus on riittävää, mutta pitemmällä tähtäimellä on pyrittävä kohtuulliseen varmuuteen eli vastaavaan varmennustasoon kuin taloudellisten tietojen osalta.  Siirtymäajan kuluessa sekä kestävyysraporttien laatijoiden että raportteja varmentavien tilintarkastajien osaaminen karttuu, ja siirtymäjakson jälkeen voidaan ottaa käyttöön EU:n laajuinen kestävyysraportoinnin varmennus­standardi.

Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei yritysten raportointitaakka tule liian suureksi. Yritysten ilmoittamien kestävään kehitykseen liittyvien tunnuslukujen määrä on pidettävä kohtuullisella tasolla. 

Listaamattomien pk-yritysten osalta komission tavoitteena on kehittää vapaaehtoiset, laajuudeltaan oikeasuhteiset raportointistandardit lokakuuhun 2023 mennessä. Kannatamme kehitystä ja pidämme tärkeänä, että pk-yritysten kestävyysraportointistandardit noudattavat suhteellisuusperiaatetta ja että pk-yritysten hallinnollista taakkaa ei kasvateta.

Tilintarkastajan uusi rooli vaatii kouluttautumista

Tilintarkastusdirektiiviin ehdotetut muutokset koskevat myös tilintarkastajien osaamisvaatimuksia, ja direktiivi tulee vaikuttamaan vahvasti tilintarkastajien osaamispolkuun. 

Tilintarkastajien auktorisointivaatimuksilla on varmistettava, että tilintarkastajilla on riittävä teoreettinen osaaminen kestävyysraporttien varmistamisesta sekä kyky soveltaa tietoa käytännössä. On myös varmistettava, että jo auktorisoidut tilintarkastajat saavat tarvittavat tiedot ja osaamisen kestävyysraporttien varmentamisesta jatkuvan kouluttautumisen kautta. Lisäksi on varmistettava, että tilintarkastajille asetetut vaatimukset lakisääteisessä tilintarkastuksessa ja kestävyysraportoinnin varmentamisessa ovat yhdenmukaiset.

Me Suomen Tilintarkastajissa haluamme luoda tilintarkastajille yhtenäisen kestävyysraportoinnin varmentamisen koulutusohjelman. Haluamme johtaa kestävyysvarmentamisen kehittämistä sekä sitouttaa tilintarkastustoimialaa kansainvälisiin kestävyysstandardeihin ja -periaatteisiin. Samalla haluamme tuoda esiin tilintarkastajien asemaa ja objektiivisuutta kestävyysvarmennuksissa ja muissa kestävyystarkastustoiminnoissa. 

Suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta

Ennen kestävyysdirektiivin voimaanastumista EU velvoittaa jäsenmaita noudattamaan omia suosituksia ja menettelytapoja vastuullisuusraportoinnin varmentamisessa. Tähän vaatimukseen vastaa Suomen Tilintarkastajat ry:n laatima suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta.

Suositus kattaa sekä pakollisen että vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin varmentamisen. Suositus käsittelee yritysten vastuullisuusraporttien varmentamista, ja se perustuu pääosin ISAE 3000 -varmennusstandardiin ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”. Suositus on laadittu niin, että esitetyt periaatteet ja menetelmät pysyvät voimassa myös sääntelyn kehittyessä.

Suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta on laadittu tilintarkastajien käyttöön. Suosituksen käyttäjien oletetaan tuntevan varmennusstandardin sisällön sekä hallitsevan tilintarkastusta koskevat ammatilliset vaatimukset ja varmennusta koskevat tilintarkastusstandardit.

Suositusta tullaan päivittämään kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksilla, kun direktiivi on lopullisesti hyväksytty.

Kestävyysraportoinnin aikataulu

Kestävyysraportointidirektiivi on tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 1.12.2022. Ensimmäinen raportointijakso uudella varmuus­taso­vaati­muksella olisi vuonna 2024 koskien vuoden 2023 kestävyysraportointia. 

  • 2021 Direktiiviehdotus julkaistiin 21.4. ja neuvottelut Brysselissä käynnistyivät kesäkuussa. 
  • 2022 Implementointi kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään 1.12.
  • 2023 Kestävyysraportoinnin ensimmäinen ajanjakso alkaa ”isoille yrityksille” 1.1.2023. Muille yrityksille ”face in” -ajanjakso. 

Rajoitettu varmuus

  • 2024 Kestävyysraportoinnin varmentaminen ja varmennusraportoinnin julkistaminen. ”Face in” -ajanjakso jatkuu.
  • 2025 ”Face in” -ajanjakso jatkuu.
  • 2026 Kestävyysraportointi alkaa direktiivin soveltamisalan alla oleville yrityksille. 

Kohtuullinen varmuus?

  • 2027 Kestävyysraportoinnin varmentaminen ja varmennusraportoinnin julkistaminen kaikille direktiivin soveltamisalan alla oleville yrityksille. 

Tutustu vastuullisuusuositukseen.

Kirjoittaja Ingalill Aspholm toimii johtavana asian­tuntijana Suomen Tilintarkastajat ry:ssä Twitter: @IAspholm

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2021 -lehdessä.