Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuvat: Terhi Mattila-Viljamaa
Teknologiateollisuus ry on 1800 jäsenyrityksen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Ala kattaa yli puolet Suomen viennistä.
Kun vuonna 2018 Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvolan puhelin soi ja häntä kysyttiin Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajaksi, aluksi hän yllättyi. Mutta nopeasti myös kiinnostui.
Hirvola mainitsee kaksi syytä, jotka kantavat edelleen.
– Ensimmäinen on se, että saa kokea olevansa isänmaan asialla. Helpottaa tekemistä, kun argumentaatio lähtee aina siitä, mikä on Suomen pitkäaikainen etu.
Periaate on peräisin Teknologiateollisuuden edelliseltä puheenjohtajalta Risto Siilasmaalta. Se ohjaa niissäkin tilanteissa, joissa yritysten intressit ovat ristiriidassa.
Suomen etuun liittyy myös esimerkiksi työ puhtaamman ympäristön eteen.
– Toinen motivaattori on ilmiselvä mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Tämä on iso toimialajärjestö, ja meitä kuunnellaan. Taustalla on kaikki Suomen suurimmat yritykset, sieltä löytyy selkänojaa.
Suomi toimintaympäristönä: etuja ja heikkouksia
Hirvola listaa Suomen vahvuuksia alalla. Näitä ovat osaaminen, vakaa ja toimintavarma ympäristö, digitalisaatio, huoltovarmuus sekä uudet vihreän siirtymän ratkaisut.
Palaamme näihinkin, mutta puhutaan ihan alkuun heikkouksista. Niitäkin Hirvola listaa.
– Suomalaiset yritykset lähtevät kansainvälisessä kilpailussa takamatkalta. Meillä on korkea verotaakka, julkinen rahoitus investointeihin on alhainen ja julkinen talous on kuralla. Tällä hetkellä olemme myös saarivaltio ilman maayhteyttä Eurooppaan. Täytyy nostaa hattua niille, jotka investoivat Suomeen.
Julkiseen rahoitukseen Hirvola palaa monta kertaa. Suomi on huomattavasti jäljessä Ruotsia ja Yhdysvaltoja TKI-rahoituksessa, eli tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin sijoitettavassa julkisessa rahassa.
– Vaikka on hyvin tiedossa, että jokainen julkinen euro houkuttelee kaksi euroa yksityistä rahaa. Yritykset ovat valmiita panostamaan uuden kehittämiseen.
Suomi on vakaa myös kriisitilanteissa
Heikkouksistaan huolimatta Suomi tarjoaa teknologiateollisuudelle vakaan toimintaympäristön. Hirvola mainitsee Suomen energiapaletin ja luotettavan sähköverkon, joka kattaa koko maan.
Teknologiateollisuus ja alan yritykset ovat merkittävässä roolissa Suomen huoltovarmuudessa. Koronan aikana huoltovarmuutta päästiin harjoittelemaan ihan käytännön yhteistyössä. Hirvolan mukaan tämä yhteistyö on uniikkia maailmassa.
– En tiedä, että missään muussa maassa maanpuolustusorganisaation ja yksityisten yritysten yhteistoiminnassa valmistauduttaisiin kriisitilanteeseen.
Osaajapula uhkaa teknologiateollisuuden kasvua
Suomen yksi eduista on osaaminen. Mutta tulevaisuuden näkymät voisivat olla paremmat.
On laskettu, että teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Se on paljon nähden siihen, että ala työllistää noin 338 000 suomalaista. Tarve kertoo paitsi eläköityvistä osaajista, myös kasvunäkymistä.
Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan alan yrityksistä jopa 87 % on kiinnostunut rekrytoimaan lähivuosina kansainvälisiä osaajia. Määrän lisäksi tarvitaan laatua.
– Tarvitsemme nimenomaan korkeakoulutettuja, 60 % kaikista osaajista. Pelkkä koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä, tarvitaan resursseja myös laadukkaan koulutuksen järjestämiseen.
Maapallon kokoisia ratkaisuja
Hirvolan johdolla Teknologiateollisuus ry kirjasi muutama vuosi sitten uuden strategian. Sen tavoite on olla johtava digivihreän kasvun mahdollistaja.
– Vihreä siirtymä on ehdottomasti alalle positiivinen mahdollisuus. Se liittyy myös digitalisaatioon, siihen miten teemme järjestelmistä älykkäitä.
Myös kestävyysraportointi tulee koskemaan isoa osaa teknologiateollisuuden yrityksistä. Ensimmäisessä vaiheessa se koskee teknologiateollisuudessa noin 60 yritystä. Parin vuoden sisällä velvoitteiden piiriin tullee n. 100 yritystä lisää, mutta välillisesti moninkertainen määrä.
– Kestävyysraportoinnin vaatimukset ulottuvat vähitellen toimitusketjuja pitkin pieniinkin komponenttivalmistajiin.
Iso tavoite sääntelyssä on torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Hirvola toteaa, että samalla on tärkeä torjua myös viherpesua.
– Ongelman ratkaisuun valjastetaan nyt parhaat voimat, eli markkinavoimat. Kun puhutaan siitä, miten me saadaan maapallon päästöt nollattua, se ei voi perustua väärään laskentaan.
Vaikka Hirvola ja hänen edustamansa organisaatio uskovat vankasti digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen, alalla on vielä pieniä yrityksiä, jotka eivät ole investoineet riittävästi kumpaankaan.
Osa pienistä ja keskisuurista teknologiayrityksistä on vasta havahtumassa.
Kestävyysraportoinnin vaatimukset ulottuvat vähitellen toimitusketjuja pitkin pieniinkin komponenttivalmistajiin.
– Kestävyyteen panostaminen on positiivinen mahdollisuus kaikille. Ohjeeni tähän on: kysy kilpailijalta. Tulet huomaamaan, että olet jo jäljessä.
Hirvola mainitsee kestävyysraportoinnin ohella digitaalisen tuotepassin, jota EU:ssa parhaillaan kehitetään. Se on teknologinen ratkaisu, joka kerää tietoa tuotteiden vastuullisuudesta, raaka-aineista ja tuoteturvallisuudesta. Tuotteen toimitusketjussa kulkee data siitä, mistä tuote koostuu.
– Sama data kiinnostaa toimitusketjussa seuraavia, sehän on samaa, jota kestävyysraporteissa raportoidaan. Tuotepassin avulla yritys voi osoittaa, että täyttää kaikki kestävyysvaatimukset. Tämä tarjoaa erottautumismahdollisuuden pienillekin toimijoille.
Tilintarkastusalan rooli muuttuu digitalisaation myötä
Ihmisen rooli teollisuudessa on tällä hetkellä radikaalissa muutoksessa. Sama ulottuu Hirvolan mukaan myös tilintarkastusalaan.
Tilintarkastajan rooli muuttuu, mutta samalla yhteiskunnallinen merkitys voi säilyä suurena. Siinäkin, miten tilintarkastajat voivat tukea takalaidan yrityksiä kohti tulevaisuutta.
– Tilintarkastaminen on vahvasti asiantuntijatyötä. Mutta mikä on tilintarkastajan rooli sitten kun tarkastuksen hoitaa tekoälykäs kone? Tarve työlle ei vähene, mutta työn sisältö muuttuu. Toivon, että tässä ollaan hereillä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2023 -lehdessä.
