ESG-tietojen varmentaminen uuden kestävyysraportointidirektiivin mukaan

Komission ehdotus kestävyysraportoinnin direktiivistä on tuomassa kestävyysraportoinnille varmennusvaatimuksen. Tilintarkastajien Eurooppa-tason järjestö Accountancy Europe herättelee keskustelua varmentamisen keskeisistä asioista.

Kirjoittaja: Ingalill Aspholm

Euroopan komission kestävyysraportointidirektiivin ehdotuksessa otetaan käyttöön EU laajuinen varmennusvaatimus kestävyysraportoinnille. Tilintarkastajat ovat tarjonneet kestävyyteen liittyviä tietojen varmennuspalveluita yrityksille yli kahden vuosikymmenen ajan. He ovat rakentaneet asiantuntemustaan myös kestävyysraportoinnin puolella noudattamalla ammatillista viitekehystään ja soveltuvia varmennusstandardeja.

Accountancy Europe on laatinut keskustelupaperin, joka tarjoaa käytännön näkemyksiä tähän uuteen varmennusvaatimukseen liittyvistä keskeisistä asioista ja esittää kysymyksiä sidosryhmille yhteisymmärrykseen pääsemiseksi käytännön vaikutuksista. Keskustelemalla näistä asioista varhaisessa vaiheessa varmistetaan varmennuspalvelujen korkea laatu ja johdonmukainen soveltaminen kaikkialla EU:ssa.

Alla käydään läpi tilintarkastajan näkökulmasta muutamia tärkeitä kohtia keskustelupaperista.

Tilintarkastajien ammatillinen osaaminen

Kun otetaan huomioon kestävyysraportointidirektiivin soveltamisen laaja käyttöalue, niin tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on valmisteltava ja rakennettava laadunhallintajärjestelmät vastatakseen suureen kestävyystietojen varmennuksen kysyntään.

Accountancy Europen tavoitteet keskustelupaperilla ovat:

• määrittää varmennuksen kohteena olevat kestävyystiedot

• edistää yhteisymmärrystä rajoitetun varmuuden saavuttamiseksi kaikkien sidosryhmien kesken kaikkialla EU:ssa

• tunnistaa tapa siirtyä rajoitetusta varmuudesta kohtuulliseen varmuuteen keskipitkällä aikavälillä

• käsitellä raportoituja tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja

• luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille ESG-varmentajille

• arvioida, minkä edellytysten tulee täyttyä varmennuksen mahdollistamiseksi

• varmistaa, että varmennusstandardit ovat tarkoituksenmukaisia

• tiedottaa kaikille yrityksille, joiden on pantava kestävyysraportointidirektiivin varmennusvaatimus täytäntöön

Kestävyysraportointidirektiivin asettama kestävyystietojen varmennus

Kestävyysraportointidirektiivi ei täsmennä varmennettujen tietojen laajuutta. Yritysten on kuitenkin sisällytettävä uudet vaatimukset kestävyysraporttiinsa, ja siksi oikeusvarmuutta tarvitaan mahdollisimman pian. Accountancy Europe nostaa keskustelun tästä asiasta.

Direktiiviehdotus edellyttää rajoitettua varmuutta seuraavista seikoista:

• 19 b artiklan mukaisesti hyväksyttyjen raportointistandardien noudattaminen; EFRAG:n kehittämät raportointistandardit edellyttävät luotettavia tietoja ja erittelyä maa- tai toimintasegmenttikohtaisesti

• yrityksen suorittama prosessi näiden raportointistandardien mukaisesti raportoitujen tietojen tunnistamiseksi

• kestävyysraportoinnin merkitsemistä koskevan vaatimuksen noudattaminen artiklan 19 d mukaisesti (digitalisointi)

• asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan (taksonomia-asetus) raportointivaatimusten noudattaminen

Accountancy Europe katsoo, että jokainen varmennustoimeksianto, sekä rajoitetun että kohtuullisen varmuuden, jonka tiedot tai indikaattorit tilintarkastajan tulisi varmentaa, (”subject matter information”) olisi yksilöitävä selvästi. Accountancy Europen näkemyksen mukaan sidosryhmät saavat eniten tietoja, jos kestävyysraportoinnin tiedot ovat osa toimintakertomusta, ja jos yritysten kestävyysraportit varmennetaan yhdenmukaisesti EU:n tasolla. Tällä hetkellä varmennus saadaan erityyppisistä ja laajuisista kestävyysraporteista eri puolilla EU:ta.

Rajoitetussa varmuudessa antavassa toimeksiannossa käsiteltäviä aiheita

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa tilintarkastajan ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää tietojen keräämiseen käytetty prosessi ja tunnistaa alueet, joissa olennainen virheellisyys todennäköisesti esiintyy. Tämän jälkeen tilintarkastaja keskittyy kyselyyn, havainnointiin ja analyyttisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi tietojen tarkasteluun aggregoidummalla tasolla. Jos tilintarkastaja kuitenkin saa tietoonsa asian, joka saa hänet epäilemään, että kyseessä voisi olla olennainen virheellisyys, hän joutuu tekemään lisätyötä rajoitetun varmennuksen saamiseksi.

Lopputuloksena tilintarkastaja ilmaisee päätelmän tietojen oikeudenmukaisesta esittämisestä kielteisessä muodossa. Keskeistä on, että rajoitettu varmuus synnyttää eritasoisia työpanoksia, koska suoritettavan työn luonnetta ei voida määritellä tarkasti varmennusstandardeissa. Tämä tarkoittaa, että työtä tehdään enemmän, jos tilintarkastaja näkee, että kyseessä voi olla olennainen virheellisyys. Tilintarkastaja käyttää ammatillista harkintaa yksittäisissä olosuhteissa.

Accountancy Europe on keskustelupaperissa koostanut yleiskatsauksen (ei-tyhjentävän) asioista, joita tilintarkastajan tulisi käsitellä rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa:

• ymmärtää yrityksen olennaiset ominaisuudet, ympäristön ja vastuullisuuden, mukaan lukien olennaiset vaikutukset ja riskit sekä mahdollisuudet yritykselle

• tarkastella yhtiön politiikkaa ja prosesseja vastatakseen vastuullisuuden haasteisiin, ottaa huomioon kestävyysraportoinnin julkaiseminen

• harkita kestävyysraportointiprosessia, mukaan lukien julkistettavien olennaisten aiheiden ja niiden yksityiskohtien valinta

• tehdä tiedusteluja ja tarkastella dokumentaatiota sisäisistä valvontatoimista tunnistaakseen alueet, joilla kestävyysraportoinnissa todennäköisesti ilmenee olennaisia ​​virheellisyyksiä

• suorittaa ensisijaisesti analyyttinen tarkastelu ja tiedustelut julkistetuista ja suoritetuista kvantitatiivisista tiedoista sekä tarvittaessa suorittaa lisätoimenpiteitä kuten käynnit paikan päällä, taustalla olevien asiakirjojen tarkastus jne.

• arvioida narratiivista tietoa vertaamalla sitä sisäisistä ja ulkoisista resursseista saatuun näyttöön, joka voi sisältää saavutusten, epäonnistumisten ja haasteiden selitysten analysoinnin

• arvioida tietojen täydellisyyttä ja neutraalisuutta, ottaen huomioon vilpillisen tai virheellisen raportoinnin riskin

• ottaa huomioon yrityksen omien raportointiperiaatteiden puolueettomuuden ja täydellisyyden viherpesuriskin torjumiseksi.

Kohtuulliseen varmuuteen siirtyminen edellyttää, että kaikki osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tämä tapahtuisi kustannustehokkaalla tavalla. Ei riitä, että tilintarkastajat tekevät enemmän työtä; raportointiketjun ja yritysympäristön tulee kehittyä rinnakkain.

Tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa

Tulevaisuutta koskevat tiedot, esimerkiksi ilmastoon liittyvät tavoitteet tai avaintoimintojen odotetut tulokset, koostuvat luonnostaan ​​arvioista, arvostelmista ja tulevaisuutta koskevista odotuksista. Tällaiset tiedot voivat riippua suuresti kulloinkin käytettävissä olevista tieteellisistä ja arvioita koskevista epävarmuustekijöistä tai menetelmistä. Ne voivat siksi johtaa suureen epävarmuuteen raportoiduissa tiedoissa.

Tilintarkastajat voivat antaa varmennuksen siitä, ovatko tiedot laadittu kestävyysraportointistandardien mukaisesti huolimatta kohdatuista luontaisista rajoituksista. Tilintarkastajan varmennus ei takaa tulevaisuuteen suuntautuvia lausumia, mutta kertoo siitä, että tiedot on laadittu asianmukaisesti perusteltujen oletusten perusteella.

Kestävyysraportointistandardien on sisällettävä täydelliset ja selkeät raportointivaatimukset tulevaisuutta koskeville tiedoille, ja niiden olisi viitattava kvantifiointi- ja mittausmenetelmiin.

Vaikka varmennuksen työn laajuus riippuu hankittavasta varmuustasosta, Accountancy Europe listaa alla tärkeitä huomioita tulevaisuuteen liittyvistä tiedoista:

• arvioida oletusten lähdettä ja luotettavuutta, ottaen huomioon myös taustalla olevien tietojen riittävyys ja luotettavuus historiallisten tulosmittareiden perusteella

• määrittää oletuksiin perustuvan tulevaisuutta koskevan tiedon asianmukaisen laatimisen ja sen esittämisen raportointistandardien vaatimusten mukaisesti

• arvioida politiikan ja tavoitteiden toteutumista ja sitä, ovatko tavoitteet esitetty standardien mukaisesti

• arvioida tulevaisuuteen suuntautuvan tiedon täydellisyyttä ja neutraalisuutta, eli onko tieto raportoitu puolueettomasti.

Varmennus lisää yritysten tiedonkeruu- ja käsittelytapoja, mikä johtaa tulevaisuutta koskevien tietojen raportointiin. Kaikissa tapauksissa tulisi vaatia avoimuutta tilintarkastajalta raporteissaan koskien käytettyä työpanosta ja annetun varmennuksen luontaisia rajoituksia.

Varmennus lisää kestävyysraportoinnin luotettavuutta

Kaikkiin varmennuspalvelujen tarjoajiin olisi sovellettava samanlaisia ​​direktiivin 2006/43/EU mukaisia ​​vaatimuksia riippumatta siitä, kuka varmennuksen antaa: lakisääteinen tilintarkastaja, toisessa tilintarkastusyhteisössä työskentelevä tilintarkastaja vai muu riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja. Tällä hetkellä tätä ei säännellä direktiivissä.

Kaikkia varmennuspalvelujen tarjoajia olisi vaadittava soveltamaan samoja ammatillisia varmennus-standardeja, eettisiä vaatimuksia, henkilökohtaista kurinpitovastuuta, riippumattomuusvaatimuksia ja laatukehystä, ja heidän olisi oltava vastaavan julkisen valvonnan alaisia. Menestyksen kannalta on olennaista saavuttaa samanlainen varmennuksen laatutaso kuin tilinpäätöspuolella ja lisätä luottamusta kestävyysraportointiin.

Sovellettava kestävyysraportoinnin varmennusstandardi

The International Standard on Assurance Engagements (ISAE) 3000 (Revised) Assurance Engagements Other than Audits or Reviews of Historical Financial Information on vakiintunut standardi, jota olisi pidettävä keskeisenä työkaluna, jotta voidaan olla ajoissa valmiina vastaamaan kestävyysraportointidirektiivin varmennusvaatimuksiin. Se sisältää tarvittavat metodologiset vaiheet vastatakseen joko rajoitettuun tai kohtuulliseen varmuustason kysyntään. Se on myös julkisesti saatavilla, osana kattavaa maailmanlaajuista varmennuskehystä ja markkinoiden hyväksymä. Nykyinen käytäntö todellakin perustuu jo tähän standardiin kaikissa EU-maissa varmennuksen saamiseksi, oli se sitten lain edellyttämä tai yritysten vapaaehtoisesti pyytämä.

The International Auditing and Assurance Standards Board (IAASB) ei ole uusi tulokas muiden kuin taloudellisten tietojen varmennuksen alalla. IAASB on toiminut tällä alueella jo vuosia vastuullisuusteeman kehittyessä. Vuonna 2013 julkaistu ISAE 3000 (uudistettu) koskee kestävän kehityksen raportointia koskevia varmennustoimeksiantoja. ISAE 3000 on tärkeä voimavara lyhyellä aikavälillä.

IAASB:n uudet ohjeistukset, Non-Authoritative Guidance on Applying ISAE 3000 (Revised) to Extended External Reporting (EER) Assurance Engagements, on merkittävä edistysaskel ei-taloudellisen raportoinnin varmennuksen tukemisessa. Se vastaa kymmeneen keskeiseen haasteeseen, joita ISAE 3000:n (Revised) soveltamisessa yleensä kohtaa kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiannoissa. Pitkällä aikavälillä tarvitaan lisää räätälöityjä käytännön ohjeita tai erityistä varmennusstandardia kestävyysraportoinnille tasapuolisten toimintaedellytysten ja johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi EU:ssa.

Seuraaviin seikkoihin olisi hyötyä saada lisäohjeistusta:

• yrityksen ja sen ympäristön ymmärtäminen

• varmennuksen prosessi, jolla määritetään kestävyysraportointi- tai olennaisuusprosessiin sisällytettävät tiedot

• suoritettavat menettelyt

• monitieteisen asiantuntemuksen, joka edellytetään

• tietojen täydellisyyden harkita

• narratiivisen tiedon arviointi, sen neutraalisuus tai puolueettomuus

• lisäohjeita olennaisuus- ja petosriskeistä kestävyysraportoinnin yhteydessä.

• tulevaisuuteen suuntautuva tieto.

Accountancy Europe edesauttaa kokemusten vaihtoa edellä mainituista ja myöntää, että kestävyysraportointi ja sen varmennus ovat uusi alue monille tilintarkastajille. Accountancy Europe suhtautuu myönteisesti vuoropuheluun komission, CEAOB:n ja IAASB:n kanssa kestävyysraportointivarmennusstandardien kehittämisessä.

Varmennusraportin sisältö

Kaikkien kestävyysraportoinnista kiinnostuneiden tulisi ymmärtää varmennusraportin sisältö ja saada hyödyllistä tietoa päätöksentekoa varten. Varmennusraporttien johdonmukaisuus kaikkialla EU:ssa on myös ratkaisevan tärkeää jatkuvan luottamuksen ja varmennustyön kannalta. Siksi on tärkeää määritellä elementit, jotka tulisi sisällyttää raporttiin: selkeä johtopäätös, selvitys havaituista luontaisista rajoituksista ja yksityiskohtainen selvitys tehdystä työstä.

Tästä eteenpäin

Kestävyysraportointidirektiivi on olennainen edellytys kestävän kehityksen onnistumiselle. Ilmastohätä vaatii kiireellisiä toimia, ja siirtymä tuo mukanaan perusteellisen muutoksen politiikoissa ja toimintatavoissa. Markkinat tarvitsevat hyödyllistä ja uskottavaa tietoa yritysten kestävyyden vaikutuksista kestävään päätöksentekoon. Siksi kaikkien sidosryhmien tulisi pyrkiä vertailukelpoiseen, korkealaatuiseen kestävyysraportointiin ja varmennukseen EU:ssa. Kaikkien ”osallistujien” tulisi ryhtyä toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi.