Miten kestävyysraportti eroaa vastuullisuusraportista? Mihin viittaa GRI tai CSRD? Mikä merkitys ESG-tietojen varmentamisella on? Tilintarkastajan kestävyyssanasto avaa kestävyysraportoinnin taustaa, termejä ja toimijoita.
Teksti: Ingalill Aspholm
Perustermit
Kestävyys
Yritystoiminnan kestävyyttä mitataan arvioimalla yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia sekä hallintotapaa. Englanniksi kestävyyteen viitataan sanalla sustainability ja kestävyyden kolmeen ulottuvuuteen lyhenteellä ESG (Environmental, Social ja Governance).
Vastuullisuus
Vastuullisuus viittaa yrityksen vastuuseen toimintansa sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullisuus on kattotermi, ja siihen voidaan viitata myös termeillä yritysvastuu tai yhteiskuntavastuu.
ESG
ESG (Environmental, Social, Governance) viittaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan. Sijoittajat ja rahoituslaitokset käyttävät lyhennettä sitä, mitä ympäristöön, työoloihin ja liike-elämän etiikkaan liittyviin laadullisiin näkökohtiin, jotka otetaan huomioon ennen investointipäätöksiä. Päätöksentekoon tarvitaan myös muita kuin taloudellisia tietoja (Non-Financial Information).
CSR
CSR (Corporate Social Responsibility) tarkoittaa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuu on prosessi, jossa ihmisoikeudet, ympäristö, sosiaalinen vastuu ja korruption torjunta integroidaan yrityksen strategiaan ja toimintaan.
Kestävyysraportointi
Kestävyysraportti
Yritykset raportoivat tulevaisuudessa liiketoimintansa kestävyydestä kestävyysraportilla. Raportin vaatimukset määritellään EU:n kestävyysraportoinnin direktiivissä, CSR-direktiivissä (Corporate Sustainability Raporting Directive).
Direktiivin mukaan ensimmäiset kestävyysraportit tehdään vuodelta 2024 ja julkaistaan vuonna 2025. Raportointivelvoite koskee Suomessa arviolta 800-1000 yritystä, jotka ovat suuria tai keskisuuria pörssiyhtiöitä tai yhtiöitä, joilla kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: vähintään 250 työntekijää, liikevaihto 40 miljoonaa tai tase 20 miljoonaa.
Kestävyysraportoinnin vaatimukset ovat yksityiskohtaiset ja vakiomuotoiset. EU:ssa kestävyysraportointi pohjaa EFRAGin kestävyysraportointistandardeihin, eli laki määrää siitä mitä raportoidaan.
Kestävyysraportin varmentaminen
Komission CSR-direktiivin mukaan kestävyysraportin tiedot tulee varmentaa. Varmentamisella pyritään siihen, että kestävyysraporttien tiedot olisivat luotettavia, ja tietoja voitaisiin myös vertailla esimerkiksi toimialan sisällä. Aluksi tiedot olisi varmennettava rajoitetun varmuuden tasolla ja ajan mittaan kohtuullisen varmuuden tasolla.
Tilintarkastajat soveltuvat kestävyystietojen varmentajiksi hyvin, sillä he ovat varmentaneet yritysten vastuullisuustietoja jo vuosikymmeniä. Suomen Tilintarkastajat ry:n tytäryhtiö ST-Akatemia tarjoaa kestävyysraportista ja ESG-tietojen varmentamisesta myös valmennusta.
Vastuullisuusraportti
Vastuullisuusraportti on laajempi käsite kuin tulossa oleva lakisääteinen kestävyysraportti. Vastuullisuusraportti on melko vapaamuotoinen kooste yrityksen vastuullisuudesta. Suomessa vastuullisuusraportti on vuodesta 2017 ollut pakollinen noin sadalle yleisen edun kannalta merkittävälle yritykselle, käytännössä pörssiyhtiöille, pankeille ja vakuutusyhtiöille.
Vastuullisuusraportti sisältää yrityksen ympäristöä, työntekijöitä, sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat toimintalinjat sekä kuvauksen yrityksen liiketoimintamallista sekä tiedot toimintalinjojen riskeistä ja niiden hallinnasta. Vastuullisuusraportti määritellään muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista annetussa NFR-direktiivi (2014).
Myös vastuullisuusraporttien varmentaminen on vapaaehtoista. Suomessa vastuullisuusraporttinsa on varmentanut vuositasolla enimmillään noin 40 yritystä.
Kestävyystavoitteiden määrittely
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen päätavoitteet köyhyyden poistaminen, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sekä rauhanomaisten ja turvallisten yhteiskuntien luominen. YK:n jäsenvaltiot määrittelivät vuonna 2015 kaikkiaan 17 aluetta ja niille 169 alatavoitetta, joilla edistetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Niihin viitataan lyhenteellä SDG (Sustainable Development Goals).
Tilintarkastusala on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ala on valinnut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tärkeimmiksi vastuullista kuluttamista (12 kappaletta) ja ilmastotekoja (13) koskevat tavoitteet. Kyseisissä tavoitteissa voidaan parhaiten hyödyntää tilintarkastusalan osaamista ja lisäksi tilintarkastajat voivat edistää niiden saavuttamista.
YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma
YK tavoittelee sitä, että kestävä kehitys saavutettaisiin 17 alueella vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden työtä ohjaa YK:n Agenda 2030 -ohjelma. Kaikkiaan YK:n kestävän kehityksen 17 alueella on yhteensä 169 alatavoitetta. Niitä myös yritykset voivat käyttää kestävään kehityksen työssään.
EU:n vihreän kehityksen ohjelma
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) on EU:n kestävän talouden etenemissuunnitelma. Sen avulla EU pyrkii toteuttamaan YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman. Vihreän kehityksen ohjelma kattaa erilaisia aloitteita, jotka koskevat esimerkiksi pääoman käyttöä kestäviin, vihreisiin investointeihin.
EU:n kestävyysaloitteet
EU:n vihreän kehityksen ohjelma käsittää muun muassa erilaisia aloitteita, jotka koskevat pääoman käyttöä kestäviin, vihreisiin investointeihin. Esimerkkejä toimista, joilla on suuri vaikutus tilintarkastukseen ja neuvonantoon EU:ssa:
Muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin direktiivi
Yritysten vastuullisuusraportointia määrittelee muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive). Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kirjanpitolaissa (2017), joka velvoittaa suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yrityksiä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan.
Raportointivelvoite koskee yleisen edun kannalta merkittävää yritystä, käytännössä pörssiyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Niiden tulee raportoida toimintalinjoista, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä, sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa.
Kestävyysraportoinnin direktiivi
EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) CSR-direktiivi muuttaa raportointia nykyään määrittävän NFR-direktiivin määräyksiä.
Direktiivin mukaan ensimmäiset kestävyysraportit tehdään vuodelta 2023 ja julkaistaan vuonna 2024. Raportointivelvoite koskee Suomessa arviolta 800–1000 yritystä, jotka ovat suuria tai keskisuuria pörssiyhtiöitä tai yhtiöitä, joilla kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: vähintään 250 työntekijää, liikevaihto 40 miljoonaa tai tase 20 miljoonaa.
TCFD-kehikko
TCFD-kehikko on kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointikehikko. Lyhenne viittaa Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevään työryhmään (Task force for Climate-related Financial Disclosure). TCFD-suositusten avulla yritykset, sijoittajat ja rahoittajat voivat raportoida ilmastoriskinsä.
Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus
Kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskeva asetus (2019) määrittelee ESG-tietojen antamista. Maaliskuusta 2021 sovellettu asetus koskee institutionaalisia sijoittajia ja omaisuudenhoitajia.
Taksonomia-asetus
Vuodesta 2022 sovellettu taksonomia-asetus (2020) velvoittaa sijoitustuotteita tarjoavia finanssitoimijoita julkistamaan tietoa kestävyysriskien huomioimisesta sekä kestävänä ja vastuullisena markkinoiduista sijoitustuotteista.
Kestävän rahoituksen taksonomia
EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on luokitusjärjestelmä, jolla pyritään varmistamaan vihreiden investointien vertailukelpoisuus finanssimarkkinoilla. Järjestelmä vaikuttaa suuriin yrityksiin, ja se tuli voimaan vuonna 2021.
Kestävän rahoituksen taksonomiassa on kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Jotta toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi, sen on edistettävä merkittävästi ainakin yhtä listattua tavoitetta eikä se ei saa vahingoittaa merkittävästi muita tavoitteita.
Kestävyyden raportointikehyksiä, standardeja ja toimijoita
EFRAG
EFRAG on Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (European Financial Reporting Advisory Group). Se kehittää EU:lle yhteistä kestävyysraportoinnin standardia.
GRI
GRI (Global Reporting Initiative) on yleisesti käytetty raportointistandardi, joka antaa viitekehyksen yritysvastuun raportoinnille esimerkiksi raportointiperiaatteista, kuten olennaisuus, tiedon täsmällisyys, vertailukelpoisuus ja luotettavuus.
IFRS Foundation
IFRS Foundation (International Financial Reporting Standards Foundation) kehittää kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, joita sovelletaan lähinnä listayhtiöissä. IFRS Foundationin uusi toimielin ISSB (International Sustainability Standards Board) on kehittämässä globaalia, vertailukelpoista ja läpinäkyvää kestävyysraportointiin liittyvää standardistoa.
IOSCO
Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö IOSCO (International Organization of Securities Commissions) toivoo kestävyyttä koskevien standardien nopeaa harmonisointia. Suomesta IOSCOon kuuluu Finanssivalvonta.
ISSA 5000 -standardi
ISSA 5000 viittaa kansainvälisiin kestävyysraportoinnin varmentamisen standardeihin (International Sustainability Standards of Assurance). Ne sisältävät sekä rajoitetun että kohtuullisen varmentamisen viitekehikon kestävyysraportointien varmentamistoimeksiannoille.
ISSB-standardi
ISSB-standardi on globaali kestävyysraportoinnin standardi, joka julkaistaan alkuvuonna 2023. Se ohjaa kestävyysraportointia samaan tapaan kuin IFRS-standardi tilinpäätöksiä.
TCFD
TCFD on kehys ilmastoon liittyvien tietojen raportoimiseksi. Lyhenne viittaa Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevään työryhmään (Task force for Climate-related Financial Disclosure).
SEC – Securities and Exchange Commission
Arvopaperikauppaa valvova SEC on Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomainen. Se on vahvistanut sääntöjään henkiseen pääomaan liittyvään raportointiin vastaamiseksi.
IFRS Foundation (International Financial Reporting Standards Foundation) kehittää kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, joita sovelletaan lähinnä listayhtiöissä. IFRS Foundationin uusi toimielin ISSB (International Sustainability Standards Board) on kehittämässä globaalia, vertailukelpoista ja läpinäkyvää kestävyysraportointiin liittyvää standardistoa.
SASB – Sustainability Accounting Standards Board ja IIRC
International Integrated Reporting Council julkaisi vuoden 2020 lopussa suunnitelmansa liittyä yhteen Sustainability Accounting Standards Boardin kanssa ja perustaa VRF:n – The Value Reporting Foundation – yhteisen kestävyysraportointikehyksen kehittämiseksi.
WEF – Maailman talousfoorumi
Maailman talousfoorumi WEF (World Economic Forum) julkaisi vuonna 2020 raportointikehyksen, jonka avulla yritykset voivat raportoida ympäristövaikutuksista, sosiaalisista näkökohdista ja hyvästä hallinnointitavasta. Tämän kehyksen takana on neljä suurta maailmanlaajuista tilintarkastusyhteisöä, Deloitte, EY, KPMG ja PwC sekä Bank of America ja Maailman talousfoorumi.
Hanke suosittelee yleismaailmallisista mittareita, jotka toimivat kaikentyyppisissä yrityksissä. Mittarit nojaavat neljään pilariin: Principles of Governance (Yrityksen tavoitteet, johto ja hallintotapa, etiikka ja riskienhallinta), Planet (Ilmastonmuutos, maisema ja ympäristö, makea vesi), People (Ihmisoikeudet, terveys ja turvallisuus, osaamisen kehittäminen) sekä Prosperity (Työolot, taloudellinen panos yhteiskunnan hyväksi, taloudelliset investoinnit innovaatiot, verot).
