Riitta Ylipiha: Laadun arviointiin tarvitaan dokumentaatiota

Laaduntarkastuksia kehitetään ohjaavaan ja kehittävään suuntaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? 

Olemme vahvistamassa vuorovaikutusta tilintarkastajien kanssa. Tarkoituksena on lisätä keskusteluja laaduntarkastettavien kanssa. Näin voimme antaa tarkentavaa ohjausta ja varmistaa havaintojen oikeanlaisen tulkinnan. Lisäksi pyrimme selkiyttämään viestintää laaduntarkastuksen tulokseen vaikuttavista havainnoista. Myös päätösten perustelujen selkeyteen kiinnitetään huomiota.

Laaduntarkastus kohdistuu tilintarkastajiin säännöllisesti, vähintään joka kuudes vuosi. Miten tilintarkastajat valikoituvat tarkastuksiin? 

Tilintarkastajia voidaan valita joko sykleittäin tai riskiperusteisesti. Käytämme kumpaakin valintatapaa. Esimerkiksi jos tilintarkastukseen käytetty aika on vähäinen, saattaa se aiheuttaa riskiä tilintarkastuksen asianmukaiseen suorittamiseen.

Entä miten tietty toimeksianto valikoituu tarkastuksen kohteeksi? 

On useita erilaisia tapoja valita toimeksianto. Lähtökohtana on valinnan tekeminen riskiperusteisesti. Esimerkiksi voimme seurata tiettyyn toimialaan kohdistuvia tarkastuksia. Korona-aikana esimerkiksi ravintola-­alalla on suuria haasteita johtuen ulkoisesta muuttuvasta sääntelystä. Läpikäynnin kohteeksi voi tulla myös tilintarkastajan kannalta merkittävä toimeksianto. 

Dokumentaatio ja todennettavuus ovat olennainen osa tilintarkastusta. Näiden osalta laaduntarkastuksissa löytyy ilmeisesti edelleen puutteita?

Tilintarkastajan työn laatua on voitava arvioida tilintarkastajan työstään laatiman dokumentaa­tion avulla. Mikäli tilintarkastaja ei ole dokumentoinut tehtyjä toimenpiteitä ja hankkimaansa tilintarkastus­evidenssiä, saadun evidenssin määrä ei ole todennettavissa eikä sitä silloin voi arvioida. Tilintarkastajan on hyvän tilintarkastustavan mukaisesti dokumentoitava ne havainnot ja olosuhteet, joilla on merkitystä tilintarkastusevidenssinä hänen tilintarkastuskertomuksessa antamansa lausunnon perustana. Tilintarkastajan pitää myös dokumentoida, että hän on suunnitellut ja suorittanut työnsä hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Dokumentoinnin puute katsotaan laiminlyönniksi. Esimerkiksi jälkikäteen annettu täydentävä selvitys ei voi korvata riittävää dokumentaatiota.

Kansainväliset tilintarkastusalan standardit eli ISA-standardit ovat alan ”kuuma peruna”. Miten suhtaudutte standardien velvoitta­vuuteen? 

Kansainväliset tilintarkastusalan standardit ovat osa hyvää tilintarkastustapaa, kuten ovat olleet jo useiden vuosien ajan. Keskustelua tulisi vähitellen siirtää evidenssin hankintaan, joka tulee aina tehdä ja dokumentoida. Kaikkiin standardeihin sisältyy vaatimus evidenssin hankkimisesta. Alalla olisi aika käydä keskustelua myös juurisyistä: miksi tilintarkastaja ei ole voinut suorittaa tilintarkastusta hyvän tilintarkastustavan mukaisesti?

Vuosiraportti laaduntarkastuksen tuloksista ilmestyi maaliskuun lopussa. Mitkä ovat päällimmäiset mietteesi ja onko tuloksilla vaikutusta tuleviin painopistealueisiin? 

Edelleen tilintarkastuksen laatu vaihtelee liian paljon. Tilintarkastuksen laadun tulisi olla tasaisempaa. Vahvistimme jo viime vuoden puolella vuoden 2021 painopistealueet, jotka ovat liikevaihdon tarkastus, vaihto-omaisuuden tarkastus sekä lähipiiriin tai intressitahoihin liittyvien tietojen tarkastus. Julkishallinnon laaduntarkastuksissa painopiste­alueina ovat sisäinen valvonta ja riskienhallinta, konsernivalvonta ja julkiset hankinnat. 

Vuoden 2022 painopistealueista teemme päätökset vasta loppuvuonna. Myös tänä vuonna tehtävät laaduntarkastukset vaikuttavat varmasti valintaan. Pyrimme kertomaan painopistealueista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Laaduntarkastusprosessista ohjataan vuosittain muutamia tilintarkastajia uusintaan. Mikä on uusinnan tavoite? 

Tavoitteena uusintatarkastuksessa on antaa tilintarkastajalle aikaa parantaa työnsä laatua. Tämä mahdollistaa sen, että tilintarkastaja pystyy täyttämään laatuvaatimukset uusintatarkastuksessa.

Toteutitte loppuvuodesta tilintarkastajille kyselyn tilintarkastus­valvonnan toiminnasta. Mitä kyselyssä nousi esiin? 

Kiitämme tilintarkastajia aktiivisesta osallistumisesta kyselyyn. Kyselyyn vastasi yli 450 tilintarkastajaa, joista viidesosa oli kiinnostunut osallistumaan toiminnan kehitykseen myös jatkossa. Keskusteluja onkin tarkoitus jatkaa myöhemmin keväällä. 

Tilintarkastajat näyttäisivät kaipaavan enemmän kommunikaatiota ja suoraa vuorovaikutusta. Pyrimmekin kehittämään toimintaamme siten, että laaduntarkastuksen toteuttamisen jälkeen tilintarkastaja ja laaduntarkastaja voisivat keskustella havainnoista. Tavoitteena on lisätä keskustelua, antaa tarkentavaa ohjausta sekä varmistaa havaintojen oikeanlainen tulkinta. 

Tilintarkastajien ammattitaitoa ja tilintarkastuksen laatua yllä­pidetään ja kehitetään muun muassa jäsenkoulutusten kautta. Mikä valvojan näkökulmasta olisi tärkeintä?

Koulutustarjonnan tulisi vastata tilintarkastajien tiedon tarpeisiin. Meidän näkökulmastamme tarpeet liittyvät erityisesti laaduntarkastuksessa esiin tulleisiin havaintoihin – ja näistä kerrommekin laaduntarkastuksen vuosiraporteissa. Tärkeää olisi myös tarjota tietoa uusista ajankohtaisista asioista tilintarkastajan riittävän osaamisen varmistamiseksi. Jatkuvan koulutuksen vaatimuksiin liittyvät koulutusaiheet ovat monipuolisia, ja tilintarkastaja voikin suunnata kouluttautumistaan omien tarpeiden mukaan. 

Riitta Ylipihan haastattelu on osa tilintarkastuksen laadunvalvontaa käsittelevää juttusarjaa. Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.

Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajan Pekka Pajamon haastattelu ilmestyi Profiitissa 1/2020 ja tilintarkastus­valvonnan johtajan Liisa Räsäsen haastattelu Profiitissa 2/2020.