Kirjoittaja: Saila Vartia
Suomessa tapahtuneissa modernin orjuuden tapauksissa on tavanomaisesti ollut kyse alipalkkauksesta, työssä tapahtuvasta syrjinnästä, kiskonnasta ja jopa ihmiskaupasta. Hyväksikäytetty on pääsääsääntöisesti ollut siirtolaistaustainen työntekijä, jolla ei ole kielitaitoa tai muita valmiuksia huolehtia oikeuksistaan. Ilmiön lisääntyessä Suomessa tilintarkastajan on hyvä huomioida pakkotyön mahdollisuus ja tarkastella siihen liittyviä riskejä kokonaiskuvan perusteella.
Kysymyslista auttaa tunnistamaan työvoiman hyväksikäytön merkkejä
Laadimme tilintarkastajien käyttöön kysymyslistan, jonka avulla tilintarkastaja voi arvioida ja tunnistaa, liittyykö tilintarkastusasiakkaan toimintaan seikkoja, joita tyypillisimmin esiintyy pakkotyöhön liittyvissä tapauksissa. Näiden seikkojen olemassaolon perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä siitä, onko yrityksessä työvoiman hyväksikäyttöä, vaan riskiä on syytä arvioida eri seikkojen ja havaintojen avulla kokonaisuutena. Kokonaisarvion perusteella tilintarkastaja tekee johtopäätökset jatkotoimenpiteistä.
Kysymyksiä, joiden avulla tilintarkastaja voi tunnistaa moderniin orjuuteen liittyviä riskitekijöitä tilintarkastusasiakkaassa.
Kysymykset liittyvät seikkoihin, joilla voi olla yhteys moderniin orjuuteen. Jos vastaat ‘kyllä’, se tarkoittaa, että tunnistat kyseinen seikan olemassaolon yrityksessä. Vastauksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä siitä, onko yrityksessä modernia orjuutta. Kysymysten tarkoituksena on tuoda esiin seikkoja, joita tyypillisimmin esiintyy pakkotyöhön liittyvissä tapauksissa. Näiden varoitusmerkkien kasautuessa tilintarkastaja voi arvioida tarvetta jatkotoimenpiteille.
| KUVAUS | KYSYMYKSET |
|---|---|
| Toimiala | Onko kyseessä toimiala, joka sitoo työvoimaa? |
| Työtehtävien luonne | Tehdäänkö yrityksessä suorittavaa työtä, jossa ei tarvita koulutusta tai työntekijä voidaan perehdyttää tehtäviin työnantajan toimesta? |
| Onko kyseessä toimiala, jossa on tyypillistä työsuhteiden seseonkisuus, osa-aikaisuus tai määräaikaisuus? | |
| Tuontekijöiden tausta, osaaminen ja kielitaito | Vaikuttaako saamasi yleisen käsityksen perusteella että yrityksen henkilökunnassa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä? |
| Onko muodostamasi yleisen käsityksen mukaan yrityksen henkilökunnassa henkilöitä, joilla ei ole suomen, ruotsin, tai englannin kielentaitoa? | |
| Palkkakustannusten määrä verrattuna yrityksen tuottamiin suoritteisiin tai liikevaihtoon | Onko yrityksen maksamien palkkojen määrä epätavanomainen suhteessa tilikauden aikana tehtyihin suoritteisiin/liikevaihtoon? |
| Onko yrityksen maksamien palkkojen määrä epäjohdonmukainen verrattuna yrityksen toiminnan sitomaan työmäärään? | |
| Onko yrityksen palkanlaskennassa olevien henkilöiden määrä poikkeva verrattuna yrityksessä havaittujen työntekijöiden määrään verrattuna tai muutoin muodostettuun käsitykseen yrityksen henkilöstömäärästä? | |
| Työsopimukset | Onko yrityksessä työsuhteita, joista ei ole tehty kirjallista työsopimusta? |
| Onko yrityksessa työsopimuksia, joiden mukainen työaika tai palkkaus ei täytä alan minimivaatimuksia? | |
| Työaikakirjanpito | Tehdäänkö yrityksessä säännöllisesti työaikalainsäädännön, työehtosopimuksen tai muun yleisen määräyksen mukaisen tuntimäärän ylittäviä työvuoroja? |
| Puuttuuko yritykseltä kokonaan tai osalta henkilöitä työaikakirjanpito? Onko työaikakirjanpidon järjestämisessä puutteita? | |
Palkkakirjanpito | Puuttuuko yrityksen palkkakirjanpidosta korvaukset ilta-, yö-, pyhä- tai ylitöistä vaikka työntekijät työskentelevät myös arkipäivien ulkopuolella? |
| Puuttuuko yrityksen kirjanpidosta loma-ajan korvauksia tai lomaltapaluurahoja vaikka niitä pitäisi olla? | |
Palkanamaksu ja työntekijöiltä perittävät korvaukset | Maksetaanko palkkoja käteisellä? |
| Asuvatko työntekijät työnantajan järjestämässä asunnossa? Onko usealla työntekijälä henkilötiedoissa sama osoite? | |
Tuloslaskelman kustannusten epäloogisuus verrattuna muodostettuun käsitykseen toiminnasta | Onko yrityksen kirjanpidossa asumiseen tai asuntoihin liittyviä kustannuksia asunnoista, joissa työntekijät asuvat mutta joita ei palkanlaskennassa ole käsitelty työsuhde-etuutena? |
| Onko kirjanpidossa työvoiman hankkimiseen liittyviä kustannuksia, kuten työntekijän maassaoloon liittyviä viranomaismaksuja tai matkakustannuksia Suomeen saapumisesta? | |
| Onko kirjanpidossa sairasajan palkkakustannuksia vähemmän kuin toimialalla yleensä tai epätavanomaisen vähän henkilöstömäärään verrattuna? | |
| Onko kirjanpidossa työterveyshuollon kustannuksia epätavanomaisen vähän henkilöstömäärään tai työn raskauteen tai työn tapaturma-alttiuteen verrattuna? | |
Työntekijöiden olosuhteet ja työntekijöiden havainnointi | Käyttäytyvätkö yrityksen työntekijät pelokkaasti? |
| Ovatko työntekijät väsyneitä, huonovointisen oloisia, likaisia tai huonosti pukeutuneita? | |
Alihankintaketjut | Onko yrityksellä monimutkaisia tai pitkiä alihankintaketjuja, joiden myötä työn valvominen tai suorittajan tunnistaminen on hankalaa? |
Tilintarkastajat tietävät, että väärinkäytösten tekijä yrittää peitellä toimintaansa. Näin myös työvoiman hyväksikäyttötilanteissa on usein toimittu. Työsuhteeseen, työajanseurantaan ja palkanmaksuun liittyvä aineisto voi näyttää päällisin puolin olevan kunnossa, mutta todellisuus on jotain muuta. Aineistotarkastukseen perustuvassa tilintarkastuksessa ei tällöin tilintarkastajallakaan ole mahdollisuutta havaita väärinkäytöstä. Tilintarkastaja kuitenkin tuntee yrityksen toiminnan hyvin sekä tilintarkastajalla on kokemusta muista samalla alalla toimivista yrityksistä, joihin hän voi yrityksen toimintaa verrata.
Kannattaa kiinnittää huomiota ainakin näihin seikkoihin:
Toimiala. Pakkotyötä esiintyy todennäköisemmin sellaisilla toimialoilla, jotka sitovat työvoimaa. Yleisimmin tapauksia Suomessa on tullut esiin rakennus-, maatalous- ja ravintola-aloilla. Kuitenkin kaikki sellaiset toimialat, joissa yrityksen tuottaman suoritteen valmistaminen perustuu pääosin työvoiman käyttöön, ovat mahdollisia pakkotyövoiman käytölle kuten siivous-, kauneudenhoito-, tai kunnossapitoala. Pakkotyötä on tunnistettu toimialoilla, joissa työn määrän vaihtelevuuden vuoksi käytetään kausityöntekijöitä, ja työsuhteet ovat määräaikaisia tai osa-aikaisia.
Työtehtävien luonne. Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät tehtävät ovat usein yksinkertaisia ja rutiininomaisia. Työtehtävien suorittamisessa tarvittavien taitojen omaksuminen on mahdollista lyhyehköllä perehdyttämisellä. Esimerkiksi siivous, marjojen tai kasvisten kerääminen, rakennekynsien tekeminen, hiustenleikkuu, rakennustyömaan avustavat tehtävät ja ravintolan kokki ovat tämänkaltaisia työtehtäviä.
Työntekijöiden tausta, osaaminen ja kielitaito. Esiin tulleissa tapauksissa hyväksikäytetyllä henkilöllä on useimmiten siirtolaistausta ja hänellä on heikot tiedot tai valmiudet huolehtia oikeuksistaan esimerkiksi puutteellisen kielitaidon tai tietämättömyyden vuoksi.
Palkkakustannusten määrä verrattuna yrityksen tuottamiin suoritteisiin tai liikevaihtoon. Jos yrityksen liikevaihto perustuu työsuoritteen luovuttamiseen, tai suoritteen valmiiksi tuottaminen sitoo työvoimaa, voi pakkotyövoiman käyttö ilmetä sillä, että tuloslaskelman palkkakustannukset eivät ole loogiset liikevaihtoon ja alan yleiseen palkkatasoon verrattuna. Yritys saattaa olla huomattavasti kannattavampi kuin kilpailijansa, koska työntekijöille maksettava korvaus ei vastaa todellista työaikaa.
Palkkakirjanpito. Palkkakirjanpidon laatimisessa olevat puutteellisuudet, kuten vaillinaiset henkilötiedot tai palkkakirjanpidon laatiminen epäsäännöllisesti tai jälkikäteen voi olla varoitusmerkki siitä, että työnantaja ei maksa työntekijöiden palkkoja asianmukaisesti. Voi myös olla tilanteita, joissa palkkakirjanpito näyttää olevan asiallisesti laadittu, mutta maksettu palkka ei vastaa todellista työaikaa.
Työsopimukset. Tilintarkastaja voi havainnoida, perustuvatko palkkakirjanpidossa olevien henkilöiden työsuhteet kirjallisiin työsopimuksiin ja ovatko työsopimuksen ehdot tavanomaisia alalla. Jos työsopimus on laadittu kielellä, jota työntekijä ei ymmärrä, voi olla, että hän ei myöskään ole tietoinen työsuhteeseen liittyvistä oikeuksistaan. Voi myös olla tilanteita, joissa työsopimukset on muodollisesti laadittu oikein, mutta käytännössä niiden ehtoja ei ole noudatettu.
Työaikakirjanpito. Työaikalaki edellyttää työnantajalta yksityiskohtaista tehtyjen työtuntien ja niistä suoritettavien korvausten kirjaamista työntekijöittäin. Työaikakirjanpidon puuttuminen tai puutteellisuudet voivat olla varoitusmerkki siitä, että yrityksessä teetetään työtä ilman että työaikaa, maksettavia korvauksia tai lepoaikoja koskevaa sääntelyä noudatetaan. Vaikka työaikakirjanpito näyttäisi vaatimusten mukaan laaditulta, tilintarkastaja voi yrittää arvioida, onko yrityksen käytössä oleva työvoima lainkaan riittävä tuottamaan yrityksen toiminnan sitovan työmäärän.
Tuloslaskelman kustannusten epäloogisuus verrattuna muodostettuun käsitykseen toiminnasta. Yrityksen toimialasta ja toimintatavasta riippuen tilintarkastaja saattaa pystyä muodostamaan käsityksen siitä, millaisia kustannuksia työvoiman käytöstä yritykselle tyypillisimmin muodostuu ja arvioimaan, ovatko kustannukset tavanomaisella tasolla. Tilintarkastaja voi havaita epäjohdonmukaisuuksia kirjanpidon kustannuksissa. Esimerkiksi kirjanpidossa voi olla työntekijöiden asumiseen liittyviä kustannuksia kuten asuinhuoneistovastikkeita, vesi- ja sähkölaskuja asunnosta, jota ei ole käsitelty työsuhde-etuutena palkanlaskennassa. Kirjanpidossa saattaa olla vähäinen määrä työterveyteen, työvälineisiin tai vaatteisiin liittyviä kustannuksia henkilöstömäärään ja toimialan yleiseen tasoon verrattuna.
Palkanmaksu ja työntekijöiltä perittävät korvaukset. Käteismaksuna tapahtuva palkanmaksu on epätavanomaista ja sen käytön perusteluihin kannattaa aina kiinnittää huomiota. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyy usein se, että työntekijälle on muodostunut velkasuhde työnantajaan työpaikan saamisen edellytyksenä. Velan lyhentäminen tapahtuu kirjanpidon ulkopuolisena transaktiona työntekijältä työnantajalle, minkä vuoksi sitä ei voi havaita yhtiön kirjanpidosta. Tilintarkastaja voi kuitenkin yrittää arvioida, ovatko kirjanpitoon sisältyvät tapahtumat yhdenmukaisia yhtiön toiminnasta muodostamaansa käsitykseen ja alan yleiseen käytäntöön verrattuna.
Työntekijöiden olosuhteet ja työntekijöiden havainnointi. Jos tilintarkastaja vierailee yrityksen toimipaikassa, hän voi samalla havainnoida työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Tilintarkastaja voi kohdata yrityksen työntekijöitä ja havainnoida heidän ulkoista olemusta kuten vaatetuksen asianmukaisuutta ja yleistä vointia. Työntekijöiden pelokas ja väistelevä käyttäytyminen voi olla seurausta työnantajan kiristämisestä ja uhkailusta.
Alihankintaketjut. Monimutkaisten ja pitkien alihankintaketjujen käyttö hankaloittaa työn valvontaa ja työn suorittajan tunnistamista. Alihankintaketjun riskitekijöihin perehdytään tarkemmin artikkelisarjan neljännessä osassa.
Modernin orjuuden tunnusmerkkien arvioinnissa tilintarkastaja käyttää ammatillista harkintaa. Vaikka joitain seikkoja on yrityksessä tunnistettavissa, ei kyseessä välttämättä ole lainvastainen toiminta. Toisaalta jokin yksittäinen seikka voi olla selkeä varoitusmerkki.
Moderni orjuus -artikkelisarja
Tässä neljän artikkelin sarjassa käsittelemme modernia orjuutta tilintarkastajan näkökulmasta. Artikkelisarjan tavoitteena on lisätä tilintarkastajien tietoisuutta modernista orjuudesta Suomessa, antaa tilintarkastajille esimerkkejä modernin orjuuden riskitekijöiden arvioimiseksi sekä antaa ohjeistusta lainvastaisen toiminnan vaikutuksesta tilintarkastajan raportointiin. Artikkelisarjan kolmannessa osassa perehdytään siihen, kuinka modernin orjuuden tunnistaminen tilintarkastusasiakkaassa voi vaikuttaa tilintarkastajan raportointiin.
Artikkelisarjan ensimmäinen ja toinen osa on nyt julkaistu. Osat kolme ja neljä julkaistaan myöhemmin.
