Pro Gradu: Challenges of Double Materiality Concept: Corporate Sustainability Directive in Finnish Companies

Kirjoittaja ja kuva: Jenni Peteri

Tutkielmani käsittelee kaksinkertaisen olennaisuuden konseptia suomalaisyritysten näkökulmasta kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n astuttua voimaan vuonna 2024 ja sen mukaisen raportoinnin alkaessa vuodesta 2025. CSRD:n tavoitteena on parantaa yritysten kestävän kehityksen raportointia ja varmistaa, että raportointi on kattavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on pakollinen osa direktiiviä ja tarkoittaa, että yritykset tarkastelevat kestävyysteemoja kahdesta näkökulmasta:

• miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön (impact materiality) sekä
• mitkä kestävyysseikat voivat vaikuttaa yrityksen talouteen olennaisesti (financial materiality).

Tutkielmassa tarkastellaan, miten yritykset valmistautuvat uusiin raportointivaatimuksiin ja mitä haasteita tämä tuo raportoiville yrityksille sekä kestävyysraporttien varmentamiseen.

Kaksinkertainen olennaisuus tuo haasteita kestävyysraportointiin

Tutkielmassa haastateltiin kymmentä suomalaista tilintarkastajaa ja kestävyysraportoinnin asiantuntijaa sekä analysoitiin kymmenen suuren suomalaisyrityksen vuoden 2023 kestävyysraportit. Keskeisinä havaintoina voidaan todeta, että suuret suomalaisyritykset ovat aloittaneet valmistautumisen kaksinkertaisen olennaisuuden integroimiseen kestävyysraportointiinsa, vaikka harva yritys on vielä vapaaehtoisesti hyödyntänyt tätä näkökulmaa. Yritykset ovat tietoisia tulevasta kestävyysraportointidirektiivistä ja valmistautuvat raportoimaan sen mukaiset kestävyystiedot vuodesta 2025.

Tutkimuksessa havaittiin, että valmistautumisesta huolimatta CSRD on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä raportoivien yritysten ja tilintarkastajien keskuudessa. Kaksoisolennaisuuden käsite, joka edellyttää yrityksiä huomioimaan sekä sisäisen että ulkoisen olennaisuuden näkökulmat kestävyysraportoinnissa, tuo mukanaan useita keskeisiä haasteita. Yksi merkittävä haaste on tulkinnallinen epäselvyys siitä, mitkä kestävyysnäkökulmat ovat todella olennaisia, ja tämä voi johtaa eriäviin mielipiteisiin raportointiprioriteeteista.

Yritysten valmius omaksua tämä uusi konsepti ja sen vaatimukset asettaa haasteita, jotka edellyttävät resurssien ja asiantuntemuksen parantamista kestävyysraportointikäytännöissä. Taloudellisen olennaisuuden sekä vaikutusten olennaisuuden näkökulmien integrointi raportointiin lisää monimutkaisuutta, ja vaatii selkeitä prosesseja ja työkaluja tehokkaaseen toteutukseen. Lisäksi sidosryhmien kasvavat odotukset kestävyysvaikutusten kattavasta ja läpinäkyvästä raportoinnista luovat painetta yrityksille vastata näihin kehittyviin vaatimuksiin. Jotta yritykset voivat edistää kestävää liiketoimintaa ja noudattaa kaksoisolennaisuuden raportointistandardeja tehokkaasti ja vastuullisesti, on nämä haasteet tärkeää ratkaista.

Kohti kokonaisvaltaisempaa ja läpinäkyvämpää raportointia

Tutkielma osoittaa, että haasteisiin suhtaudutaan pääosin positiivisesti ja niiden ratkaiseminen on keskeistä kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Monet yritykset ja sidosryhmät pitävät kaksinkertaista olennaisuutta tärkeänä osana kestävää liiketoimintaa ja raportointia, koska se edistää kokonaisvaltaisempaa ja vastuullisempaa lähestymistapaa yritysten toimintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaksinkertaisen olennaisuuden käsite asettaa suomalaisille yrityksille sekä haasteita että mahdollisuuksia kestävyysraportoinnin kehittämisessä. Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten yritykset kohtaavat uudet kestävyysraportointivaatimukset ja mitä haasteita tämä tuo mukanaan. Toimiakseen kestävän kehityksen edelläkävijänä liiketoiminnassaan ja vastatakseen sidosryhmien odotuksiin, yritysten tulee tehostaa resurssejaan ja osaamistaan uuden raportointivaatimuksen täyttämiseen.

Jenni Peteri, KTM, Hanken School of Economics