Hyvinvointialueiden talous tilintarkastajan silmin

Hyvinvointialueiden taloustilanne on puhuttanut paljon. Miltä tilanne näyttää ensimmäisen toimintavuoden jälkeen?

Kirjoittaja: Marjukka Kähönen

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alussa 21 hyvinvointialueelle. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä alueellaan ja HUS-yhtymä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä Uudellamaalla.

Lähtötilanne uusilla alueilla ei ollut helppo. Sote-henkilöstöstä on pulaa, hoidettavien määrä kasvaa ikärakenteen takia ja työn tuottavuudessa on tunnistettuja haasteita.

Alkuvuodesta uutisoitiin, että hyvinvointialueet tekevät ensimmäisenä toimintavuotenaan odotettuakin huonomman tuloksen. Alijäämän suuruus oli 1,35 miljardia euroa, 244 €/kansalainen. Se oli paljon enemmän, mihin valtio oli varautunut.

Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa oma lainsäädäntö

JHT, HT Minna Ainasvuorella on pitkä ura kuntien, kuntayhtymien sekä sote-toimijoiden tilintarkastuksesta. Hän on toiminut esimerkiksi useiden sairaanhoitopiirien kuntayhtymien päävastuullisena tilintarkastajana.

Minna Ainasvuori, kuva BDO.

Lisäksi Ainasvuori vastaa BDO:lla koko tilintarkastuksen liiketoiminnasta. Hän toteaa, että julkisen sektorin asiakkuudet ovat yrityksessä suuremmassa roolissa kuin muilla isoilla tilintarkastusyhteisöillä.

– Oli selvää, että halusimme tarjota palveluita myös uusille hyvinvointialueille. Tällä hetkellä BDO vastaa 12 hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän tilintarkastuksesta.

Hyvinvointialueet ovat keskenään erilaisia. Osa on muodostettu kuntayhtymän sotepalveluiden perustalle, osan pohjalla on vanha sairaanhoitopiiri. Mutta on niitäkin, jotka on rakennettu aivan alusta, kuten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Yhteistä alueille on se, että suurin osa niiden rahoituksesta tulee valtiolta.

Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa oma lainsäädäntö. Hyvinvointialuelaki sisältää paljon samaa kuin kuntalaki, mutta erojakin on, kuten verotusoikeuden puuttuminen sekä kuntia rajatumpi mahdollisuus ottaa tehtäviä hoitaakseen.

– Valtio ohjaa ja seuraa hyvinvointialueita vahvasti. Siinä on selkeä ero kuntiin.

Talous kuntoon vuoden 2026 loppuun mennessä

Hyvinvointialueen talous koostuu valtionrahoituksesta, asiakasmaksutuotoista sekä muista tuloista. Muita tuloja ovat esimerkiksi konserniyhtiöiden osinkotuotot omistajalle sekä myytävä omaisuus, kuten entisten sairaanhoitopiirien omistamat kiinteistöt.

– Kunnilla on taloudessa enemmän pelivaraa. Ne omistavat esimerkiksi maa-alueita, joita myymällä voi kattaa alijäämää, Ainasvuori toteaa.

Eroa kuntiin on myös aikataulussa, jolla alijäämä pitää kattaa. Jos kunta teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2023, sillä on aikaa korjata talous vuoden 2028 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue teki alijäämäisen tuloksen 2023, sen pitää lain mukaan kattaa alijäämä jo tilikaudella 2026.

Ensimmäisenä vuonna kaikki hyvinvointialueet tekivät alijäämäisen tuloksen. Ainasvuori esittääkin huolensa hyvinvointialueiden tilanteesta.

– On aivan väistämätöntä, että sote-palveluihin on tehtävä suuria muutoksia, jotta tulorahoitus riittää menojen kattamiseksi ja taloustilanne voidaan korjata.

Jos hyvinvointialue ei selviä lakisääteisistä tehtävistään, se voi hakea lisärahoitusta. Rahoituksesta päättää maan hallitus. Jos hyvinvointialue ei saa alijäämää katettua, se voi joutua arviointimenettelyyn, joka vastaa kuntien kriisikuntamenettelyä.

Valtio tarkistaa hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteen kahden vuoden viiveellä koko maan tasolla. Rahoitusta tarkistetaan vuodelle 2025 viime vuoden, eli vuoden 2023 tilikauden tuloksen perusteella.

– Valtionvarainministeriön ennuste rahoituksen painelaskelmasta lokakuussa oli alimitoitettu. Mutta vielä ollaan alkumatkalla ja on varhaista sanoa mitään tulevasta. Tarkasti täytyy seurata, miten hyvinvointialueiden talous kehittyy.

Kehuja hyvinvointialueiden johdolle

Hyvinvointialueen tilintarkastus on laaja kokonaisuus ja tarkastustiimitkin isoja, 3–4 hengen tiimeistä 10 hengen tiimeihin. Tarkastustiimi rakennetaan eri osaamisalueiden tarkastajista.

– Tiimissä on esimerkiksi IT-alan spesiaaliosaajia ja data-analytiikan osaajia. Hyvinvointialueiden tarkastus tarjoaa hienoja työmahdollisuuksia asiantuntijoille.

Ensimmäisen tarkastuskauden lopulla Ainasvuori antaa myös tunnustusta hyvinvointialueille. Hän sanoo kunnioittavansa johtajien sitoutumista uusien hyvinvointialueiden rakentamiseen.

– Halutaan rakentaa parhaat mahdolliset organisaatiot. Johto on erittäin sitoutunutta muutokseen, jonka uudistus aina sisältää. Toivon luottamushenkilöiltä ja päätöksentekijöiltä samaa sitoutumista – se vaikuttaa talouteen positiivisesti.

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2024 -lehdessä.

Lisää samasta aiheesta

Autamme jäseniämme osaamisen kehittämisessä 

PRH:n tilintarkastusvalvonnan vuosiraportilla 2023 kerrotaan muun muassa laaduntarkastuksessa tehdyistä merkittävimmistä havainnoista. Keräsimme yhteen omia toimenpiteitämme jäsenten auttamiseksi sellaisilla tilintarkastuksen osa-alueilla, joista tilintarkastusvalvonta on tehnyt useita havaintoja.

Lue lisää

Mitä tilintarkastaja oikeasti sanoo?

Tilintarkastajilla on oma kielensä, joka saattaa toisinaan kuulostaa kirjanpidon sukulaiskieleltä, mutta toisinaan aivan käsittämättömältä tilkkaus-jargonilta. Seuraavat tilintarkastaja-aakkoset on kerätty kirjanpitäjien ja muiden taloushallinnon ammattilaisten auttamiseksi.

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top