Kirjoittaja: Ingalill Aspholm
Kestävyysraportointi haastaa pk-yrityksiä, ei vain mekaanisesti raportoimaan, vaan myös arvioimaan, miten muut pk-yritykset (kilpailijat tai kumppanit) suuryritysten arvoketjussa vaikuttavat kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Tämä voi kannustaa pk-yritysten arvoketjutoimijoita käyttäytymismuutoksiin, jos ne haluavat välttää markkinoiden sulkeutumisen joko tiedon epäsymmetrioiden tai heikon kestävyysarvosanan vuoksi.
Jotta vastuullisuus ja kestävyys voidaan varmistaa yritysten arvoketjuissa, on pk-yrityksien autettava lisäämään vaikutusten läpinäkyvyyttä
Arvoketjun alku- ja loppupään merkitykset kestävyysraportoinnissa
Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja kestävyysraportointistandardit (ESRS) vaativat, että kestävyysraportoivan yrityksen kestävyysraportissa on tietoa sekä alku- että loppupään (upstream ja downstream) arvoketjusta.
Alku- ja loppupään arvoketjulla viitataan yrityksen liiketoimintaprosessien eri vaiheisiin, joissa alkupää tarkoittaa prosessin alkuvaiheita ja loppupää loppuvaiheita. Arvoketjun kestävyysraportoinnin vaikutukset ovat osoittautuneet kestävyysraportoinnin keskeisiksi elementeiksi. Tähän ovat vaikuttaneet pakollisen kestävyysarvioinnin raportointivaatimuksen lisäksi myös se, että tämän myötä arvoketjut tulevat osaksi jopa globaalia arvoketjun hallintoa ja lisäävät suurten yritysten vastuullisuutta.
Kestävyysraportoivan yrityksen toiminnan merkittävät vaikutukset tai merkittävät riskit ja mahdollisuudet, jotka johtuvat vaikutuksista tai riippuvuuksista, tapahtuvat usein sen alku- tai loppupään arvoketjussa eivätkä vain yrityksen omassa toiminnassa. Omaan toimintaan keskittyminen antaisi vain osittaisen kuvan kestävyysraportoivan yrityksen toiminnan vaikutuksesta ihmisiin ja ympäristöön, ja estäisi asianmukaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen.
Arvoketjun kestävyysraportoinnin vaikutukset ovat osoittautuneet kestävyysraportoinnin keskeisiksi elementeiksi.
Arvoketjun määrittely
Arvoketju määritellään yrityksen liiketoimintamallin ja sen ulkoisen toimintaympäristön perusteella.
Arvoketju kattaa ne toiminnot, resurssit ja suhteet, joita yritys käyttää, ja joihin se luottaa tuotteidensa tai palveluidensa luomisessa konseptoinnista toimitukseen, kulutukseen ja elinkaaren loppuun saakka.
Asiaankuuluvia toimintoja, resursseja ja suhteita ovat:
- a) ne, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin, kuten henkilöstöresurssit;
- b) ne, jotka liittyvät sen toimitus-, markkinointi- ja jakelukanaviin, kuten materiaalien ja palveluiden hankinta sekä tuotteiden ja palveluiden myynti ja toimitus; ja
- c) yrityksen toimintaympäristöihin, kuten rahoitus-, maantieteellisiin, geopoliittisiin ja sääntely-ympäristöihin, joissa yritys toimii.
Toimitusketjuun kuuluvat ne toimijat arvoketjussa, jotka ovat kestävyysraportoivan yrityksen ylävirrassa. Arvoketjuun kuuluvat myös loppupäähän sijoittuneet toimijat yhdessä toimitusketjun kanssa. Kestävyysraportoivan yrityksen toimitusketju voi olla osa toisen yrityksen alavirtaan sijoittuvaa arvoketjua, tähän vaikuttaa asema arvoketjussa.
Arvoketjun laajuus olennaisuusarvioinnin näkökulmasta
Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaan kestävyysraportissa on kuvattava yrityksen yleisen strategian keskeiset elementit, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysasioihin sekä yrityksen liiketoimintamallin ja arvoketjun keskeiset elementit.
Arvoketjun keskeisten elementtien kuvaukset lisäävät ymmärrystä arvoketjun altistumisesta vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille sekä niiden alkuperästä. Kestävyysraportti koskee samaa raportoivaa yksikköä kuin taloudelliset raportit, mutta siinä raportoitavan tiedon tulee myös sisältää tietoa niistä merkittävistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yritykseen sen suorien ja epäsuorien liiketoimintasuhteiden kautta alkupäähän ja/tai loppupäähän suuntautuvassa arvoketjussa. Kestävyysraportointistandardit eivät vaadi tietoja jokaisesta arvoketjun yksiköstä. Kun yritys on tunnistanut vaikutusten taloudellisen olennaisuuden, sen on priorisoitava ”merkittävimmät vaikutukset” ja vahvistettava raportoinnissa potentiaaliset vaikutukset.
Arvoketjuraportoinnissa on joustoa
Arvoketjuraportoinnissa on jonkin verran joustoa ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Yrityksillä voi olla haastavaa saada arvoketjutietoja pk-yrityksiltä ja muilta arvoketjun toimijoilta, joilla ei ole suoria raportointivelvoitteita kestävyysraportoinnin sääntelyn alaisuudessa.
Tietyissä tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista antaa pelkkiä laajoja sektorikohtaisia arvioita yrityksen alku- ja loppupäähän ulottuvasta arvoketjusta.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2024 -lehdessä.
