Kirjoittaja: Kim Ittonen | Kuva: Terhi Mattila-Viljamaa
Ammatti-identiteetti kehittyy koulutuksen, työssä oppimisen, ammatissa toimimisen ja sosiaalisissa kontakteissa toisten tilintarkastajien kanssa. Luottamus tilintarkastajaan pohjautuu niihin yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin, jotka ammatissa toimivat jakavat.
Alan ja yhteiskunnan muutokset haastavat ja kehittävät tilintarkastajan ammatti-identiteettiä. Toimintaympäristön sääntely, talouden suhdanteet tai informaatioympäristön muutokset vaikuttavat esimerkiksi käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin tilintarkastajaa kohtaan. Ammatti-identiteetti kehittyy myös uran aikana tai jopa ennen uran alkua. Harjoittelijan paikkaa harkitseva opiskelija pyrkii mielikuviin perustuen sovittamaan ”esi-ammatillista” identiteettiään alalle. Ensimmäisen kokopäivätyön tai harjoittelujakson aikana työnantajat ja kollegat opettavat harjoittelijoille niitä muodollisia ja epämuodollisia normeja mitä alalle ja kyseisen tilintarkastusyhteisön kulttuuriin kuuluu.
Seuraavassa uravaiheessa vakiintuneiden nuorten tilintarkastajien (staff auditors) ammatti-identiteettiin vaikuttavat ammatissa menestymisen lainalaisuudet: miten ammattikäytäntöjä ja -standardeja sovelletaan asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusten mukaan tässä vaiheessa kompetenssiin ja laatuun perustuvaa identiteettiä haastaa tietoisuus toimeksiantojen taloudellisista tavoitteista. Tilintarkastaja alkaa rakentamaan organisaatioidentiteettiä, tiedostaen organisaation tavoitteita ja toimimalla tavalla mikä edistää näiden toteutumista.
Manageritasolla ammatti- ja organisaatioidentiteetit ohjaavat jo hyvin selvästi tilintarkastajan toimintaa. Manageritasolla ammatti-identiteetti kehittyy, kun työnkuvaan tulee yhä kasvavat teknisten kompetenssien, asiakastoimeksiantojen ja päätöksenteon vastuut. Oman ammatti-identiteetin ja organisaatioidentiteetin lisäksi managerin toimintaa ohjaa myös henkilömielikuvien johtaminen (impression management). Partneritasolle pääsyyn ei riitä erinomainen tekninen tilintarkastuskompetenssi, vaan managerin on vahvistettava hyvän asiakaspalvelijan mielikuvaa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että manageritasolla tilintarkastajan identiteettiä haastaa erilaisten tavoitteiden ja roolien ristiveto.
Partneritasolla ammatti-identiteetin rakentaminen alkaa tutkimusten mukaan alusta. Korkeasta asemasta huolimatta partneritasolle hiljattain nousseet kokevat itsensä aiempaa epävarmemmaksi ammatti-identiteettinsä kanssa. Teknisen kompetenssin hyödyntäminen jää pienempään rooliin organisaation taloudellisten tavoitteiden ja strategian ottaessa tilaa. Uran tässä vaiheessa ammatti-identiteetti saattaa muokkautua tilintarkastusyhteisön ja -alan toimintaympäristön vaatimuksiin, kuten alan sääntelyn ja kilpailutilanteen muutoksiin, mutta myös tilintarkastusyhteisön liiketoiminnan painopisteiden muutoksiin.
Kun rakennetaan luottamusta, on tutkimusten perusteella tärkeää, että tilintarkastajien ammatti-identiteetin selkärankana on organisationaalinen ammattimaisuus (organizational professionalism), joka auttaa ylläpitämään ja vahvistamaan partnereiden ammatti-identiteettiä erilaisten tavoitteiden ja roolien paineessa.
Aiheeseen liittyviä lähteitä:
- Broberg, P. et al. (2018). Auditors’ professional and organizational identities and commercialization in audit firms. Accounting, Auditing & Accountability Journal, 31 (2).
- Stack, R. et al. (2022). Auditors’ Professional Identities: Review and Future Directions. Accounting Perspectives, 21 (2).
Kirjoittaja Kim Ittonen toimii Hankenilla tilintarkastuksen professorina ja laskentatoimen ja kauppa-oikeuden laitoksen johtajana.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2023 -lehdessä.
