Riippumattomuus on tilintarkastuksen kulmakivi. Esteellinen ei ole riippumaton. Tilintarkastuslain (4 luku 7 § 1 momentti 4 kohta) mukaan tilintarkastaja ei ole riippumaton ainakaan, jos ”tilintarkastajalla on välitön tai välillinen omistus- tai muu oikeus osakkeeseen tai osuuteen voittoa tavoittelevassa yhteisössä”.
Kirjoittaja: Risto Ruuska | Kuva: Aki Rask
Mihin lain sanamuodon mukainen tulkinta johtaa?
Ensi näkemältä säännös vaikuttaa aivan järkevältä. Mutta vain meille, jotka tiedämme, mitä on ollut tarkoitus säätää. Lain sanamuodon mukainen tulkinta nimittäin johtaa absurdiin tulokseen. Miksi? Siksi, että pykälässä on unohtunut kytkeä esteellisyysperuste siihen kyseiseen yhteisöön, jonka tilintarkastuksesta on kyse.
Pykälän sanamuodon mukaan tilintarkastaja ei ole riippumaton, jos hänellä on osakeomistus missä tahansa voittoa tavoittelevassa yhteisössä. Pykälässä ei ole mainittu sitä seikkaa, että tilintarkastaja on esteellinen tilintarkastamaan sellaista voittoa tavoittelevaa yhtiötä, jonka osakkeita hän omistaa.
Merkittävän moni vaikuttaa olevan esteellinen
Todennäköisesti tilintarkastajienkin joukossa lienee ihan merkittävä määrä niitä, jotka omistavat jonkin voittoa tavoittelevan yhtiön osakkeita. Esimerkiksi yksikään pörssiyhtiön osakkeita omistava tilintarkastaja ei tilintarkastuslain mukaan ole riippumaton.
Jos ostat, älä unohda
Samassa pykälässä on säädetty myös siitä, mitä tilintarkastajan tulee tehdä osakkeita hankittuaan. Jos tilintarkastaja toimeksiannon vastaanottamisen jälkeen saa omistusoikeuden osakkeeseen, hänen on ”luovuttava oikeudesta tai toimeksiannosta kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän sai tiedon saannostaan ja hänellä oli oikeus luopua siitä. Jos tilintarkastaja ei luovu oikeudestaan kohtuullisessa ajassa, hänen on luovuttava toimeksiannosta”.
Eli saatuaan itseltään tietää, että tuli ostaneeksi osakkeita, tilintarkastajan pitää joko luopua osakkeista tai toimeksiannosta kohtuullisen ajan kuluessa. Osta ja unohda ei siis näyttäisi sopivan tilintarkastajan sijoitusstrategiaksi.
Lue Riston aiempi bloggaus: Viittaamalla vaikeuksia – lakitekstit ajan tasalle
