1. Digitaalinen tilinpäätös – lakisääteinen velvoite tulossa
Tilinpäätösraportoinnin digitalisaatiota edistetään parhaillaan lainsäädännön keinoin: työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on perustettu hanke lainsäädännön valmistelemiseksi koskien tilinpäätösasiakirjojen ilmoittamista digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Hallituksen esitysluonnos julkaistiin kommenteille joulukuussa 2025. ST antoi hallituksen esitysluonnokseen lausunnon.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 21.5.2026. Hallituksen esityksessä on tarkennettu virallisen tilinpäätöksen määritelmää: Virallisena tilinpäätöksenä pidetään yhtiökokouksessa vahvistettua ja hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan allekirjoittamaa tilinpäätöstä. Tämä alkuperäinen allekirjoitettu tilinpäätös jää yhtiön haltuun, ja digitaalinen tilinpäätös, joka toimitetaan PRH:lle, on juridiselta luonteeltaan jäljennös.
Tilinpäätös ja toimintakertomus laadittaisiin digitaalisessa XHTML-muodossa. Keskeiset tiedot merkitään iXBRL-merkintäkielellä. Teknologisista menettelyistä määrää tarkemmin PRH.
Digitilinpäätösvelvollisuus koskisi esityksen mukaan osakeyhtiöitä, niitä avoimia ja kommandiittiyhtiöitä, joiden kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä, ja sivuliikkeitä. Tilintarkastusvelvolliset yhtiöt laatisivat ja ilmoittaisivat tilinpäätöksensä digitaalisessa muodossa 1.1.2027 alkavista tilikausista lähtien ja ei-tilintarkastusvelvolliset yhtiöt 1.1.2028 alkavista tilikausista lähtien. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi myös tilinpäätösmerkintä ja tilintarkastuskertomus laadittaisiin digitaalisessa muodossa niissä yhtiöissä, joita digitilinpäätösvelvollisuus koskee.
Pien- ja mikroyritykset voivat muuntaa tilinpäätöksen digitaaliseen muotoon PRH:n ylläpitämän muuntimen avulla.
2. VirTa-uudistus – viranomaisraportointi keskitetään
Verohallinto käynnisti vuonna 2025 hankkeen valmistelemaan taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistusta, jonka yhtenä tavoitteena on keskitetyn tiedonvälitysjärjestelmän käyttöönotto. Hankkeen taustalla on tavoite vähentää päällekkäistä raportointia ja siirtyä kohti mallia, jossa viranomaisraportoinnissa hyödynnetään suoraan kirjanpitojärjestelmistä saatavaa tietoa: yritykset raportoisivat taloustietonsa suoraan kirjanpitojärjestelmistä yhdellä kertaa keskitettyyn tiedonvälitysjärjestelmään, josta tiedot luovutettaisiin eri viranomaisille niiden tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Järjestelmän rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinto.
Viranomaisraportointi perustuisi kolmeen tietovirtaan, jotka muodostaisivat raportoitavan tietosisällön: kirjanpidon tietoihin, kirjanpidon tietoja täydentäviin tietoihin ja verkkolaskujen tietoihin. Ilmoitusvelvollisia olisivat kirjanpitovelvolliset ja muistiinpanovelvolliset, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia. Tavoitteena on, että keskitetty tiedonvälitysjärjestelmä olisi käytössä vuodesta 2030 lähtien.
Verohallinto pyysi keväällä 2026 lausuntoja selvitykseen taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamisesta. Tutustu ST:n antamaan lausuntoon.
3. EU-kehitys taustalla: ViDA ja reaaliaikatalous
EU:n ViDA‑sääntelykokonaisuus (VAT in the Digital Age) vaikuttaa olennaisesti myös Suomeen. Digitaalisia arvonlisäverovelvoitteita koskevalla sääntelyllä pyritään nykyaikaistamaan arvonlisäveroa koskevia ilmoitusvelvollisuuksia ottamalla käyttöön digitaalinen arvonlisäveroraportointi, joka perustuu sähköiseen laskutukseen. Nykyisistä arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksista luovutaan 1.7.2030 alkaen, ja velvoite toimittaa yhteenvetoilmoitukset korvautuu digitaalisen raportoinnin velvoitteella. Jatkossa raportointi on liiketoimikohtaista.
Liiketoimikohtainen raportointi tulee pakolliseksi EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävissä liiketoimissa. Jäsenvaltioiden on mahdollista ottaa liiketoimikohtainen raportointi käyttöön vapaaehtoisesti myös kotimaisissa tilanteissa.
ViDA-direktiivin myötä EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävissä liiketoimissa laskun tulee olla laadittu, toimitettuja vastaanotettu rakenteisessa sähköisessä muodossa. VirTa‑uudistus on rajattu ViDA‑sääntelyn ulkopuolelle, mutta kokonaisuudet on suunniteltu yhteensopiviksi.
Mitä tilintarkastajan on hyvä seurata?
Vaikka hankkeet etenevät eri aikatauluissa, niillä on yhteinen nimittäjä: taloustieto muuttuu yhä rakenteisemmaksi ja järjestelmälähtöisemmäksi. Tilintarkastajalle tämä tarkoittaa tarvetta ymmärtää paitsi kirjanpidon sisältöä, myös sen teknistä esitystapaa ja tietovirtoja.
Keskeisiä seurattavia asioita ovat:
- lainsäädännön eteneminen ja siirtymäajat
- raportointimallien ja taksonomioiden kehittyminen
- vaikutukset tilintarkastustoimenpiteisiin, dokumentaatioon ja tilintarkastajan raportointiin.
Digitalisaatio ei muuta tilintarkastuksen perusperiaatteita, mutta se muuttaa tapaa, jolla taloudellista informaatiota tuotetaan, ilmoitetaan viranomaisille ja tarkastetaan. Siksi ajantasainen kokonaiskuva käynnissä olevista hankkeista on keskeinen osa tilintarkastajan ammattitaitoa.
