Pro gradu: Ammattiin sitoutumisen ja minäpystyvyyden yhteys tilintarkastusalalla

Työelämän muutokset, kasvava vaihtuvuus ja alan vaativuus haastavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Samaan aikaan tilintarkastajien tarve kasvaa, mutta yhä useampi pohtii alanvaihtoa tai työpaikan vaihtamista. Mikä saa uuden asiantuntijan pysymään tilintarkastusalalla? Pro gradu -tutkielmassani selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat uransa alkuvaiheessa olevien tilintarkastajien ammatilliseen sitoutumiseen, ja minäpystyvyyteen – eli uskoon omiin kykyihin. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä työyhteisöille että alan kehittäjille siitä, miten uusia osaajia voidaan tukea ja sitouttaa paremmin.

Kirjoittaja ja kuva: Essi Tynkkynen

Tutkielmassani käsitellään miten uran alkuvaiheessa olevat tilintarkastajat kokevat oman sitoutumisensa alaan sekä uskon omiin kykyihinsä. Tutkimukseen haastateltiin asiantuntijoita, joilla on 1–4 vuoden kokemus tilintarkastuksesta eli henkilöt ovat tilintarkastajan uransa alkuvaiheessa. Kiinnostukseni aiheen tutkimiseen vahvistui opintojen sekä tilintarkastuksen asiantuntijana työskentelyn aikana, sillä halusin selvittää mitkä asiat vaikuttavat ihmisten ammatilliseen sitoutumiseen.

Ammatillinen sitoutuminen

Ammatillinen sitoutuminen kuvataan psykologisena suhteena ihmisen ja hänen ammattinsa välillä. Meyer & Allenin (1991) malli jakaa sitoutumisen kolmeen ulottuvuuteen:

  • affektiiviseen (halu pysyä ammatissa),
  • jatkuvuusperustaiseen (koetut kustannukset ammatista luopumisesta) ja
  • normatiiviseen (velvollisuudentunne).

Sitoutumisen voimakkuus kytkeytyy yksilön kokemuksiin työn mielekkyydestä, arvojen ja työn yhteensopivuudesta sekä kehittymismahdollisuuksista.

Tutkimuksessani haastattelujen perusteella todettiin, että työn monipuolisuus, kehittymismahdollisuudet, hyvä ja tukeva työyhteisö ovat muun muassa keskeisessä asemassa ammatillisen sitoutumisen vahvistamisessa. Tulokset osoittivat, että enemmistö tutkimukseen osallistuneista uran alkuvaiheessa olleista henkilöstä olivat affektiivisesti sitoutuneita tilintarkastajan ammattiin.

Ammatillisen sitoutumisen ja minäpystyvyyden yhteys

Tutkielmassani halusin tutkia erityisesti minäpystyvyyden yhteyttä ammatilliseen sitoutumiseen. Aihetta lähestyttiin Bandura, A. (1997) teorian pohjalta, jonka mukaan ihmisen minäpystyvyyttä kehittää neljä eri tapaa:

  • hallintakokemukset (mm. onnistumiset ja epäonnistumiset)
  • sosiaalinen mallintaminen (mm. vertaisten seuraaminen)
  • sosiaalinen suostuttelu ja vakuuttelu (mm. palautteenanto) ja/tai
  • fyysiset ja emotionaaliset reaktiot.

Tutkimustuloksissa korostettiin erityisesti palautteen ja onnistumisen kokemusten merkitystä minäpystyvyyden vahvistajina. Uran alkuvaiheessa olevat tilintarkastajat kokivat, että positiivinen palaute – erityisesti kokeneemmilta kollegoilta ja esihenkilöiltä – lisää uskoa omiin kykyihin ja motivoi jatkamaan haastavissakin tilanteissa. Palautteen toivottiin olevan sekä kannustavaa että rakentavaa, sillä kehittävä palaute auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kehityskohteet sekä oppimaan virheistä.

Onnistumisen kokemukset nousivat tutkielmassani vahvasti esiin minäpystyvyyden lähteinä. Kun työssä koetaan onnistumisia, syntyy tunne osaamisesta ja kyvykkyydestä, mikä puolestaan vahvistaa sitoutumista alaan. Näiden kokemusten jakaminen työyhteisössä ja niiden huomioiminen palautteessa lisäävät merkittävästi uusien asiantuntijoiden minäpystyvyyttä.

Haasteita

Palautteen ja onnistumisen kokemusten merkitys näkyi myös siinä, että niiden puute saattoi heikentää uskoa omiin kykyihin ja jopa lisätä ajatuksia alanvaihdosta. Tutkielmassa esitettiin, että työyhteisöjen tulisi panostaa palautteenannon määrään ja laatuun sekä luoda mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksille. Kun uran alkuvaiheessa oleva asiantuntija kokee tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi, kasvaa myös halu pysyä alalla ja kehittää omaa osaamistaan.

Tutkielmassa todetaan, että vaikka tilintarkastajan työ koetaan merkityksellisenä ja kehittävänä, kiirekaudet ja stressi heikentävät sitoutumista. Pitkät työpäivät ja vapaa-ajan vähentyminen kiirekaudella nousivat esiin merkittävinä haasteina. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä oli ollut välillä alanvaihtoon liittyviä ajatuksia, mutta työn merkityksellisyys ja mahdollisuus kehittyä saivat kuitenkin useimmat pysymään alalla.

Tutkielman tulosten perusteella muodostettuja kehitysehdotuksia

Tutkielmassa esitetään, että työyhteisöt voivat tukea uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita panostamalla palautteeseen, esihenkilötyöhön ja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Kun kehittymiselle ja onnistumisille annetaan tilaa, sitoutuminen vahvistuu ja usko omiin kykyihin kasvaa.

Uran alkuvaiheessa olevien tilintarkastajien ammatillisen sitoutumisen vahvistamiseksi tulisi kiinnittää huomiota

  • yksilöllisten tarpeiden huomiointiin
  • palautteenantoon ja saamiseen
  • onnistumisen kokemuksiin mahdollistamiseen, jotka lisäävät minäpystyvyyttä ja motivaatiota
  • monipuoliseen työnkuvaan sekä
  • työssä kehittymistä ja työstä palautumista tukevan työyhteisön kehittämiseen.

Näin ala säilyttää vetovoimansa myös tulevaisuudessa.

Essi Tynkkynen, KTM, Jyväskylän Yliopisto

Kevään opiskelija-apurahahaku on käynnissä!

Essille myönnettiin opiskelija-apuraha opinnäytetyöstään keväällä 2025. Suomen Tilintarkastajat ry:n rahasto tukee korkeakouluopiskelijoita myöntämällä apurahoja tilintarkastusalan koulutus- ja tutkimustoimintaan.

Kevään 2026 apurahahaku on nyt käynnissä! Apurahoja myönnetään vuosittain tilintarkastusta opiskeleville tai alaa tutkiville. Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Lue lisää ja hae apurahaa >

Jaa artikkeli

X
LinkedIn

Lisää samasta aiheesta

Opinnäytetyö: Tekoäly tilintarkastuksessa

Opinnäytetyössäni tutkin, miten tekoäly muuttaa tilintarkastusta ja millä edellytyksillä siitä saadaan luotettava työväline. Tekoäly tehostaa prosesseja ja parantaa laatua, mutta sen käyttö edellyttää tilintarkastajalta syvällistä ymmärrystä riskeistä ja rajoituksista. Lopulta luotettavuuden varmistaa ihminen; tekoäly on työkalu, joka ei korvaa ihmistä.

Lue lisää

Pro gradu: Miten varmuuden taso määräytyy kestävyysraportoinnin tarkastuksessa?

Kestävyysraportointidirektiivi lähestyy varmuuden tasoa asteittain: ensin rajoitetulla ja mahdollisesti myöhemmin kohtuullisella varmuudella. Vaikka rajoitettu ja kohtuullinen varmuus ovat saavuttaneet yleisesti hyväksytyn aseman, ei ole kiistatonta tapaa, miten varmuustasot saavutetaan. Tutkielmassani selvitetään, miten nämä varmuustasot määräytyvät kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiannossa.

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top