Itsensä johtaminen on tulevaisuuden asiantuntijan tärkein johtajuustaito

Kun ei ihan tiedä, mitä tapahtuu, tapahtuu todennäköisesti oppimista. Itsensä johtaminen on taito, joka erottaa kehittyvän asiantuntijan paikalleen jäävästä. Parhaimmillaan itsensä johtaminen luo syvempää ymmärrystä omasta ajattelusta, tunteista ja valinnoista sekä vahvistaa rohkeutta ottaa johtajuutta haltuun myös ilman virallista johtajan titteliä.

Kirjoittaja: Henrietta Karjalainen

Asiantuntijaksi kasvetaan usein jo ennen kuin sitä itse tiedostaa. Matka alkaa itsetuntemuksesta eli siitä, että pysähtyy miettimään, millainen olen ihmisenä, miksi teen työtäni, mikä minua motivoi ja luo merkityksellisyyttä?

Itsetuntemus on kykyä nähdä oma roolinsa, vahvuutensa ja rajansa. Se auttaa myös tunnistamaan, milloin suunta kaipaa korjausta. Parhaimmat asiantuntijat ovatkin asiaosaamisen ohella vahvoja ihmisyyden ja itsensä ymmärtäjiä.

Oppiminen syntyy omien tunteiden kohtaamisesta

Ajoittainen epämukavuus on oppimisen välttämätön osa. Nimittäin kun kaikki on selvää ja hallinnassa, ei synny uutta. Asiantuntijaksi ja johtajaksi kasvu edellyttää kykyä sietää keskeneräisyyttä ja jopa ahdistusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa kuormitusta, vaan rohkeutta kohdata omat vaikeatkin tunteet ja pysähtyä reflektoimaan niiden äärelle. Juuri siinä hetkessä, kun olo on ehkä jopa epämukava, syntyy oivallusta ja oppimista.

Itsensä johtaminen on valintoja

Johtaminen alkaa omista valinnoista. Joskus päätökset osuvat naulan kantaan, joskus menevät hutiin, mutta tärkeintä on liike eteenpäin.

Hyvä itsensä johtaja uskaltaa tehdä päätöksiä myös epävarmuudessa. Hän myös tunnistaa, milloin oma mieli kaipaa muutosta ja milloin on aika uudistaa suuntaa, jottei jämähdä paikalleen tilanteeseen, joka ei palvele kasvua ja kehittymistä.

Itsensä johtamisen ydintaitoja:

  • Pysähtyminen ja reflektointi
  • Itsetuntemus ja elämänhallinta
  • Oman mielen johtaminen muutoksessa
  • Rohkeus pyytää ja vastaanottaa palautetta
  • Uskallus olla keskeneräinen
  • Vuorovaikutus ja palautteen tärkeys

Palautetta osaa antaa tai vastaanottaa taitavasti vain harva, ja juuri siksi tämä taito onkin kullanarvoista ottaa haltuun. Itsensä johtaminen, kun ei ole yksin tekemistä, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Työyhteisössä on oltava lupa uudistua ja kasvaa, joka ei oikeastaan tapahdu ilman toimivaa palautekulttuuria. Samalla jokaisella on vastuu siitä, että vuorovaikutus on rakentavaa ja palautetta annetaan rehellisesti ja hyvällä tarkoituksella. Pohjimmiltaan kyse on toisen ihmisen lukemisesta ja palautteen annostelusta sopivissa määrin.

Suunta ja merkitys kantavat

Elämä ja työ eivät aina etene lineaarisesti, eikä pidäkään. Tärkeintä ei ole lukittu suunta, vaan se, että ylipäätään joku suunta on olemassa. Kun oma tekeminen linkittyy merkitykseen, syntyy sisäinen motivaatio ja sen myötä myös vaikuttava johtajuus.

Muista:

  • Oppiminen ja onnistuminen syntyvät itsetuntemuksesta
  • Johtajuutta otetaan ja annetaan joka päivä
  • Suuntaa voi ja saa muuttaa
  • Usein hetkittäiset ahdistuksen tunteet kertovat, että nyt ollaan tärkeiden asioiden äärellä

Itsensä johtaminen ei ole projekti, jonka voi suorittaa kerralla maaliin, vaan se on ennen muuta elämänmittainen matka. Se vaatii pysähtymistä, ajoittaista epämukavuuden sietämistä ja uskallusta rehellisesti kohdata oma itsensä, mutta palkintona on kehittyminen, joka kantaa niin työssä kuin muussa elämässäkin.

Konkreettisia keinoja itsensä johtamiseen

Kun haluat vahvistaa omaa itsensä johtamisen taitoasi, aloita vaikka näistä:

  1. Pidä viikoittainen pysähtymishetki.
    Kirjoita ylös, mikä sujui hyvin, mikä jäi mietityttämään ja mitä opit.
  2. Aseta pari-kolme prioriteettia viikolle.
    Keskity niihin ja rohkene jättää vähemmän tärkeät asiat taka-alalle.
  3. Harjoittele palautteen pyytämistä.
    Aloita kysymällä: “Miten voisin kehittyä tässä?”
  4. Huolehdi palautumisesta yhtä järjestelmällisesti kuin työstä.
    Elämänhallinnallinen tasapaino on itsensä johtamisen peruspilari.
  5. Tarkastele uskomuksiasi.
    Kysy itseltäsi, ohjaavatko valintojani pelko vai mahdollisuus?
  6. Päivitä suuntaasi säännöllisesti.
    Tee se tietoisesti. Suunta ei ole lukittu, mutta jokin suunta tarvitaan.

Jaa artikkeli

X
LinkedIn

Lisää samasta aiheesta

Tunnistammeko tekoälyn riskit?

Tekoälyn kehitys etenee vauhdilla. Generatiiviset tekoälytyökalut ovat jo osa monen tilintarkastajan arkea, ja agenttinen tekoäly mahdollistaa yhä itsenäisemmin toimivat järjestelmät. Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tilintarkastuksen laadun ja tehokkuuden kehittämiseen, mutta sen käyttö edellyttää myös uudenlaisten riskien tunnistamista ja hallintaa.

Digitaaliset merkinnät eivät ole automaattisesti osa tilintarkastusta

Pörssilistattujen kestävyysraportointiyritysten emoyhtiöiden tilinpäätöslukujen digitaaliset tunnisteet eivät ole osa lakisääteistä tilintarkastusta, eikä niiden varmentaminen ole pakollista. Sama lähtökohta koskee myös muita kestävyysraportointiyrityksiä niiden digitaalisten rekisteröintivelvoitteiden osalta. ESEF-taksonomian mukaan merkityt digitaaliset konsernitilinpäätökset puolestaan varmennetaan edelleen arvopaperimarkkinalain säännösten mukaan.

Takaako varmennus kestävyystietojen luotettavuuden?

Varmennus ei takaa kestävyystietojen täydellistä oikeellisuutta, mutta se lisää niiden luotettavuutta, laatua ja uskottavuutta. Kyse ei ole vain valmiin raportin lopussa olevasta varmennuslausunnosta, vaan siitä, mitä raportoitujen tietojen taustalla on ja miten yritys tuottaa luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Scroll to Top