Kiinteistön rasitteita ja sitoumuksia koskevat tiedot ovat usein puutteellisia asunto-osakeyhtiöissä

Asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätösasiakirjoista puuttuu usein sellaisia tietoja, jotka olisi helppoa ja kannattavaa selvittää.

Kirjoittaja: Ilkka OT Tähtinen | Kuva: Vesa Sammalisto

Asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätösasiakirjoista puuttuu usein tietoja, jotka olisi helppo selvittää.

Tyypillisesti esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmästä ei joko ole lainkaan hankittu kiinteistörekisteriotetta tai ainakaan siihen mahdollisesti sisältyneistä pihamuuri-, käyttöoikeus- tms. rasitteista ei ole esitetty tietoa tilinpäätösasiakirjoissa.

Taloyhtiöiden perus- tai pysyväistietojen hallinnassa ja seurannassa ilmenee toisinaan muutenkin puutteita omaisuuteen kohdistuvien pysyvien rasitteiden ja taseen ulkopuolisten sitoumusten osalta.

Puutteet ovat toisinaan taloudellisestikin merkittäviä

Jos rasitteisiin ja sitoumuksiin ei ole kiinnitetty taloyhtiön tilinpäätösasiakirjoissa huomiota, eikä muutoinkaan hallinnossa ole ylläpidetty tietoa niihin liittyvistä sopimuksista, voi seurauksena olla esimerkiksi yhteisseinän merkittävän korjauksen kustannusten kohdistuminen kahden sijasta yhden taloyhtiön osakkaiden maksettavaksi.

Silloinkin, kun puute havaitaan tilintarkastuksessa, on korjauksen yllätyksellisyys saattanut johtaa siihen, että taloyhtiössä on jo ehditty suunnitella ja kenties ryhtyä toteuttamaankin korjaushanketta ilman, että olisi huomattu ottaa yhteyttä ”rasitekumppaniin”. Näin on aiheutettu vähintäänkin neuvottelutilanteen hankaloitumista.

Lisäpanostukseen usein tarvetta

On siis perusteltua kiinnittää huomiota taloyhtiöiden pysyväistietojen järjestelmälliseen hallintaan. Muun muassa kaikkien sopimusten ja yhtiöjärjestyksen osalta tulisi koota tiedot rasitteista ja sitoumuksista. Seuraavassa esimerkkejä:

  • Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteriotteen ja rasitustodistuksen tiedot. Suotavaa olisi yksilöidä rasite selkeästi siten, että kiinteistötunnuksen lisäksi esitetään myös kyseisen naapuriyhtiön tai -yhtiöiden osoite, nimi ja rasitteen laatu. Tämä silloinkin, kun niitä ei ole rekisteriotteella selkeästi nimetty.
  • Yhtiön tontinvuokrasopimukseen mahdollisesti liittyvät, kiinteistörekisteriotteesta ilmenemättömät rasitteet, esimerkiksi salaojarasite.
  • Autopaikka-alueen maanvuokrasopimuksen tms. mahdollisesti sisältämät käyttöoikeus-, viemäri- tms. rasitteet naapurikiinteistöihin liittyen.
  • Muut sopimukset, esimerkiksi yhtiön lämmönjakolaitteistosta naapuriyhtiölle jaettavaksi sovittu lämmitys ja siihen liittyvät lämmitys-, huolto- ja korjauskustannusten jako.

Yksi esimerkki edellä mainituista tilanteista löytyy pääkaupunkiseudulta alkuvuodelta 2021. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden tontinvuokrasopimuksiin liittyneiden useita vuosikymmeniä ”unohduksissa” olleiden väestönsuojakorvausten osalta herättiin vasta vuosikymmenten päästä kyselemään sopimuksen perään kaupungilta.

Järjestelmällisempi vuokrasopimusten hallinta ja seuranta olisi saattanut tuoda asian esille aiemmassa vaiheessa. Aikanaan yhtiöiden tässä suorittamat korvaukset vaihtelevat, mutta olivat esimerkiksi eräässä asunto-osakeyhtiössä joitakin kymmeniä tuhansia euroja.