Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus -lehdessä.
Bisnesmaailman pukukoodeja välttelevästä entisestä divarikeikkoilijasta tuli tilintarkastaja, joka KHT-tutkinnon suoritettuaan toteutti yrittäjähaaveensa.
Teksti: Tarja Sviili
Lähes kaksi vuotta täysipäiväisenä yrittäjänä toiminut KHT Jose Kautonen viihtyy nykyisessä roolissaan mm. pienten yritysten ja yhteisöjen tilintarkastajana. Vaikka oman yrityksen – TiliKeisarit Oy:n – toimisto sijaitsee Etelä- Helsingin Kaivopuistossa, toimii asiakaskunta maantieteellisesti laajemmalla alueella.
Pelisilmää tarvitaan
– Kaukaisin asiakasyritykseni toimii Kittilässä. He tulivat luokseni eikä toisinpäin, onneksi. Mutta tietysti pääosin asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla.
Yrittäjänä toimimisen hyvänä puolena Jose pitää sitä, että se auttaa häntä asiakastyössä ymmärtämään yrittäjyyden iloja ja mahdollisia surujakin. Jääkiekkokaukaloita aikoinaan divaritasolla kolunnut tilintarkastaja toteaa, että pelisilmää tarvitaan nykyisessäkin tehtävässä asiakkaan tarpeiden tunnistamiseksi.
– Täytyy myös osata kommunikoida asiat luontevalla tavalla. Tilintarkastusalan standardeihin vetoaminen ei yleensä ole kaikista tehokkain tapa selittää asioita.
Tilintarkastaja mukana monessa
Asiakkaiden palveleminen on paljon muutakin kuin kerran tilikaudessa tehtävä lakisääteinen tilintarkastus.
– Tilintarkastajan apua tarvitaan usein kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä erilaisissa kysymyksissä tai tukihakemusten laatimisessa, kertoo Jose.
Asiakasyritykset ja -yhteisöt tukeutuvat taloushallinnon pykäläviidakon hallitsevaan tilintarkastajaan, kun ne haluavat varmistua, että asiat tulevat tehdyksi lakien ja säännösten mukaisesti ilman yllättäviä jälkiseuraamuksia.
Apua tarvitaan niin yritystoiminnan alkumetreillä kuin haastavissa muutostilanteissa.
– Työviikkoon voi mahtua normaalin tilintarkastukseen liittyvien tehtävien lisäksi esimerkiksi lakisääteisten todistusten antamista viranomaiselle uutta yritystä perustettaessa ja veroneuvontaa. Erilaisiin avustuksiin liittyvät tarkastukset ovat myös melko yleisiä.
Hyvä työvire syntyy tyytyväisistä asiakkaista
Josen mukaan epäsäännölliset työajat kuuluvat tilintarkastajan ja yrittäjän arkeen. Työn ja aktiivikiekkoilun yhteensovittamisen osoittauduttua aikanaan hankalaksi joutuivat hokkarit naulaan. Kiekkoareenoiden korvikkeeksi ovat jääneet punttisali ja lenkkipolut.
Vireyttä ja työmotivaatiota pitää yllä myös positiivinen asiakaspalaute.
– Asiakkaat ovat kiitollisia saamastaan avusta. Tyytyväinen asiakas tuo onnistumisen elämyksiä, mikä lisää tämän työn mielekkyyttä, hän toteaa.
Aina ei voi miellyttää
Tilintarkastajan työssä tulee myös hetkiä, jolloin asiakasta ei voi miellyttää. Jose mainitsee esimerkkinä tilanteet, joissa yrityksen taloudellinen raportointi on jäänyt liiketoiminnan kehittämisen jalkoihin.
– Toisinaan asiakkaissa esiintyy tyytymättömyyttä, kun yrityksellä on taloudellisesti tiukempaa tai kova kasvuvauhti päällä. Tällöin hienoista turhautumista voi aiheuttaa esimerkiksi tilinpäätöksen liitetietojen vastuiden viilaaminen tai Tekes-hakemuksen lukujen kohdalleen saattaminen.
Tilinpäätös- ja muun raportoinnin perusteella tehdään paljon taloudellisia päätöksiä. Tilintarkastajan täytyykin varmistaa, että asiat ovat olennaisilta osin oikein esitettyjä.
– Tämä näkökulma tuo työhöni myös yhteiskunnallisen ulottuvuuden luottamuksen rakentajana yrityksen ja sen sidosryhmien välillä, Jose sanoo.
Kaikkea muuta kuin itsestään selvä uravalinta
Tilintarkastajan ura ei ollut lukioaikana mitenkään itsestään selvä juttu Heinolasta kotoisin olevalle Joselle. Nuoren lukiolaisen silmissä kaupallisen uran houkuttelevuutta ja hohtoa himmensi mm. tiukka pukeutumiskoodi.
– Yksi periaatteeni oli välttää hakeutumista työhön, jossa on käytettävä pukua.Toinen lukioaikainen periaate oli yliopisto-opintojen välttely. Tuskin siinä vaiheessa edes tiesin tilintarkastaja-ammatin olemassa olosta, hän muistelee hymyillen.
Taklattuaan opinnonohjausesitteestä yliopisto-vaihtoehdot pois jäljelle jäänyt kauppakorkeakoulu tuntui vielä mahtuvan mahdollisuuksien rajoihin huolimatta ammattikorkeakoulua pideämmästä opiskeluajasta. Alkoi valmistautuminen Helsingin kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin.
Kauppakorkeasta kansainväliseen tilintarkastusyhteisöön
Jose kertoo, että ensimmäinen lukuvuosi 2008-2009 Helsingin kauppakorkeakoulussa avarsi tietämystä tilintarkastajan työstä. Tuoreelle kauppatieteilijälle valkeni myös totuus alan pukeutumiskäytännöistä. Ne ehtivätkin tulla tutuiksi hänen aloittaessaan tilintarkastusassistentin työt kansainvälisessä tilintarkastusyhteisössä EY:ssä vuonna 2012.
– Tilitoimistotaustani auttoi alusta asti. Pystyin keskittymään tilintarkastusasioiden oppimiseen kirjanpidon perusasioiden ollessa jo tuttuja.
Josen mukaan koulutuspolku ja vaihtelevat toimeksiannot kokeneiden tilintarkastajien kanssa ovat korvaamattomia ja välttämättömiä nuoren assistentin kehittymiselle.
– Etenkin ammatillisen skeptisyyden ja harkinnan oppiminen heiltä oli tärkeää. Näissä asioissa tilintarkastajan täytyy kehittyä jatkuvasti. Assistenttiaikana omaksuttujen taitojen hallinta on luonut pohjan toimimiseen yksinyrittäjänä ja tilintarkastajana.
Kiivastahtinen työ- ja opiskeluputki
Hyökkäysketjuissa pelanneen entisen aktiivikiekkoilijan päämäärätietoisuudella Josen seuraava tähtäin oli asetettu syksyllä 2015 pidettävään KHT-tenttiin.
– Seuraavat kolme vuotta vaativat paljon työtä ja lukemista: koulun loppuun saattaminen, hektinen tilintarkastajan työ ja sivutyönä kirjanpitoa. Loppuhuipennuksena kymmenen viikon lukuloma ennen kaksipäiväistä tenttiä, johon menin hyvällä fiiliksellä, vaikka varmuutta vaativan kokeen läpäisemisestä ei ollutkaan, hän kertoo.
KHT-kirjasta potkua yrittäjän uralle
Joulukuussa 2015 kova työ palkittiin. Tuore 26-vuotias KHT-tilintarkastaja antoi yhdessä noin 50 muun KHT-tentin läpäisseen kanssa tilintarkastajan valan Helsingin käräjäoikeudelle. KHT-kirja pisti myös vauhtia haaveisiin yrittäjyydestä. Ja vähän rennommasta pukukoodista.
– Siirryin seuraavan vuoden helmikuussa EY:ltä omaan yritykseen kokopäiväisesti. Toistaiseksi ei ole kaduttanut. Firman henkilöstöjuhlat tosin ovat nykyään vähän tylsempiä, Jose vitsailee.
Hän pitää yrittäjyyden parhaina puolina aikataulullista vapautta ja itsenäisen vastuun ottamista omista tekemisistään.
– Se helpottaa kommunikointia muiden kanssa, mutta tietysti tuo myös vastuuta ihan eri tavalla.
Asiantuntijan pysyttävä ajan hermolla
Helsinkiläinen tilintarkastaja nimeää jatkuvasti muuttuvan lainsäädännön haastavimmaksi asiaksi tilintarkastajan työssä. Asiantuntija- ja asiakaspalvelutyössä haitaksi ei olekaan kiekkokaukaloiden kiivastempoisessa pyörityksessä ja nopeasti vaihtuvissa pelitilanteissa hankittu ketteryys ja reagointivalmius.
– Asiakkaille tärkeintä on saada ajoissa käsitys lakimuutosten vaikutuksista liiketoimintaan ja taloushallintoon. Asiakkaiden auttaminen ja opastaminen muuttuneiden säännösten käytännön soveltamisessa edellyttää tilintarkastajalta oman ammatillisen osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä, Jose toteaa.
Kärryillä pysyäkseen hän osallistuu säännöllisesti Suomen Tilintarkastajat ry:n järjestämiin jäsenkoulutuksiin ja -tilaisuuksiin. Myös netistä löytyvät lait ja säännökset helpottavat pysymistä ajan tasalla.
– Tilintarkastajayhdistyksen jäsenmaksuun sisältyvä ammattikirjallisuus on hyvä jäsenetu. Yksinyrittäjänä toimivalle tilintarkastajalle yhdistyksen tarjoama tuki ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä on erittäin tärkeää.
