10 kysymystä tilintarkastusvalvonnasta

Miten laadunvarmistuksen asteikkoa pitäisi kehittää? Miten tilintarkastajakunnan ja tilintarkastusvalvonnan välinen luottamus palautetaan? Me kysyimme, ja tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Pajamo vastasi. 

Kirjoittaja: Minttu Sallinen | Kuva: Junnu Lusa

1. Olet toiminut yli vuoden tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Onko työ vastannut odotuksiasi?   

Olin jäsen jo ensimmäisessä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) alaisuudessa toimineessa tilintarkastuslautakunnassa toimikaudella 2016–2018. Minulla oli siis selkeä käsitys siitä, mitä lautakunnalta odotetaan ja miten se tekee työtään.  

Tilintarkastuslautakunnan työssä on alusta asti yllättänyt se, että käsittelyyn tulevat asiat ovat hyvin moninaisia ja että tarkastustyössä on niin laajaa kirjoa. Olen toiminut itse pitkään tilintarkastajan ammatissa ja joskus minun on vaikeaa ymmärtää, miksi tilintarkastaja on toiminut niin kuin on toiminut. Nämä havainnot ovat liittyneet erityisesti tarkastuksen kohdistamiseen ja tilintarkastajan riippumattomuuden arviointiin. 

2. ”Tilintarkastusvalvonnassa toimii ratkaisutoiminnassaan itsenäinen tilintarkastuslautakunta.” Mitä tämä lain kohta tarkoittaa käytännössä?

Tilintarkastusvalvonnan laillisuus- ja tutkintayksikkö nimeää esittelijät, jotka valmistelevat esitykset, jotka käsittelemme tilintarkastuslautakunnassa. Lautakunnalla on siis käsittelyn pohjalla aina tilintarkastusvalvonnan esitys.

Puheenjohtajakauteni aluksi kävimme lautakunnassa hyvän keskustelun toimintamme painopisteistä, työtavoista sekä tavoitteista toimikaudelle. Haluamme korostaa päätöksenteon itsenäisyyttä mm. siten, että kun käsiteltävänä on hallinnollisen seuraamuksen määräämistä tai määräämättä jättämistä koskeva asia, tilintarkastusvalvonnasta on paikalla ainoastaan esittelijä.  

Tilintarkastusvalvonnan esittelijä edustaa asioissa omaa kantaansa ja toimii perustuslain 118 §:n mukaisella vastuulla. Tällöin ei ole olemassa tilintarkastusvalvonnan kantaa.  

Tilintarkastuslautakunnan itsenäisyys on käytännössä juuri tätä – lautakunta tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa esitellyistä asioista.

3. Lautakunnan toimikausi jatkuu vuoden 2021 loppuun. Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteenne toimikaudelle, ja mikä on väliarviosi näistä nyt? 

Määrittelimme yhdessä toimikautemme aluksi keskeisiksi tavoitteiksemme seuraavat asiat: 

  1. Tilintarkastajakunnan ja tilintarkastusvalvonnan välisen luottamuksen parantaminen
  2. Laadunvarmistuksen kehittäminen niin, että käytössä olisi laajempi arviointiasteikko
  3. Laadunvarmistusprosessin kehittäminen ja nopeuttaminen niin, että laadunvarmistuksen lopputulos tuodaan ainoastaan kerran lautakunnan käsittelyyn (mikäli tulos antaa siihen aihetta)
  4. Laadunvarmistusprosessin kehittäminen otantamenetelmien osalta
  5. Käsittelyaikojen lyhentäminen.

Osassa tavoitteista olemme edistyneet hyvin, joissakin asioissa kehitys on ollut hitaampaa. Olen ollut tyytyväinen tapaan, jolla lautakunnan jäsenet ovat sisäistäneet tavoitteemme ja edesauttaneet tavoitteiden toteutumista rakentavalla tavalla niin asioiden valmistelussa kuin käsittelyssäkin.  

Kaikki tavoitteet ovat edelleen hyvin relevantteja. Katson, että näiden tavoitteiden toteutuminen olisi tärkeää tilintarkastusalan kannalta.  

Talouselämälle tilintarkastajan ammatti on erityisen tärkeä luottamuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Ammatissa toimivien tilintarkastajien on voitava luottaa siihen, että heidän työtään arvioidaan ammattimaisesti ja oikeudenmukaisesti.  

Korkean ammattitaidon vaatimuksen lisäksi tarvitaan valvontaa, joka ymmärtää ammatin, sen keskeiset tekijät sekä ympäristön, jossa tilintarkastusta harjoitetaan. Tilintarkastuslautakunnan tehtävä on omalta osaltaan tukea tilintarkastajia sekä varmistaa, että työn arviointiin liittyvät prosessit ovat kunnossa.  

4. Yksi TILAn tavoitteista on tilintarkastajakunnan ja tilintarkastusvalvonnan välisen luottamuksen palauttaminen. Millä tavoin tähän mielestäsi päästäisiin? 

Tilintarkastusvalvonnan ja tilintarkastuslautakunnan siirryttyä PRH:n alaisuuteen pääsi syntymään tilanne, jossa oman käsitykseni mukaan tilintarkastajakunta ja tilintarkastusvalvonta eivät kommunikoineet riittävästi keskenään. Kun ajallisesti samaan hetkeen osui myös laadunvarmistuksen tekijöiden vaihtuminen ammatissa toimivista henkilöistä tilintarkastusvalvonnan henkilöiksi, osapuolet eivät löytäneet heti yhteistä säveltä ja ajautuivat liian kauaksi toisistaan. 

Yksi selkeästi välejä hiertänyt asia on laadunvarmistuksen arviointiasteikko. Uskon kuitenkin, että asiasta sinänsä on kerrottu riittävän selvästi, ennemminkin kyse on siitä, onko asteikko järkevä. 

”Tilintarkastuslautakunta haluaa lähentää tilintarkastajakuntaa ja tilintarkastusvalvontaa omalla ratkaisutoiminnallaan.” 

Tilintarkastuslautakunta haluaa omalta osaltaan lähentää tilintarkastajakuntaa ja tilintarkastusvalvontaa omalla ratkaisutoiminnallaan.  

Meillä on mielestäni erinomainen tilaisuus toisaalta ohjata sanktiokäytännöillä tilintarkastajien toimintaa ja toisaalta kirjoittaa päätöstemme perustelut niin, että niistä voitaisiin johtaa hyviä käytäntöjä niin valvontatyöhön kuin itse tilintarkastukseenkin.  

Luottamuksen palauttaminen vaatii sekä tilintarkastajakunnalta että tilintarkastusvalvonnalta hyvää vuoropuhelua.  

5. Haluatte kehittää laadunvarmistuksen arviointiasteikkoa laajemmaksi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Laadunvarmistuksen asteikolla on keskeinen merkitys siihen, millaista työtä tilintarkastajat tekevät ja miten heidän työtään kehitetään. Laadunvarmistuksen yhteenvedot kuvaavat myös – ainakin pidemmällä aikavälillä – alan kokonaislaatua.  

Nykyinen arviointiasteikko lähtee siitä, että laadunvarmistuksessa hyväksytty tarkastustyö on tehty täydellisesti tai lähes täydellisesti, mikä tarkoittaisi kouluarvosanaa 9–10.  

Tilintarkastuslautakunta on arvioinut, että hyväksynnän ei välttämättä tarvitsisi aina edellyttää lähes täydellistä tarkastustyötä, jos puutteet eivät ole tarkastustyön kokonaisuuden kannalta merkittäviä.  

Kouluarvosanoiksi muunnettuna tämä tarkoittaisi sitä, että myös arvosanoin 7–8 toteutettu tilintarkastus voisi olla hyväksyttävä, jos samalla annetaan tarkastajalle ohjaustieto siitä, miltä osin työtä tulisi kehittää. Tällä voitaisiin saada myös nopeutta laadunvarmistusprosessiin ja nopeampi lopputulos arvioinnin kohteena olevalle tilintarkastajalle.  

Tilintarkastuslautakunta on esittänyt tilintarkastusvalvonnalle arviointiasteikon kehittämistä edellä esitetyllä tavalla. Olen siinä käsityksessä, että tilintarkastusvalvonnan vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa on laaduntarkastuksen tulosjärjestelmän arviointi. Tässä arvioinnissa tilintarkastusvalvonta on ilmoittanut käyvänsä dialogia myös tilintarkastuslautakunnan kanssa. Toivomme lautakunnassa luonnollisesti, että asiaa edistetään mahdollisimman nopeasti. Se olisi kaikkien osapuolten etu.  

”Laadunvalvonnan arviointiasteikon kehittäminen on kaikkien osapuolten etu.” 

6. Helsingin hallinto-oikeus on todennut kahdella päätöksellään, että tilintarkastajalla ei ole oikeutta valittaa laaduntarkastuksesta saadusta hylätty-tuloksesta. Minkälainen vaikutus ratkaisuilla on mm. tilintarkastajan oikeusturvaan? 

Olen siinä käsityksessä, että ainakin toisesta päätöksestä on valitettu KHO:een, joten asia on kesken. Tilintarkastuslautakunta keskustelee päätöksistä, niiden perusteluista sekä mahdollisista vaikutuksista lautakunnan ratkaisutyöhön kevään kokouksissaan. 

Tilintarkastajan oikeusturvan kannalta päätökset ovat vaikeita. Olen työssäni nähnyt useita tilintarkastuksen kilpailutusprosesseja, joissa yhtenä taustatietona tilintarkastajalta pyydetään laaduntarkastuksen tulokset. Jos tilintarkastaja ei voi hakea muutosta näihin tuloksiin, on tilanne tilintarkastajan kannalta kestämätön.  

Lopulliset johtopäätökset voimme tehdä vasta, kun asian käsittely on eri oikeusasteissa saatu päätökseen.  

7. Tilintarkastusvalvontaa uudistettiin muutamia vuosia sitten ja valvontaa tehdään nykyään kokonaan virkamiesvoimin. Miksi uudistus tehtiin? Miten arvioit nykyistä järjestelmää? 

Tilintarkastusalalla on pitkään puhuttu valvonnan rakenteesta, eli kuka tekee valvontaa, millä metodeilla ja millä resursseilla. Ammatissa toimivien tilintarkastajien kannalta laadunvarmistus itsessään on varmasti erinomainen asia. Sen avulla saadaan riippumaton arviointi työn laadusta ja turvataan riippumattomalla tavalla laadukkaan tilintarkastuksen edellytykset Suomessa.  

Kaikkien hyväksyttyjen tilintarkastajien valvonnan keskittäminen saamaan paikkaan on rakenteellisesti perusteltua. Sen pitäisi turvata tasapuolinen kohtelu kaikille tilintarkastajille ja sen pitäisi myös edesauttaa hyvien käytäntöjen soveltamista kaikkia tilintarkastajia koskien.  

Mutta toimiakseen edellä kuvatulla tavalla keskitetyn laadunvarmistuksen, ja ylipäätään tilintarkastusvalvonnan, tulee varmistua siitä, että sillä on palveluksessaan riittävän kokeneita henkilöitä, jotka ovat toimineet laaja-alaisesti tilintarkastuksessa.  

Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta ja sellaisenaan sangen vaikeasti määriteltävää. Jos määrittelyn tekijällä on itsellään ollut ammattia harjoittaessaan vastaavia tilanteita – esimerkiksi laadunvarmistuksen yhteydessä – on todennäköisempää, että hän pystyy paremmin arvioimaan tilanteeseen vaikuttavia seikkoja kuin henkilö, joka ei tätä työtä ole tehnyt.  

En halua tällä sanoa, että kaikkien tilintarkastusvalvonnassa töissä olevien henkilöiden tulisi olla entisiä tilintarkastajia, vaan haluan painottaa, että valvontatyötä tekevillä henkilöillä tulee olla pääsy keskusteluihin kokeneiden, vastuunalaisina tilintarkastajina toimineiden henkilöiden kanssa. Uskon, että näin syntyy niin valvonnan kuin tilintarkastajienkin kannalta paras lopputulos.  

”Valvontatyötä tekevillä henkilöillä tulee olla pääsy keskusteluihin kokeneiden, vastuunalaisina tilintarkastajina toimineiden henkilöiden kanssa.” 

Keskitetyn laadunvalvonnan perusperiaate on mielestäni hyvä. Nyt kun nykyistä laadunvalvontajärjestelmää on sovellettu runsaat neljä vuotta, on tullut aika arvioida järjestelmän hyviä ja huonoja puolia.  

Tilintarkastuslautakunnan tämän toimikauden tavoitteista (ks. kysymys 2) voi helposti päätellä, että emme ole olleet tyytyväisiä laadunvalvonnassa käytettyyn asteikkoon, tapaan, jolla laadunvarmistus tehdään (yksi toimeksianto, jonka perusteella arviointi tehdään) emmekä laadunvarmistuksen prosessiin, jossa yksittäisiä asioita on tuotu lautakunnan käsittelyyn ennen laadunvarmistuksen lopullista arviota. Sen lisäksi laadunvalvontaprosessit ovat osin kestäneet liian kauan.  

Lautakunnan puheenjohtajana käyn säännöllistä keskustelua eri osapuolten kanssa laadunvalvontaprosessien kehittämisestä. Käyn tätä keskustelua myös lainsäätäjien kanssa.  

Toivon, että nykyisen tilintarkastuslautakunnan toimikauden aikana tehtäisiin laajempi selvitys nykyisen valvontamallin toiminnasta, sen hyvistä ja mahdollisista huonoista puolista sekä kerättäisiin kokemuksia muualta, niin Pohjoismaista kuin Euroopastakin. Näiden synteesinä voitaisiin miettiä mallia, joka toivottavasti toimisi paremmin.  

8. Yksi paljon kuohuttava aihe on kansainvälisten tilintarkastusalan standardien suhteellinen soveltaminen ja dokumentaatiovaatimukset. Näkyvätkö nämä haasteet TILAn käsiteltäviksi tulevissa tapauksissa?  

Kansainvälisten standardien noudattaminen on ollut todella kuuma peruna. Haluaisin nostaa esille muutaman näkökulman.  

En missään vaiheessa ole ymmärtänyt sitä kiihkoa, jolla osa ammatissa toimivista tilintarkastajista on suhtautunut kansainvälisiin standardeihin. Niiden tarkoitushan on kuvata sellaisia tarkastustoimenpiteitä, jotka voisivat olla hyviä tilintarkastusta tehtäessä. Neliraajajarrutus, johon ala on jossain kohtaa itsensä suggeroinut, ei ole saanut minulta ymmärrystä.  

Meillä on erilainen yritysrakenne, meillä on paljon pieniä tarkastuskohteita ja meillä on harvainomistettuja yhtiöitä. Mutta samaan aikaan tilintarkastussääntely on tiukentunut, ja tilintarkastajaa koskevat monet työn suunnittelu- ja dokumentointivelvoitteet.  

Tarkastajien ammattitaitoa on osata soveltaa standardeja niin, että lopputuloksena on laadukas ja oikein mitoitettu tilintarkastus. Kansainvälisten standardien soveltaminen voi toki olla epätarkoituksenmukaista pienten yritysten tilintarkastuksissa, ja tältä osin odotamme mielenkiinnolla, millaisia esityksiä TEM:n kevyemmän tarkastuksen käyttöönottoa valmisteleva työryhmä saa aikaan.  

Tilintarkastuslautakunta on ottanut ratkaisukäytännössään pohjaksi kansainväliset tilintarkastusstandardit. Meidän käsityksemme mukaan ne kuvaavat yhtenä lähteenä hyvää tilintarkastustapaa. Lautakunnassa käsitellyissä asioissa olemme soveltaneet kansainvälisiä standardeja ja skaalanneet niitä tarkastuskohteeseen sopivalla tavalla.  

Tilintarkastuslautakunta on asioiden käsittelyssään ollut kansainvälisten tilintarkastusstandardien suhteen hyvinkin johdonmukainen ja ennustettava, ainakin näin puheenjohtajan silmillä katsottuna. 

”Kansainvälisten standardien noudattaminen on todella kuuma peruna.” 

Dokumentointivaatimusten osalta totean, että yhdellekään hyväksytylle tilintarkastajalle ei voi tulla yllätyksenä se, että työ tulisi dokumentoida niin, että sen pohjalta voidaan jälkikäteen todeta keskeiset tarkastuksessa käytetyt perusoletukset, mitä on tarkastettu, miten on tarkastettu, mitä on havaittu ja mitä johtopäätöksiä siitä on tehty. Kun nämä asiat on dokumentoitu, ollaan tarkastuksen dokumentoinnissa jo hyvin pitkällä.  

9. Miten ohjaus ja kehittäminen on jaettu tilintarkastuslautakunnan ja tilintarkastusvalvonnan välillä? Miten tilintarkastusalaa pitäisi tulevaisuudessa kehittää? 

Jako tulee suoraan tilintarkastuslaista. Käytännössä keskeinen ja luonnollinen vaikutuskanavamme on tilintarkastuslautakunnan päätökset. Pyrimme päätösten perusteluihin kirjoittamaan selkeästi esille ne seikat, jotka liittyvät tilintarkastuksen ohjaukseen ja kehittämiseen. Luonnollisesti toivomme, että alalla seurataan päätöksiä ja niiden perusteluja myös tältä kantilta.  

Tilintarkastuslautakunnalla ei ole varsinaista hallinnollista valtaa suhteessa tilintarkastusvalvontaan. Tilintarkastuslain mukaan lautakunnan tehtävänä on kuitenkin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää tilintarkastusvalvonnalle tilintarkastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamista. Tätä olemme pyrkineet toteuttamaan tilintarkastusvalvonnan kanssa käymiemme keskustelujen ja muun yhteydenpidon avulla.  

Käymme tilintarkastuslautakunnassa käsiteltävien asioiden ympärillä laajaa keskustelua siitä, mikä on hyvää tilintarkastustapaa ja miten se ilmenee. Suomessa tilintarkastaja tarkastaa kappalemääräisesti paljon enemmän yhteisöjä kuin useimmissa relevanteissa naapureissamme. Lisäksi tarkastuksen kohteet ovat kooltaan ja toiminnan laajuudeltaan usein merkittävästi pienempiä kuin muualla.  

Tämä asettaa erityishaasteen myös tilintarkastukselle niin teknisen toteutuksen kuin tarkastuksen laajuudenkin osalta. Oma lukunsa ovat luonnollisesti yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joissa tarkastuksen lopputulosta tarkastelee hyvin laaja joukko intressiryhmiä.  

Tilintarkastuslautakunnalla on vielä paljon työtä tarkastuksen ohjaamisessa nimenomaan sen suhteen, mikä on riittävä laajuus hyvän tilintarkastustavan kannalta. Samalla voimme varmasti todeta, että ratkaisukäytäntömme tulisi olla sellaista, että se kehittää ja ohjaa ammattilaisia työssään.  

Erityistä huolta kannan siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on varmasti jatkossakin tilintarkastajia, jotka voivat toimia vastuullisina tilintarkastajina suurimmissa yhtiöissämme. Näiden henkilöiden ammatillisen kehityksen turvaaminen on yhteinen intressimme. On selvää, että yhtiöille nimitetään päävastuullinen tarkastaja, ja olisi ammatin kannalta todella sääli, jos meillä ei olisi tarjota näitä tarkastajia kotimaasta.  

10. Olet katsellut tilintarkastusta pitkällä urallasi pöydän molemmilta puolilta. Työskentelet myös talousjohtajana Varmassa. Miten roolit tukevat toisiaan ja millaisia terveisiä lähettäisit alaa harkitseville ja tuoreille tarkastajille? 

Toimin tilintarkastajan tehtävissä lähes neljännesvuosisadan, se oli ensimmäinen ammattini. Sain työssä nähdä niin pienten kuin suurempienkin yhtiöiden toimintaa. Opin myös arvioimaan yhtiön taloudellisen raportoinnin tilaa ja hallituksen toimintaa. Nykyisessä työssäni osallistun paljon yhtiöiden hallinnon kehittämiseen erityisesti nimitystoimikuntien kautta. Erilaiset osaamisprofiilit, niiden tunnistaminen ja sopivien henkilöiden hakeminen ovat osa tätä työtä.  

Varma on merkittävä yhteiskunnallinen toimija ja olen luonnollisesti työssäni tilintarkastajien työn kohteena. Uskon, että olemme saaneet tilintarkastajiemme kanssa hyvän keskusteluyhteyden ja työmme sujuu yhdessä hyvin. Erityisen iloinen olen ollut siitä, että aina välillä voin ”suomentaa” tilintarkastajien aineistopyyntöjen taustat omalle organisaatiollemme.  

Olen luennoinut tilintarkastaja-ajastani lähtien omassa alma materissa, Turun kauppakorkeakoulussa. Olen halunnut korostaa opiskelijoille sitä, että tilintarkastus on erinomainen ammatti tulla mukaan työelämään.  

Tilintarkastaja näkee koko yrityksen ja sen prosessit sekä oppii taloudellisen raportoinnin merkityksen. Vaikka tie sitten veisikin toiseen ammattiin, on tällä perusopilla suuri merkitys. Jokaisen laskentaihmisen oletetaan osaavan ulkoista kirjanpitoa, verotusta ja yhtiölainsäädäntöä, ja näitä asioita nuorikin tilintarkastaja pääsee opettelemaan turvallisessa ympäristössä kokeneemman kollegan ohjauksessa. Suosittelen tilintarkastajan uraa lämpimästi.  

Ekstra: Koronaepidemia on vienyt yritykset ja yhteiskunnan ennenkokemattomaan poikkeustilaan. Miten tämä heijastuu tilintarkastajan rooliin? 

Yhteiskuntaamme ja taloutta yleensä ravistelee nyt poikkeuksellinen kriisi. Tilintarkastajilla voidaan ajatella olevan ainakin kahtalainen rooli: taloudellisen tiedon varmistajan rooli ja toisaalta yrityksen omistajien ja johdon tukena toimivan asiantuntijan rooli.  

Suuri määrä yrityksiä on joutumassa taloudellisesti hyvin hankalaan tilanteeseen. Tällöin on tärkeää, että niillä ja yhtiöiden rahoittajilla on käytössään ajantasainen, varmistettu tieto yhtiön taloudellisesta tilanteesta sekä siihen vaikuttavista epävarmuustekijöistä. Tässä työssä tilintarkastajien rooli on merkittävä.  

Talouden asiantuntijoina tilintarkastajilla on mahdollisuus tukea yhtiöitä heidän suunnitellessaan esimerkiksi lyhyen aikavälin rahoitustaan, kertoa yhtiölle erilaisista tukimahdollisuuksista ja muista tavoista vahvistaa yhtiön taloutta. 

Olen keskustellut useiden yrittäjien kanssa viime viikkojen aikana, ja kaikki ovat poikkeuksetta kertoneet heidän oman tilintarkastajansa olleen yhteydessä ja tarjonneen apuaan ja tietämystään yhtiöiden käyttöön. Tämä on tilintarkastajakunnalta hyvin vastuullista toimintaa. 

Pekka Pajamo

KTM 1988 Turun kauppakorkeakoulusta, KPMG:n palveluksessa 1988–2012, KHT 1993, osakas 1998, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman talousjohtaja 2012– (talous, sisäiset palvelut, riskienhallinta, strateginen suunnittelu).  

Kansallisteatterin hallituksen puheenjohtaja, Kansallisoopperan ja -baletin hallituksen jäsen, Ahlström Capitalin hallituksen jäsen, LeinoGroupin hallituksen jäsen, Arekin hallituksen jäsen 

Pekka on intohimoinen musiikin ja teatterin ystävä, joka nauttii maastohiihdosta.  

Mikä tilintarkastuslautakunta? 

Tilintarkastuslautakunta (TILA) toimii Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnassa. Se on ratkaisuissaan itsenäinen toimielin. Valtioneuvoston asettama toimikausi alkoi vuoden 2019 alussa ja päättyy vuoden 2021 loppuun. Lautakunnan kokoonpanoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohella seitsemän jäsentä ja kaksi asiantuntijajäsentä. 

Tilintarkastuslautakunnan tehtäviä ovat: 

  • tilintarkastuksen yleinen ohjaus ja kehittäminen 
  • varoitusten ja huomautusten antaminen sekä tilintarkastajan hyväksymisen peruuttaminen 
  • oikaisuvaatimuksiin ja muutoksenhakuun liittyvät ratkaisut. 

Lisäksi tilintarkastuslautakunta edistää tilintarkastusvalvonnalle tilintarkastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamista. 

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 1/2020 -lehdessä.

Poimintoja ST-Akatemian tuotteista ja palveluista