Tilintarkastuksen laatu vaihtelee hyvin paljon, sanoo laadunvarmistusyksikön päällikkö Maria Koivusalo tilintarkastusvalvonnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen asiantuntija vastaa viiteen kysymykseen valvonnan merkityksestä ja tilintarkastuksen laadusta.
Kirjoittaja: Meri Nykänen
Mitä PRH:n vuosiraportti laaduntarkastuksista kertoo suomalaisesta tilintarkastuksesta? Raportin mukaan vain 35 prosenttia laaduntarkastuksista hyväksyttiin.
Tilintarkastuksen laatu vaihtelee hyvin paljon, ja osa on erittäin hyvin tehtyjä. Mainittu prosenttiluku antaa hieman painotteisen kuvan kokonaistilanteesta. Laaduntarkastuksen kohteena on kunakin vuonna vain pieni osuus kaikista tilintarkastajista. Hylättyjen suhteellisen isoon määrään vaikuttaa osaltaan se, että vuonna 2018 laaduntarkastuksessa oli 12 kappaletta uusintatarkastuksessa olleita tilintarkastajia, jotka eivät olleet parantaneet toimintaansa. Uusintatarkastus eli 35 prosenttia on välitulos, joka tarkoittaa sitä, että hyväksytyn tuloksen kriteerit eivät vielä täyty – kuten eivät hylätynkään tuloksen kriteerit. Tilintarkastajalle annetaan aikaa kehittää työtään havaintojen perusteella ennen lopullisen tuloksen antamista.
Millaisia johtopäätöksiä vuosiraportista voi tehdä?
Tilinpäätöksen käyttäjät lähtökohtaisesti luottavat siihen, että tilintarkastuskertomuksen varmentama tilinpäätös antaa heille luotettavan taloudellisen tiedon päätöksenteon pohjaksi. Tilintarkastuskertomuksia annetaan kuitenkin hyvin eri tasoisesti tehtyjen tilintarkastusten perusteella. Tilintarkastuksen laatua pitää saada yhtenäistettyä, jotta tilinpäätöksen käyttäjät voivat jatkossakin perustaa omat päätöksensä tilintarkastuskertomuksen varmentamaan tilinpäätökseen.
Millaisiin asioihin keskeiset puutteet liittyvät?
Laaduntarkastuksissa on keskitytty erityisesti tiettyihin painopistealueisiin. Laaduntarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella puutteet näyttävät liittyvän usein siihen, ettei tilintarkastaja ole hankkinut asiakkaan liiketoiminnasta, tilinpäätökseen vaikuttavista prosesseista ja liiketapahtumista tarpeellista evidenssiä omilla toimenpiteillään. Silloin hän ei voi muodostaa objektiivista näkemystä riippumattomana asiantuntijana antamiensa lausuntojen perustaksi. Sen sijaan hän saattaa perustaa käsityksensä tarkastamansa yhteisön johdon tai tilitoimiston kanssa käytyihin keskusteluihin ja asiakkaan tekemiin laskelmiin sekä raportteihin.
Isoissa tilintarkastustiimeissä puutteet voivat liittyä erityisesti toimeksiannon johtamiseen ja projektinhallintaan. Tiimin tekemä tarkastustyö voi jäädä puutteelliseksi tilintarkastuksen riskialueilla eivätkä tehdyt havainnot tule aina käsitellyiksi asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Raportin perusteella tilintarkastajien toimia on siirretty myös tutkintaan ja laillisuusvalvontaan. Millaisia ajatuksia tämä herättää?
Tutkinta-asiat ovat keskeneräisiä, joten niistä on ennenaikaista tehdä päätelmiä. Voidaan kuitenkin todeta, että tilintarkastajan toiminta voi olla moitittavaa, mutta tilinpäätös saattaa silti antaa oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnasta ja taloudellisesta tuloksesta. On erotettava toisistaan, arvioidaanko tilintarkastajan toiminnan asianmukaisuutta vai tilinpäätöksen säännösten mukaisuutta. Ne ovat eri asioita.
Tutkinta-asiassa voi olla kyse tilintarkastuskertomuksesta puuttuvasta lausunnosta, riippumattomuuteen liittyvästä asiasta, laaduntarkastuksesta kieltäytymisestä tai muusta lain tai hyvän tilintarkastustavan vastaisesta toiminnasta, jolla ei ole välitöntä yhtymäkohtaa tilinpäätöksen oikeellisuuteen.
Miten tilintarkastusten laatua voisi parantaa?
Hyvään laatuun tarvitaan tahtoa, tietoa, taitoa, toimivat työkalut ja riittävät resurssit. Se mikä näistä kulloinkin on haastavin tekijä, on tilintarkastaja- ja tilintarkastusyhteisökohtaista. Omalta osaltamme pyrimme antamaan ohjausta tekemiemme havaintojen perusteella. Vastuu tilintarkastuksen laadusta on kuitenkin aina tilintarkastajalla itsellään.
