Mitä ovat tilinpäätöstaksonomiat?

Tilkkarin digikoulu osa 2: Mitä ovat tilinpäätöstaksonomiat ja kuka niitä laatii? Määrääkö taksonomia jatkossa tilinpäätöksen sisällöstä?

Kirjoittaja: Riitta Laine

Tilkkarin digikoulun ensimmäisessä osassa käsiteltiin tilinpäätöksen laatimista XHTML-muodossa sekä tilinpäätöksen merkitsemistä XBRL-merkein eli kirjanpitolain 7:23 § mukaista tilinpäätöksen digitaalisuutta. Tässä osassa käsitellään sitä, mistä saadaan tilinpäätöksen merkitsemisessä käytettävät XBRL-merkit ja kuka määrää taksonomiasta.

XBRL-merkit määritellään taksonomiassa

Tilinpäätösraportoinnin rakenteisuus edellyttää tietojen merkitsemistä. Tilinpäätöksen yksittäiset tiedot tai tietokokonaisuudet, kuten liikevaihto tai yksittäinen liitetieto, sekä niiden arvot (kuten euromäärät) merkitään XBRL-merkeillä (tunnisteilla) etukäteen laadittujen sääntöjen eli taksonomioiden pohjalta. Taksonomiat ovat kuin teknisiä tilikarttoja tai sanastoja, jotka kertovat käyttäjille, mikä merkki tarkoittaa mitäkin.

Tilinpäätös on sinänsä jo sisällöllisesti ”rakenteinen” eli se sisältää tietyt lakien ja asetusten (tai IFRS-standardien) mukaiset vakiosisällöt. Taksonomia voidaan laatia niin, että siinä on omat merkit kaikille niille tilinpäätöksen osille, luvuille tai tiedoille, joita tilinpäätöksissä pitäisi olla. Taksonomia voi myös koskea vain osaa tilinpäätöksestä, kuten ESEF-taksonomia, joka koskee vain listayhtiöiden IFRS-konsernitilinpäätöstä.

Taksonomiassa voi olla merkkejä eri tasoisille ja tyyppisille asioille. Esimerkiksi tuloslaskelman ja taseen jokaiselle riville voidaan antaa omat merkit, kuten myös yksittäisille liitetiedoille, jolloin sama merkki kattaa koko liitetiedon otsikoineen, teksteineen, lukuineen ja taulukoineen. Merkkejä voidaan antaa myös yksittäisille tilinpäätöksen osille sekä muille yksityiskohdille, kuten LEI- tai y-tunnukselle sekä henkilöstömäärälle. Merkit määrittelevät, mitä kaikkia tietoja voidaan helposti poimia ja käsitellä konekielisesti.

Jos taksonomia on julkaistu monella eri kielellä ja perustuu kansainvälisiin standardeihin, kuten IFRS, pystyy tilinpäätöksen käyttäjä jossain määrin ymmärtämään ko. taksonomian mukaan merkittyä tilinpäätöstä, vaikka ei osaisikaan siinä käytettyä kieltä. Tekstien kääntämiseen hänen pitää kuitenkin käyttää käännösohjelmaa.

Taksonomia voi vaatia laajennuksia

Taksonomioiden on hyvä olla kattavia niin, että niistä löytyy sopivat merkit kaikkiin yleisimpiin tilanteisiin. Joskus voi syntyä tilanne, että yritys haluaa raportoida tietoja, joita taksonomia ei tunnista. Taksonomioissa voidaankin sallia käyttäjien omat laajennukset eli omien merkkien lisääminen. Laajennukset pitää kuitenkin ns. ankkuroida johonkin taksonomiasta löytyvään lähinnä sopivaan merkkiin. Laajennukset vähentävät tietojen vertailtavuutta yhtiöiden välillä, joten ylen määrin niitä ei kannata tehdä, jos ollenkaan.

Tilinpäätöksestä merkitään XBRL-merkeillä vain ne tiedot tai asiat, jotka se sisältää. Kaikkia taksonomian sisältämiä merkkejä ei siis tarvita jokaisessa tilinpäätöksessä. Taksonomia ei määrää tilinpäätöksen sisällöstä, vaan ohjaa ainoastaan tilinpäätöksen olemassa olevan sisällön teknistä merkitsemistä XBRL-merkein.

Taksonomioita tarvitaan erilaisia

Rakenteinen tilinpäätös merkitään käyttäen ko. yhteisömuodolle laadittua, sopivaa taksonomiaa. Asianmukaisen taksonomian käyttö parantaa konekielisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta.

Kirjanpitolaissa (KPL 7:23 §) määrätään tilinpäätöksen digitaalisesta muodosta ainoastaan, että sen tulee olla XHTML-muotoinen. Merkitsemisen osalta määrätään, että ellei EU-lainsäädännöstä muuta johdu, tilinpäätös pitää merkitä PRH:n määräämällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että PRH määrittää ns. PRH-tunnisteet (merkit), joilla tilinpäätökset pitää merkitä. Käytännössä PRH siis määrää tilinpäätöstaksonomiasta.

Suomessa on jo nyt käytössä kaksi tilinpäätöstaksonomiaa; suomalainen SBR-taksonomia sekä listayhtiöiden käyttämä ESEF-taksonomia (EU). Taksonomioita pitää vielä kehittää.

  1. Suomalainen SBR-taksonomia
    Kirjanpitolain mukaan laadittaville tilinpäätöksille on Suomessa laadittu SBR-taksonomia, joka sisältää osakeyhtiön tilinpäätöksen ja säätiön tilinpäätöksen. SBR-taksonomiaa ylläpitää verkkosivuillaan Valtiokonttori, mutta sen sisällöstä, kehittämisestä sekä käytön tuesta yrityksille vastaa PRH.

    SBR-taksonomian mukaan merkittyjä digitaalisia tilinpäätöksiä voi jo nyt rekisteröidä suoraan kaupparekisteriin, mutta Verohallinnon kautta niitä ei voi toimittaa (veroilmoituksen antamisen yhteydessä). SBR-taksonomia ei kuitenkaan ole vielä riittävän kattava voidakseen toimia kaikkien yritysten taksonomiana, sillä siitä puuttuvat mm. luottolaitosten ja pankkien tilinpäätökset. SBR halutaan muutenkin kehittää vielä edelleen esimerkiksi liitetietojen merkitsemisen osalta.

    Toimintakertomuksille ei ole vielä taksonomiaa eikä se ole toistaiseksi suunnitelmissakaan (lähde: PRH).

  2. Listayhtiöiden ja muiden kestävyysraportoijien ESEF-taksonomiat
    Listayhtiöitä velvoittaa jo nyt ESMA:n ESEF-taksonomia, jonka pohjana on IFRS Foundationin IFRS-taksonomia. ESEF-taksonomian mukaisesti listayhtiöt merkitsevät XBRL-tunnistein (ESEF-tunnistein) IFRS-konsernitilinpäätöksensä – päälaskelmat rivitasolla ja liitetiedot blokkeina (block tagging). Listayhtiön digitaalinen tilinpäätös on lisäksi kokonaan, myös mm. emoyhtiön osalta, XHTML-kielinen.

    Kirjanpitolain 7:22 § mukaan myös toimintakertomuksiin sisällytettävät kestävyysraportit tulee jatkossa merkitä XBRL-merkein eli XBRL-kestävyystunnistein. Kestävyystunnisteista odotetaan määräystä EU:sta ja myös ne tulevat todennäköisesti olemaan osa ESEF-taksonomiaa.

    PRH:n on jatkossa tehtävä mahdolliseksi myös ESEF-taksonomioilla laadittujen tilinpäätöstiedostojen vastaanottaminen kaupparekisteriin. Se voisi myös määrätä, että listayhtiön emoyrityksen tilinpäätös tulisi merkitä PRH-tunnisteilla.

  3. Tilintarkastuskertomusten taksonomia, STaksonomia
    Myös tilintarkastuskertomukset voidaan merkitä XBRL-merkein. ST ry on julkaissut tilintarkastuskertomukselle STaksonomian. Rakenteista tilintarkastuskertomusta käsitellään digikoulun myöhemmissä osissa.

Seuraavassa digikoulun osassa käsitellään sitä, keitä kirjanpitolain uudet digitaalisuusvaatimukset koskevat.

Lue lisää:

Tilkkarin digikoulu

Digitalisaatio on ilmiönä tuttu, mutta tilintarkastusta se valloittaa hitaasti ja epätasaisesti. Monet digitalisaatioon liittyvät termit ja käsitteet ovat vielä tilintarkastajille vieraita, vaikka IT-orientoituneille ammatinharjoittajille ovatkin jo arkipäivää. Tässä juttusarjassa käsittelemme tilintarkastuksen ja taloushallinnon digitalisaatioon liittyviä asioita tilintarkastajan ymmärryksellä. Digikoulun osat kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä parhaan ymmärryksen saavuttamiseksi!

 

Lisää samasta aiheesta

Vinkkejä ST:n laadunhallintatyökirjan käyttäjille

Julkaisimme jäsenten käyttöön työkirjan ja esimerkit ISQM 1-standardin soveltamiseen perustuvasta laadunhallintajärjestelmästä. PRH:n tilintarkastusvalvonta suoritti läpikäyntejä yhteisöjen laadunhallintajärjestelmiin syksyllä 2023. Kokosimme yleisimmät PRH:n havaitsemat puutteet ST:n työkirjaa ja esimerkkejä hyödyntäneiden yhteisöjen laadunhallintajärjestelmistä ja vinkit niiden korjaamiseksi.

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top