Harkitsetko tilintarkastusalan opintoja tai mietityttääkö, mitä kaikkea tilintarkastaja työssään tekee? Opiskele tilintarkastuksen lyhyt oppimäärä!
Teksti: Riitta Laine | Kuva: Aki Rask

Mitä?
Tilintarkastus on lakien ja standardien säätelemä varmennuspalvelu, jossa tarkastetaan yrityksen, muun yhteisön tai säätiön (jäljempänä yhteisö) kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto. Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon kohdistetaan tilintarkastustoimenpiteitä, joiden avulla pyritään saamaan ns. kohtuullinen varmuus siitä, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä. Tällöin se antaa oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Hallinnon tarkastuksessa varmistetaan muun muassa, että yhteisö on noudattanut sitä koskevia lakeja.
Kuka?
Tilintarkastuksen voi tehdä vain Patentti- ja rekisterihallituksen auktorisoima tilintarkastaja, jolla on HT-, KHT- tai JHT-pätevyys. Tilintarkastajan on aina oltava tarkastamastaan yhteisöstä riippumaton, eli tilintarkastaja ei voi tarkastaa esimerkiksi itse omistamaansa yritystä.
Yhteisön tilintarkastajan tai tilintarkastajat valitsee sen ylin päättävä elin, kuten osakeyhtiön yhtiökokous. Tilintarkastuksesta vastaa aina joko henkilökohtaisesti valittu tai tilintarkastusyhteisöään päävastuullisena tilintarkastajana edustava henkilö, joka voi tehdä tarkastuksen kokonaan yksin tai tarkastustiimin kanssa. Mitä suurempi ja monimutkaisempi tarkastettava yhteisö on, sitä enemmän tarkastustiimissä yleensä on jäseniä. Tiimi voi koostua muista tilintarkastajista, avustavista tarkastajista ja erilaisista asiantuntijoista.
Miksi?
Tilintarkastuksen tavoitteena on lisätä sidosryhmien luottamusta tilinpäätöstietoja kohtaan. Tilintarkastuksen päätyttyä tilintarkastaja lausuu tilinpäätöksen oikeellisuudesta tilintarkastuskertomuksessa. Jos tilintarkastajalla ei ole huomauttamista yhtiön kirjanpidosta, tilinpäätöksestä tai hallinnosta, tilintarkastuskertomus on vakiomuotoinen eli sitä ei ole mukautettu.
Tilintarkastusta sääntelee tilintarkastuslaki, jonka mukaan tilintarkastus on pakollista kaikille kirjanpitovelvollisille yhteisöille kaikkein pienimpiä yhteisöjä lukuun ottamatta. Tilintarkastuksesta voidaan määrätä myös esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä tai rahoitusehdoissa.
Tilintarkastaja on ensisijaisesti valitsijansa asialla, mutta tilintarkastus hyödyttää kaikkia niitä tahoja, jotka käyttävät yhteisön tilinpäätöstä oman päätöksentekonsa apuna. Tilintarkastus palvelee myös yhteiskuntaa muun muassa estämällä väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta.
Milloin?
Tilintarkastus tehdään vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua. Virallisesti prosessi etenee niin, että yhteisö laatii tilinpäätöksen ja se allekirjoitetaan. Tämän jälkeen tilintarkastaja tekee tilintarkastuksen, jonka päätyttyä hän tekee tilinpäätökseen tilinpäätösmerkinnän ja antaa tilintarkastuskertomuksen. Yhteisön ylin päättävä elin vahvistaa tilintarkastetun tilinpäätöksen.
Käytännössä tilintarkastus kuitenkin aloitetaan usein jo tilikauden aikana. Mitä suurempi ja monimutkaisempi yhteisö on kyseessä, sitä enemmän tilintarkastusta tehdään jo ennen kuin tilikausi on päättynyt ja tilinpäätös laaditaan. Tilikauden aikana tehty tarkastus voi helpottaa ja nopeuttaa tilikauden päättymisen jälkeistä tilinpäätöksen tarkastusta merkittävästi.
Missä?
Tilintarkastus voidaan suorittaa asiakkaan tiloissa, tilitoimistossa, tilintarkastajan omalla toimistolla tai vaikka mökkilaiturilta. Edellytyksenä on, että tilintarkastajalla on pääsy kirjanpitoon, tilinpäätökseen, hallinnon asiakirjoihin ja muihin tilintarkastuksessa tarvittaviin dokumentteihin. Pääsy voidaan antaa etäkäyttöoikeutena sähköiseen taloushallinnon järjestelmään, tai kirjanpito ja muu tarvittava aineisto voi olla paperisena. Kaikki välimuodot näiden vaihtoehtojen välillä ovat mahdollisia.
Miten?
Tilintarkastus etenee suunnittelusta toteutuksen kautta raportointiin, ja se tehdään hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajan pitää perehtyä yhteisöön ja sen toimintaympäristöön voidakseen arvioida, mihin tilinpäätöksen eriin ja muihin seikkoihin liittyy suurin virheen riski. Virhe voi olla tahaton tai tahallinen, jolloin kyse on väärinkäytöksestä. Mitä suurempi riski virheestä on, sitä enemmän tilintarkastustoimenpiteitä on tehtävä.
Tilintarkastus koostuu erilaisista tarkastustoimenpiteistä, jotka tilintarkastaja valitsee ja räätälöi asiakaskohtaisesti käyttäen ammatillista harkintaa. Tilintarkastaja voi muun muassa haastatella johtoa ja henkilökuntaa, tutkia asiakirjoja ja tositteita, havainnoida toimintaa, täsmäyttää lukuja, testata kontrolleja ja pyytää vahvistuksia kolmansilta osapuolilta. Toimenpiteistä suuri osa voidaan suorittaa etänä.
Tilintarkastaja ei tarkasta koko kirjanpitoa, vaan käyttää erilaisia metodeja, kuten analyyseja ja otoksia, kohdentaakseen tarkastusta. Tarkastuksen digitaalisuuden taso riippuu usein asiakkaasta – mitä pidemmällä asiakkaan taloushallinnon digitalisaatio on, sen kehittyneempiä tilintarkastustoimenpiteitä on mahdollista suorittaa.
Erilaisilla tarkastustoimilla pyritään saamaan niin paljon varmuutta hallinnosta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, että virheen riskit on taklattu ja tilintarkastaja voi todeta tilinpäätöksen olevan olennaisesti oikein ja hallinnon asianmukaista.
Osa tilintarkastajan työtä on oman työn ja tarkastuksen aikana tehtyjen havaintojen ja johtopäätösten dokumentoiminen ja olennaisimmista havainnoista kommunikoiminen yhteisölle joko suullisesti tai kirjallisesti. Tilintarkastaja keskustelee asiakkaansa kanssa usein jo tilikauden aikana, jotta tieto tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen kannalta relevanteista asioista kulkisi ajoissa molempiin suuntiin. Tilintarkastushavaintojen lisäksi tilintarkastaja voi antaa asiakkaalleen vinkkejä esimerkiksi taloushallinnon prosessien ja kontrollien kehittämiseksi.
– Riitta Laine, tilintarkastusasiantuntija, Suomen Tilintarkastajat ry
Artikkeli luettavissa myös Profiitti – Talous & tilintarkastus -lehdestä 2/2018. Tilaa maksuton lehti sähköisenä versiona!