Kirjoittaja: Minna Saano | Kuvituskuva: iStock
Kun tilintarkastajaksi vaadittiin aikaisemmin KTM-tutkinto, on ammattiin nykyisin mahdollista päästä monia erilaisia opintopolkuja pitkin. HT-tutkinnon suorittamiseen vaaditaan KTM-tutkinto, tradenomin tutkinto tai muu alempi korkeakoulututkinto, tarvittavat laskentatoimen, oikeustieteen ja kauppa- ja taloustieteen opinnot sekä kaksi vuotta käytännön työkokemusta. Erikoistumistutkintojen KHT ja JHT suorittamisen vaatimuksena on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai on oltava toiminut vähintään 5 vuoden ajan HT-tilintarkastajana. JHT-tutkintoon tarvitaan lisäksi julkishallinnon opintoja tai tarkastuskokemusta julkishallinnon tehtävistä. Muutoksena aikaisempaan on, että kaikkien tilintarkastajaksi haluavien on suoritettava HT-tutkinto, jota aikaisemmin vastasi HTM-tutkinto. Vasta HT-tutkinnon jälkeen voi suorittaa KHT- tai JHT-tutkinnon.
– Tradenomin tutkinnon arvostus on noussut ja on hienoa, että tutkinto mahdollistaa tilintarkastajan polun HT-tutkintoon saakka, iloitsee Haaga-Helian ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtori Katja Rumpunen.
Nykyisin on mahdollista senkin, että tilintarkastajan polulla kanditutkinnon on voinut suorittaa esimerkiksi markkinoinnista ja vasta maisteritutkinnon tekee laskentatoimesta.
– Perhetaustan tai muiden syiden takia opiskelija on voinut päätyä töihin tilitoimistoon ja huomannut laskentatoimen ja tilintarkastajan uran kiinnostavaksi, ja siksi maisteriopinnot tehdäänkin laskentatoimesta. Tällaisia opiskelijoita meillä on ollut useita, ja he ovat olleet oikein hyviä opiskelijoita, kertoo laskentatoimen yliopistonlehtori Tuukka Järvinen Vaasan yliopistosta.
Tuuletusta pölyttyneisiin käsityksiin
Laskentatoimi on säilyttänyt vakaan suosion Vaasan yliopistossa, opiskelijamäärät ovat hienoisesti kasvaneetkin. – Tällä hetkellä suosituimpia laskentatoimen aiheita on liiketoiminta-analytiikka, mutta talouden laskusuhdanteissa kiinnostus tilintarkastajan uraan lisääntyy, kun tilintarkastustyö nähdään varmana.
Haaga-Heliassa liiketalouden opiskelijoista suuri osa suuntautuu talouden ja rahoituksen opintoihin. – Ala vetää opiskelijoita. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja teemme tiiviisti yhteistyötä yritysten ja tilintarkastusyhteisöjen kanssa. Opetuksessa panostamme perusteisiin ja laaja-alaisuuteen, Katja Rumpunen kertoo.
Laskentatoimi kiinnostaa opiskelijoita, mutta tilintarkastuksesta ja tilintarkastajista heillä on usein pölyttynyt, stereotyyppinen kuva.
– Tilintarkastaja nimikkeenä on vanhentunut. Se viittaa siihen, että työ on mekaanista lukujen yhteen laskemista ja täsmäämisen tarkistamista, toisin kuin käytännön sosiaalinen ja asiakaslähtöinen työ, sanoo Järvinen ja kertoo, että Vaasan yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetulla laskentatoimen johdantokurssilla heti alun viiden minuutin aikana tehdään selväksi, että luennolla rikotaan aikansaeläneitä käsityksiä tilintarkastajista ja tilintarkastuksesta.
Samoin Haaga-Heliassa tehdään töitä vanhentuneiden mielikuvien muuttamiseksi.
– Selkeästi olemme onnistuneetkin, sillä tilintarkastus on alkanut kiinnostaa opiskelijoita, Rumpunen sanoo.
Kestävyysraportointi – lisämaustetta tarkastustyöhön
Molemmat lehtorit kertovat, että kestävyysraportointi kiinnostaa opiskelijoita todella paljon. – Haaga-Heliassa se näkyy esimerkiksi opinnäytetöissä, joissa on käsitelty vastuullista sijoittamista ja yritysvastuuta. Kestävyysraportointi tuo lisämaustetta tilintarkastajan työhön, toki myös lisää vaatimuksia.
Samaa toteaa Järvinen. – Kestävyysraportointi monipuolistaa tilintarkastajan tehtäviä, ja yksi mahdollinen urapolku on erikoistua kestävyysraportoinnin varmentamiseen. Töitä varmasti riittää, sillä koko EU:n tasolla tämä on laaja business.
– Meillä Haaga-Heliassa on KRT-tutkinnon vaatimuksia vastaavia vastuullisuuden opintojaksoja, ja niitä tehdään koko ajan lisää. Ne ovat myös osa tilintarkastajan opintopolkua, Rumpunen kertoo.
Vaasan yliopistossa KRT-tutkintoon vaadittavat 10 opintopistettä voi sisällyttää opintoihin. – Yrityksen yhteiskuntavastuuta ja kestävyysraportointia on voinut opiskella jo pitkään, mutta nyt KRT-tutkintotenttiä varten tulee vielä kahden opintopisteen lisäpaketti.
Sattuma vei tilintarkastajan uralle
– Niinhän siinä kävi, että tilintarkastusala vei mukanaan, toteaa KHT Milja Nieminen puhelussa Münchenistä, jossa hän parhaillaan työskentelee kansainvälisissä tilintarkastustehtävissä.
– Opiskelin rahoitusta ja yrityksen sisäistä laskentatoimea Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Ensimmäinen ja ainoa kosketukseni tilintarkastukseen oli opintojen loppupuolella suoritettu tilintarkastuksen verkkokurssi – enkä innostunut.
Haaga-Heliasta Nieminen valmistui vuonna 2018. Työt pankissa tai sisäisen controllerin tehtävät kiinnostivat vastavalmistunutta tradenomia. Mutta sitten tuli sattuma, joka johdatti aikaa myöten tilintarkastajaksi. – Kaverini oli aloittanut EY:llä tilintarkastuksen trainee-ohjelmassa ja houkutteli sinne minuakin. Ajattelin, että neljä kuukautta harjoittelua jaksan kyllä, ja sitten hankin oikean työpaikan. Nyt on seitsemäs vuosi alkamassa EY:llä tilintarkastajana ja tunnen todella olevani omalla alalla.
Tradenomin tutkinnon jälkeen urapolulla seuraava vaihe tuli ajankohtaiseksi vuonna 2019, kun Nieminen aloitti laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelman Vaasan yliopistossa. Opinnot sujuivat hyvin työn ohessa, ja heti KTM-tutkinnon valmistuttua hän suoritti samalla kertaa HT- ja KHT-tutkinnot.
Eväitä työelämään
– Tradenomin tutkinto avasi ovet työelämään, kertoo Milja Nieminen. – Neuvottelutaidot, asiakaspalvelu- ja myyntitaidot, itseohjautuva asenne, yrittäjähenki, kaikki ne valmiudet sain opinnoissani Haaga-Heliassa. Koulussa käytettiin samoja taloushallinnon järjestelmiä kuin mitä yrityksetkin käyttävät, ja siksi tunsin pystyväni puhumaan samaa kieltä talouspäälliköiden ja kirjanpitäjien kanssa.
– Yliopisto-opinnot olivat jonkinlainen shokki. Opiskelu oli teoreettista ja pohjautui tieteellisiin julkaisuihin toisin kuin käytännönläheinen opiskelu Haaga-Heliassa. Jälkikäteen katsoen maisteriopinnot valmensivat itsenäiseen työskentelyyn, pohdiskeluun ja tiedon etsimiseen. Ne antoivat perspektiiviä erilaisesta lähestymistavasta: pysähdy-mieti-ajattele, mitä teet, hän kertoo.
– Opintojeni kombo, jossa käytännönläheistä taustaa pääsin täydentämään teoreettisemmalla opiskelulla, on vastannut hyvin työelämän tarpeisiin ja auttanut minua etenemään urallani verrattain nopeasti.
Vain kokeilemalla tietää
Työnsä ohessa Milja Nieminen käy kertomassa tilintarkastuksen alasta ja omasta urapolustaan Haaga-Helian opiskelijoille.
– Minun opiskeluaikanani ei tilintarkastusalalle motivoitu, toisin kuin nykyisin. Itse kannustan opiskelijoita kokeilemaan alaa, sillä tilintarkastajan työstä ei saa oikeaa käsitystä ennen kuin sitä kokeilee.
Nieminen katsoo tilintarkastuksen alana sekä muuttuvan jatkuvasti että toisaalta pysyvän muuttumattomana.
– Tilintarkastuksen periaate ei muutu, tilintarkastaja luo varmuutta ja luotettavuutta markkinoille. Se mikä muuttuu, on ympäröivä maailma. Tulee uusia standardeja, toimintatavat muuttuvat, enää ei tarkastella vain lukuja vaan myös järjestelmiä niiden ympärillä. Ala on dynaaminen ja olemme heti muutoksissa mukana. Paikalleen ei jäädä polkemaan.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2024 -lehdessä.
