Kim Ittonen: Tilintarkastusala houkuttelee opiskelijoita

Hankenin tilintarkastuksen professori Kim Ittonen uskoo, että kestävyysraportoinnin varmennuksen tulo tilintarkastajien tontille lisää alan kiinnostavuutta entisestään.

Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuva: Terhi Mattila

Kim Ittonen, 44, aloitti kesällä tilin­tarkastuksen professorina Hanken 
Svenska handelshögskolanilla. Tehtävä sijaitsee Helsingissä ja Vaasassa, mutta viime kuukaudet hän on työskennellyt pääosin kotikaupungissaan Vaasassa. 

– Hankenilla on myös Vaasassa kampus, ja ison osan professorin työstä voi tehdä mistä vain.

Professorin työ koostuu tutkimuksesta, opetuksesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Koronan aikana kaikki nämä työt ovat siirtyneet verkkoon, mutta nyt Kim jopa odottaa paluuta takaisin lähiopetukseen.

– Vaikka työskentelenkin paljon etänä, en pidä etäopettamisesta. Etäopetus ei mahdollista samalla tavalla muilta oppimista, ja luonteva vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa jää pois. Vuorovaikutustaidoilla on iso merkitys tilintarkastustyössä. 

Erityisen huolissaan Kim on siitä, miten korona-aika on vaikuttanut opiskelijoiden trainee-kokemuksiin. Hän pelkää, että harjoittelujakso etänä ei anna täysin oikeaa kuvaa alasta eikä tarjoa myöskään samoja mahdollisuuksia oppia kokeneemmilta kuin lähityö.

– Tilintarkastustyö koostuu isolta osin tiiviistä yhteistyöstä oman tiimin ja asiakkaan kanssa. Parasta oppia trainee-jaksolta saa, kun saa toimia kokeneempien ammattilaisten kanssa. 

Akateemiselle uralle houkutteli työn sisältö

Kimin edeltäjä, muun muassa tilintarkastusalan opetuksesta ja tutkimuksesta Hankenilla vastannut professori Pontus Troberg eläköityi muutama vuosi sitten. Parin vuoden tauon jälkeen Hankenilla on jälleen professori, jonka painopistealana on tilintarkastus. 

– Pidän tilintarkastuksen professuuria merkittävänä, jos ja kun Suomessa halutaan saada tulevaisuuden tekijöitä ja kirkkaimpia tähtiä alalle. Näkemykseni mukaan professuuri tuo merkittävää lisäarvoa Hankenille. 

Kimin ura tilintarkastuksen professoriksi ei ole ollut suoraviivainen. Aluksi hän opiskeli Vaasan ammattikorkeakoulussa markkinointia ja jatkoi sieltä Vaasan yliopistoon. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen hän päätyi kuitenkin vaihtamaan pääainetta.

– Ammattikorkeakoulun talousoikeuden opettaja oli sanonut, että voisin sopia tilintarkastusalalle, kun osaan kieliä ja minulla on numeropäätä. Itse en silloin ajatellut näin ollenkaan, mutta kun ensimmäisen vuoden jälkeen piti valita, valitsinkin laskentatoimen ja tilintarkastuksen. 

Kim opiskeli laskentatoimea ja rahoitusta Vaasan yliopistossa, ensin maisteriksi, sitten tohtoriksi. Intellektuelli ympäristö ja työn sisältö houkuttelivat jäämään yliopistomaailmaan. 

– Pidän isoista linjoista, tykkään esimerkiksi visualisoida ja abstrahoida isoja kokonaisuuksia yhteen kuvaan tai lauseeseen. Teoreettinen ajattelu kiehtoo, ja on myös kiva opettaa sitä.

Tilintarkastusala ei tarjoa Suomessa korkeakoulujen ulkopuolella juurikaan tutkimustehtäviä, joissa voisi suoraan hyödyntää tutkijankoulutusta. Kilpailu yliopistoissa on kovaa ja akateemiset tehtävät usein määrä­aikaisia. Akateeminen ura vaatii epävarmuuden sietämistä, tämän on kokenut myös Kim.

– Jos olisin tiennyt millaista pätkätyömaailmaa ura akateemisella puolella tarkoittaa, olisin ehkä miettinyt tälle polulle jäämistä kaksi kertaa. Jatkuva epävarmuus on ehdottomasti yliopistouran ja tämän ammatin varjopuolia. 

Akateeminen pohjakoulutus auttaa ymmärtämään prosesseja

Opetustyö ei ole Kimille suinkaan pakollinen paha tutkijan työn ohella. Hän kertoo nauttivansa paljon opetustyöstä.

– Saan opettaa ainetta, josta olen itse kiinnostunut, sekä ohjata kandien, maisterien ja tohtorien tutkielmia. Saan siis olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen tilintarkastusalaan.

Itse opetus on kehittynyt viime vuosina paljon muun muassa digitalisaation myötä, mutta varsinaiset opetussisällöt ovat Kimin mukaan ajattomia.

– Akateemisen koulutuksen rooli myös tilintarkastusalalla on yhdistää käytäntöä ja teoriaa: me tarjoamme pohjan ja ison kuvan, johon opiskelijat voivat osaamisen ja työkokemuksen karttuessa yhdistää ja rakentaa yksityiskohtia ja erityisosaamista. Teoriaan pohjautuva osaaminen kestää yhteiskunnallisia muutoksia. Kun ihminen ymmärtää syy–seuraussuhteita, teoreettisia viitekehyksiä sekä kykenee kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun, hän muovautuu joustavammin uusiin ympäristöihin tai tehtäviin.

Kim kertoo rohkaisevansa opiskelijoita kuuntelemaan myös omaa intohimoaan. Monenlainen osaaminen voi tuoda hyötyä tilintarkastusalalla. 

– Joku voi olla kiinnostunut rahoituksesta, toinen organisaatiokäyttäytymisestä, kolmas tietojenkäsittelystä, juridiikasta tai prosessitekniikasta. En ole itse lukenut psykologiaa, mutta uskon, että se sopisi melkein minkä tahansa talous- tai kauppatieteen yhteyteen. 

Tilintarkastuksen tutkimus vaatii aineistoa

Tilintarkastustutkimusta, kuten muutakin liiketaloustieteen tutkimusta varten tarvitaan kohdehenkilöitä tai tietokantoja, joista voidaan ammentaa aineistoa tutkimuskäyttöön. Tietokantojen tarjoama tutkimusaineisto myös suuntaa tutkimusta – vain sitä voidaan tutkia, mistä on aineistoa.

Suomen Tilintarkastajat ry myönsi Hankenille erityisapurahan vuonna 2020. Tätä apurahaa on käytetty Hankenin tietokantojen tilintarkastusosuuden rakentamiseen.

– Aiemmin meillä on ollut käytössä kattavaa tilintarkastusdataa vain Yhdysvaltoihin listatuista yhtiöistä. Suurinta osaa opiskelijoista kuitenkin kiinnostaa lähialueet: Suomi, Pohjoismaat, EU-alue. Nykyään meillä on ilo nauttia myös kattavasta oman alueen tilinpäätös- ja tilintarkastusaineistoista.

Tällä hetkellä Kimiä kiinnostaa tutkimuksen näkökulmasta tilintarkastusalan resilienssi odottamattomissa tilanteissa, kuten nyt koronapandemian kohdalla. 

– Aiemmin on ajateltu, että tilintarkastusalan systeemiriski on laatu- ja luottamuskysymyksissä, kun ala keskittyy isoille toimijoille. Mutta akuutimpi riski voikin olla odottamaton pandemiatyyppinen tilanne, johon ei voida ennalta organisaatiota valmistaa. 

Yrityksissä on oltava sisäänrakennettua kykyä, jotta pystytään reagoimaan ja säilyttämään korkealaatuinen toimintakyky ennakoimattomissa käänteissä. Tilintarkastusalan merkitys on tärkeä, jotta pääomamarkkinat pysyvät toimivina. Siksi tilintarkastusyhteisöjen resilienssi on myös yhteiskunnan näkökulmasta tärkeä aihe.

– Eri organisaatiot voivat pyrkiä hankkimaan eri tavoin resilienssikapasiteettia, esimerkiksi osaamista ja ymmärrystä. Pieni yritys voi järkkyä yhden henkilön äkillisestä poismenosta, siinä missä isossa toimistossa resilienssi rakentuu tiimien ja prosessien toimivuuden varmistamisesta. Nämä asiat kiinnostavat tällä hetkellä.

Hankenissa panostetaan kestävyysasioihin 

Keväällä 2021 annetun direktiiviehdotuksen myötä yritysten kestävyysraportoinnin varmentaminen näyttäisi tulevan tilintarkastajien tontille. 

Kim pitää asiaa lähtökohtaisesti mahdollisuutena.

– Minun ei tarvitse ratkaista käytännön toteutusta ja standardointia, mutta omasta näkökulmastani voin sanoa, että näen tämän mainiona tapana kasvattaa ja monipuolistaa tilintarkastajan roolia ja työn merkityksellisyyttä tulevaisuudessa. Kestävyysraportoinnin varmennus on erinomainen mahdollisuus lisätä alan tärkeää roolia myös historiallisen talousinformaation ulkopuolelle. 

Kim toteaa hyödyn olevan kaksisuuntainen: myös kestävyysraportointi hyötyisi tilintarkastusalasta.

– Tilintarkastusalan mukaan tuleminen nostaa kestävyysraportoinnin laatua ja käytettävyyttä, tämän tueksi on jo nyt tutkimustietoa. Se lisää luottamusta raporttiin ja mahdollisuutta käyttää raporttia päätöksenteossa.

Hankenilla ollaan kestävyysraportoinnin suhteen etukenossa. Korkeakoululla on laskentatoimessa jo kestävyysteemaan keskittyviä apulaisprofessoreita ja jatko-opiskelijoita. Opiskelijoille on tarjolla kursseja ja opinnäytetöiden ohjausta. Tällä hetkellä suunnitellaan, miten kestävyysraportoinnin osuutta kasvatettaisiin seuraavassa opintosuunnitelmassa. 

– Pitää arvioida, mitä opiskelijoiden on tästä kestävyysraportoinnin kokonaisuudesta ymmärrettävä. Suomi on eturivissä kestävyysasioissa ja siellä halutaan myös pysyä.

Kim uskoo, että tilintarkastusala mukautuu hyvin uuteen aluevaltaukseen. 

– Tähän sisältyy iso bisnesmahdollisuus. Mutta tällä hetkellä tietysti monet asiat vielä huolestuttavat, kuten juridiset kysymykset vastuusta, miten ja mihin vertailua tehdään ja saadaanko riittävän selkeät standardit. Mutta uskon, että resilienssiä alalta kyllä löytyy, kun se on ajankohtaista.

Tilintarkastusalan houkuttelevuus kasvaa

Tilintarkastusalan houkuttelevuutta sivutaan väistämättä aina, kun puhutaan alan opiskelusta. 

Kim uskoo, että avain tilintarkastusalan houkuttelevuuteen ja sen kasvattamiseen on sen merkityksellisyydessä. Markkinatalous toimii ja hyötyy, kun on yksi sovittu tapa, joka lisää luottamusta informaatioon. Tilintarkastusala mahdollistaa järkevän päätöksenteon, pääoman hankkimisen ja kommunikoinnin sidosryhmien kanssa.

Tilintarkastuksen peruskurssi on hänen mukaansa häkellyttävän suosittu.

– Kurssilla pitää viestiä hyvin, miksi tilintarkastustyötä tehdään ja mikä siinä on tärkeää. Tietysti on tärkeää antaa opiskelijoille myös kuva esimerkiksi tilintarkastajan työn sosiaalisesta luonteesta ja kansainvälisestä ulottuvuudesta.

Kim uskoo, että myös kestävyysraportoinnin tulo tilintarkastuksen tontille lisää alan houkuttelevuutta.

– Kestävyysraportointi monipuolistaa laskentatoimen sisältöä ja opiskelijoiden profiilia. Kaikki eivät ole kovan luokan numeroniiloja eikä kaikkia opiskelijoita kiinnosta kova rahoitusmarkkina. Kestävyysraportointi tarjoaa aiempaa kiinnostavamman ja laajemman viitekehyksen myös niille, joita ajavat eteenpäin pehmeämmät arvot. 

Kuka?

Kim Ittonen, 44

  • Ura: Tilintarkastuksen professori (Hanken) 2021 –, Tenure Track tutkijatohtori (Hanken) 2014 – 2021, yliopistotutkija ja tutkijatohtori (Vaasan yliopisto) 2009 – 2014
  • Koulutus: KTT, KTM, tradenomi
  • Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
  • Harrastukset: Jalkapallon juniorivalmennus ja erotuomarointi, crossfit

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2021 -lehdessä.