Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuvituskuva: iStock
Tilintarkastajalla on monenlaisia rooleja yrityksen elinkaaren aikana. Tilintarkastaja voi sparrata asiakkaita myös kriisitilanteissa.
Yrityksen elinkaaren loppupäässä on muutamia vaihtoehtoja, miten yritys voidaan lopettaa. Hallittu tapa on lopettaa yritys purkamalla yhtiö selvitystilamenettelyn kautta. Näin on esimerkiksi silloin, kun yritystoiminta hiipuu tai ikääntyvä yrittäjä haluaa siirtyä eläkkeelle ja myydä liiketoimintansa.
Jos yritys on ajautunut maksukyvyttömyyteen, jota se ei pysty vapaaehtoisin tervehdyttämistoimin korjaamaan, vaihtoehtoina ovat konkurssi tai yrityssaneeraus.
Tilintarkastaja sparraa myös kriisitilanteissa
Suppeimmillaan tilintarkastuksen ainoa lopputulos on tilintarkastajan antama määrämuotoinen tilintarkastuskertomus. Mutta kun tilintarkastaja tunnistaa asiakkaan toiminnassa taloudellisia haasteita, hän voi osaamisellaan auttaa asiakasta paljon tätä laajemmin.
Tilintarkastaja voi keskustella asiakkaan kanssa ja sparrata yhtiön johtoa siitä, missä riskit toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta voivat olla.
KHT, JHT Hanna Keskinen on BDO:lla erityistarkastusten liiketoiminnan vetäjä. Hänellä on yli 20 vuoden ura erilaisten yhtiöiden tarkastuksesta.
– Jos yritys on jatkuvasti veitsenterällä maksukyvyn kanssa, tilintarkastaja voi tuoda näitä näkökulmia tarkastukseen jo hyvissä ajoin. Paras anti, jonka yritys voi tilintarkastajasta voi saada, ei näy suoranaisesti tilintarkastusraportissa, toteaa Keskinen.
Maksukyvyttömyyden taustalla voi olla useita seikkoja, esimerkiksi kannattavuuden ongelmat tai jokin elementti rahoituksessa. Mitä tiiviimpi ja ympärivuotisempi suhde yhtiöllä on tilintarkastajaansa, sitä enemmän se voi hyötyä tilintarkastajasta myös maksuvaikeuksissa.
– Saneeraustoimenpiteitä eli yrityksen tervehdyttämistoimia voidaan tehdä ilman formaalia saneeraustakin. Tilintarkastajilla on keinovalikoimaa, Keskinen kertoo.
Tilintarkastaja arvioi yrityksen tilannetta lukujen pohjalta. Hänellä voi olla laajakin perspektiivi saman liiketoiminta-alan yrityksiin, joten hän pystyy tekemään myös vertailua.
HT Lasse Pakarisella, Maura Audit Oy, on pitkä ura kriisissä olevien yritysten tilintarkastajana. Myös hän peräänkuuluttaa keskustelun merkitystä vaikeissa taloudellisissa tilanteissa.
– Kun yritys ottaa yhteyttä tilintarkastajaansa ja kertoo, että nyt ollaan pahoissa vaikeuksissa, kannattaa keskustella. Tilintarkastaja voi tuoda tilanteeseen tärkeää ulkopuolista näkemystä. Jos tilintarkastaja on tehnyt työnsä huolellisesti, maksukyvyttömyystilanne ei lisää riskiä tilintarkastajalle, Pakarinen toteaa.
Jos maksukyvyttömyyttä ei pystytä korjaamaan ja yritys ajautuu konkurssiin, yrityksen johto menettää määräämisoikeuden yrityksen omaisuuteen. Tuomioistuimen määräämän pesänhoitajan tehtävänä on ottaa konkurssipesän omaisuus haltuun ja realisoida se pesän kannalta edullisimmalla tavalla.
– Yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan velvollisuudet lakisääteisestä tilintarkastuksesta päättyvät konkurssiin. Edes kesken olevaa tarkastusta ei tarvitse saattaa loppuun. Tilanne eroaa saneerausmenettelystä, jossa tilintarkastajan työ jatkuu edelleen, toteaa Keskinen.
Saneerausmenettely ja saneerausohjelma
Yrityksen saneeraus tarkoittaa menettelyä, jossa yrityksen toimintaa pyritään jatkamaan ja sen maksukyvyttömyys poistamaan.
Jotta yrityssaneeraukseen voi päästä, yrityksen on osoitettava käräjäoikeudelle, että sen toiminta on mahdollista saattaa kannattavaksi. Kun saneeraushakemus on hyväksytty, alkaa saneerausmenettely, joka päättyy saneerausohjelman vahvistamiseen.
Saneeraushakemuksen käsittely kestää tyypillisesti 0–2 kk, saneerausmenettely muutamista kuukausista noin vuoteen. Saneerausohjelma voidaan laatia 0–8 vuodeksi.
– Jos yritys hyväksytään saneerausmenettelyyn, sen aikana selvitetään tarkemmin yrityksen tilanne ja luodaan saneerausohjelmaehdotus, Pakarinen kertoo.
Yrityksen saneeraus tarkoittaa menettelyä, jossa yrityksen toimintaa pyritään jatkamaan ja sen maksukyvyttömyys poistamaan.
– Saneerausohjelmassa sovitaan velkojen maksuaikataulusta sekä mahdollisesti muistakin saneeraustoimenpiteistä, kuten liiketoiminnon myynnistä ja velkojen kevennyksestä.
Kun yhtiö hakeutuu saneeraukseen, tilintarkastajan tarjoamia palveluita voivat ensivaiheessa olla saneeraushakemukseen liitettävän tilintarkastajan selvityksen laatiminen sekä hakemusta varten laaditun välitilinpäätöksen tarkastus.
Saneerausprosessin edetessä kysymykseen voi tulla myös erityistarkastus, joka on saneerauksen selvittäjän toimeksiannosta suoritettava laajempi ja tarkempi selvitys maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävältä ajalta.
Erityistarkastus kohdistuu yleensä noin kahden vuoden ajanjaksoon. Sen tavoitteena on selvittää, onko velkojia kohdeltu tasapuolisesti sekä onko yhtiön kirjanpito ja hallinto hoidettu asianmukaisesti. Erityistarkastuksia tehdään myös konkurssitilanteissa, jolloin tarkastus suoritetaan konkurssipesän toimeksiannosta.
– On tyypillistä, että tilintarkastajaan turvaudutaan myös ohjelman laatimisessa, erityisesti kun saneerattavan yrityksen liiketoiminta on laajempaa ja monimutkaisempaa, Pakarinen kertoo.
Saneerausmenettelyn keinot vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Mutta iso kuva saneerauksessa on yrityksen koosta ja liiketoiminnan laajuudesta riippumatta sama: onko liiketoiminta tervehdytettävissä, pystytäänkö suoriutumaan saneerausohjelman velvoitteista ja onko mahdollista hoitaa velat pois.
– Pienellä yrityksellä on hyvin vähän vaihtoehtoja, joita saneerauksessa voidaan tehdä. Velkataakkaa voidaan keventää ja pieniä muutoksia tehdä. Isossa yrityksessä saneerauksen vaihtoehdot ovat laajemmat, Pakarinen kuvaa.
Suositus tilintarkastajan selvitykseksi
Jos yritys hakee saneeraukseen ilman velkojien puoltoa, yrityssaneeraushakemukseen on liitettävä tilintarkastajan selvitys. Selvityksen tarkoituksena on saada tuomioistuimen käyttöön ulkopuolinen, riippumaton ja asiantunteva näkemys velallisen taloudellisesta tilanteesta.
Sekä Keskinen että Pakarinen olivat Suomen Tilintarkastajien työryhmässä, joka antoi alkuvuodesta suosituksen yrityssaneerausasetuksessa tarkoitetusta tilintarkastajan selvityksestä.
– Taustalla olivat muutokset yrityssaneerauslaissa. Tilintarkastajien aiemmin antamia saneerausselvityksiä arvioitiin osana lainsäädäntöprosessia, ja niiden laatu ja yhdenmukaisuuden puute saivat lainsäätäjältä kritiikkiä, Pakarinen kertoo.
Myös konkurssiin liittyvät erityistarkastukset ovat tilintarkastajan näkökulmasta kiinnostavia.
– Selvitysten laatiminen on keskittynyt pienelle joukolle toimijoita. Suosituksella halutaan kannustaa useampia tilintarkastajia antamaan näitä selvityksiä.
– Vertaisin tätä muihin tilintarkastajien harvemmin tekemiin töihin, joissa pitää tarkastaa, mitä laki ja muut ohjeistukset sanovat. Tilintarkastajalla on valmiiksi 90 % siitä työkalupakista, jota tässä tarvitaan, Pakarinen toteaa.
Keskinen korostaa, että yhtiön tilintarkastajalla on valmiiksi tärkeää tietoa yrityksestä, jota selvityksen laatimisessa vaaditaan.
– Yhtiön tilintarkastaja tuntee valmiiksi yrityksen ansaintalogiikan, tuloksenmuodostumisen, rahoitustilanteen ja millaisia kirjanpidollisia käytäntöjä noudatetaan. Tilintarkastajalla on hyvät valmiudet antaa selvityksiä.
Saneeraukset ja konkurssit tilintarkastajan työn näkökulmasta
Tilintarkastajalle yrityksen elinkaaren kriisivaiheet ja loppupää tarjoavat kiinnostavaa työtä.
Keskinen mainitsee etenkin tilintarkastajan selvityksen, joka eroaa merkittävästi lakisääteisestä tilintarkastustyöstä. Hän viittaa Pakarisen tokaisemaan lausahdukseen: kannanottaminen selvityksessä on jopa suotavaa.
– Selvitystä on kiva laatia. Siinä saa olla mukana sparraamassa ja nostamassa esiin sitä, mikä on aidosti tärkeää saneerauksen onnistumisen näkökulmasta, Keskinen kuvaa.
Myös konkurssiin liittyvät erityistarkastukset ovat tilintarkastajan näkökulmasta kiinnostavia.
– Erityistarkastusta tekevä tilintarkastaja selvittää, onko joku toiminut sopimattomasti yhtiön, velkojien tai yhteiskunnan näkökulmasta. Havainnot voivat johtaa siviili- ja rikosprosesseihin.
Myös Keskinen mainitsee konkurssit.
– Erityistarkastuksissa pääsee katsomaan pitkältä aikaväliltä pysäytyskuvaa siitä, mitä tapahtui ja mikä meni pieleen. Se on mielenkiintoista.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2024 -lehdessä.
