Kestävyysraportointi on jo täällä – oletko valmis? 

Kirjoittaja: Jaana Lindman | Artikkelia päivitetty: 2.1.2024

Direktiivin taustalla ovat EU:n tavoitteet, kuten vihreä kehitys ja kestävä rahoitus tavoitteenaan mm. ohjata pääomat kestäviin investointeihin ja sijoituksiin. Siksi EU haluaa kehittää yrityksen kestävyysraporttien merkityksellisyyttä ja vertailukelpoisuutta.  

Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan keväällä 2022. Suomen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen 28.9.2023 ja lait tulivat voimaan 31.12.2023. Direktiivi vaikuttaa esimerkiksi kirjanpitolakiin, tilintarkastuslakiin, osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin.  

Tilintarkastaja varmentaa, luotettavuus paranee 

Kestävyysraportoinnin merkitys halutaan nostaa yhtä korkeaksi kuin tilinpäätöksillä. Jatkossa kestävyystiedot raportoidaan osana toimintakertomusta. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin tilinpäätöksen tapaan. Yritysten kestävyystietojen luotettavuus paranee, kun raportit laaditaan yhtenäisen viitekehyksen mukaan ja ESG-tiedot on varmennettava. Pörssiyhtiöiden raportointia aletaan myös valvoa.  

Kestävyysraportointidirektiivin myötä 

• Tilivelvollisuus laajenee – entistä enemmän yrityksiä tulee raportoinnin piiriin 
• Kestävyysasiat nousevat yritysten strategian ja hallitustyön ytimeen 
• Raportoinnista tulee yhdenmukaista, vertailukelpoista ja luotettavaa 

Mitä yrityksiä kestävyysraportointi koskee? 

Kestävyysraportointivaatimukset tulevat koskemaan merkittävää määrää yrityksiä joko suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi toimitusketjujen ja alihankkijoiden kautta. Kestävyysraportointi ja vastuullisuusasiat tulevat vaikuttamaan myös entistä vahvemmin pk-yrityksien toimintaan. 

Raportointi laajenee asteittain   

Vuodesta 2024 alkaen raportointi koskee suuria EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 työntekijän yrityksiä ja raportointi alkaa vuonna 2025.  

Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi alla olevasta kolmesta ehdosta: 

1. taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa 

2. liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa tilikauden aikana 

3. palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä. 

Raportointi on tehtävä vuodesta 2026 alkaen. 

Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, joiden liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain tarkoitetulla säännellyllä markkinalla – raportointi tehtävä vuodesta 2027 alkaen. Tätä ei sovelleta kaikkiin pieniin ja keskisuurin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin. 

Vuonna 2028 raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa – raportointi on tehtävä vuodesta 2029 alkaen. 

Tilintarkastajan tehtävänä on varmentaa raportti  

Tilintarkastaja varmentaa yrityksen kestävyysraportoinnin ja antaa varmennuskertomuksessaan lausunnon siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa sen laatimista koskevia vaatimuksia. Sekä datan että päästölaskelmissa käytettyjen tietojen tulee olla jäljitettävissä ja laskelmien tarkastettavissa. 

Kestävyysraportin laatimisen perustana on ns. kahdenkertainen olennaisuus. Tällä tarkoitetaan kahdensuuntaisia vaikutuksia: yrityksen vaikutukset kestävyysseikkoihin ja kestävyysseikkojen vaikutukset yritykseen. 

Ulkoinen luotettavuus kasvaa, kun tilintarkastaja varmentaa raportin. Kestävyysraportointiin valmistautuessa onkin tärkeää tunnistaa varmennuksen vaikutukset yrityksen sisäisiin prosesseihin ja aikatauluihin. Kestävyysraportin varmennus eroaa tilinpäätöksen tarkastuksesta, kun kyseessä on ns. rajoitetun varmuuden antama lausunto.   

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aloittaa kestävyysraportointitarkastajien rekisteröinnin vuoden 2024 alussa.

Yritysten strategia ja hallitukset kestävyystyön ytimessä 

Kestävyysraportointidirektiivi painottaa johdon roolia sekä kestävyyttä osana yrityksen strategiaa. Keskeisenä osana kestävyysraportointia on yhtiön liiketoimintamallin ja -strategian tiivistelmä ja kuvaus toimintaperiaatteista kestävyysasioissa. ESG-asiat nousevat aiempaa voimallisemmin strategiaan ja hallituksen sekä tarkastusvaliokunnan agendalle. Hallituksen luonnollisena roolina on johtaa yrityksen kestävyyttä. Kestävyysraportointi tarvitsee yritysten sisälläkin selkeän prosessin, sillä se yhdistää vastuullisuuden, taloudellisen raportoinnin ja viestinnän toiminnot. 

Miten vaatimus vaikuttaa organisaatioiden hallitukseen ja strategiaan? 

1. Kestävyysraportoinnin merkitys nousee tilinpäätöksen tasolle 

2. Tiedot esitetään osana toimintakertomusta 

3. Hallitus allekirjoittaa 

4. Hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan tehtäviin tulee tarkennuksia 

5. Hallituksen tehtävänä huolehtia, että mm. datan kerääminen, raportointiprosessit, järjestelmät, resursointi ja osaaminen ovat riittävällä tasolla 

On hyvä huomioida erityisesti, että hallituksella on riittävä osaaminen kestävyysasioista ja kestävyysasioihin liittyvät kannustinjärjestelmät. Lisäksi on syytä tarkistaa, että asianmukainen huolellisuus on kuvattu kestävyysraportissa, kuten merkittävimmät haittavaikutukset yritykseen, sen liikesuhteisiin ja toimitusketjuun. 

Lue lisää: