Kirjoittaja: Noora Kuparinen
Rahoitusmarkkinat ja sidosryhmät tarvitsevat yhä yrityksiltä kestävyystietoa, johon voi aidosti luottaa. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että ulkopuolinen varmennus, strateginen toimeenpano ja mitattavat tavoitteet ovat keskeisiä tekijöitä kestävyyspolitiikan vaikuttavuuden varmistamisessa. CSRD:n vaatimukset – kuten kaksoisolennaisuusanalyysi, mittarit ja varmennus – eivät ole vain hallinnollisia työkaluja, vaan ne voivat tehdä kestävyystyöstä aidosti ohjaavan osan liiketoimintaan.
Vaikka valmisteilla oleva Omnibus-esitys pyrkii keventämään sääntelyä, tutkimustieto muistuttaa, että luotettava kestävyystieto ja ulkopuolinen varmennus ovat ratkaisevassa roolissa, jos haluamme siirtyä kohti vaikuttavampaa ja aidosti vastuullista yritystoimintaa. Viime aikoina on julkaistu useita tutkimuksia, jotka tukevat näitä näkemyksiä.
Tutkimukset korostavat varmennuksen roolia – vain todennettu tieto ohjaa todellisiin tekoihin
Tutkimuksessa ”On the Importance of Assurance in Carbon Accounting” (Berg, Huidobro & Rigobon, 2025) tarkastellaan, kuinka kolmannen osapuolen varmennus vaikuttaa yritysten hiilipäästöjen raportoinnin tarkkuuteen ja päästökehitykseen. Taustalla on kasvava huoli siitä, että vapaaehtoiseen raportointiin perustuva hiililaskenta voi olla virheellistä tai tarkoituksellisesti aliarvioitua. Tutkimus hyödyntää laajaa aineistoa, joka kattaa yli 30 000 listattua yritystä globaalisti vuosilta 2016–2021, yhdistäen Clarity AI:n hiilipäästötiedot, varmennusstatukset ja Science Based Targets -aloitteen ilmastotavoitteet.
Keskeinen löydös tutkimuksessa on, että ulkopuolinen varmennus hiilipäästöistä parantaa sekä päästötietojen tarkkuutta että ohjaa yrityksiä todelliseen päästövähennystyöhön:
- Yritykset, jotka ottivat käyttöön varmennetun raportoinnin, ilmoittivat ensimmäisenä vuonna 13,7 % korkeammat päästöt ja 9,5 % korkeammat päästöintensiteetit verrattuna aiempaan. Tämä viittaa systemaattiseen aliraportointiin ennen varmennusta.
- Vain varmennuksen tehneet yritykset onnistuivat myös vähentämään päästöjään merkittävästi tulevina vuosina – keskimäärin 7,5 % vuodessa.
- Pelkkä päästövähennystavoitteiden (kuten SBTi) asettaminen ei johtanut vastaaviin tuloksiin ilman varmennettua tiedonhallintaa.
- Tutkimus varoittaa ”käänteisestä kannustinvaikutuksesta”: ilman varmennusta tarkemmin raportoivat yritykset voivat näyttää epäedullisemmilta, vaikka ovat tosiasiassa vastuullisempia – mikä saattaa johtaa sijoittajien ja sidosryhmien virhetulkintoihin.
Tutkimus ”Walk the Talk” (2025) tarkastelee suomalaisten pörssiyritysten kestävyysraportoinnin nykytilaa. Sen tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin yritysten viestintä kestävyydestä (”Talk”) vastaa toteutuneita toimia (”Walk”), ja tarjota kehitysehdotuksia erityisesti EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) näkökulmasta. Aineistona toimii 177 Nasdaq Helsinkiin listattua yritystä, kattaen sekä päälistan että First North -kasvumarkkinan. Tutkimus hyödyntää päivitettyä arviointikehikkoa, joka pohjautuu MISUMin aiempaan metodologiaan ja koostuu 32 mittarista (16 Talk ja 16 Walk -indikaattoria).
Tutkimus tuo esiin useita puutteita: suurimmalla osalla yrityksistä ei ole varmennettua raportointia (vain noin 21 %:lla on jonkinasteinen varmennus), olennaisuusuusarvioinnit ovat osittaisia tai puuttuvat, ja johdon kestävyysosaaminen ja tasa-arvo ovat aliedustettuja. Näiden löydösten perusteella raportti korostaa tarvetta läpinäkyvämmälle, varmennetulle ja johdonmukaisemmalle kestävyysraportoinnille, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.
Tutkimus suomalaisten pörssiyhtiöiden kestävyysviestinnästä ja teoista osoittaa, että:
- 89 % yrityksistä antaa parempia lupauksia kuin mitä käytännössä toteuttaa.
- 78,5 % ei varmennuta raportointiaan ulkopuolisesti.
- Varmennus korreloi selvästi muiden vastuullisuuskäytäntöjen, kuten tavoitteiden seurannan ja johdon sitoutumisen kanssa.
- Vain noin 1 % yrityksistä saavutti korkean varmennustason (reasonable assurance).
- Ilman varmennusta ”viherpesun” riski kasvaa, ja kestävyyspolitiikka jää helposti viestinnälliseksi eleeksi, ei aidoksi muutokseksi.
Tutkimuksesta voi lukea myös Profiitti-lehdestä 1/2025.
Varmennus on enemmän kuin hallinnollinen vaatimus
Näiden edellä mainittujen tutkimusten perusteella on selvää, että ulkopuolinen varmennus ei ole pelkästään tekninen lisä kestävyysraportointiin, vaan on keskeinen edellytys vaikuttavalle vastuullisuustyölle. Ilman varmennusta:
- Raportointi jää alttiiksi virheille, puutteille tai jopa tarkoitukselliselle vähättelylle.
- Sidosryhmien luottamus voi horjua, mikä heikentää vastuullisuustyön legitimiteettiä.
- Yritysten välinen vertailtavuus kärsii, mikä estää tehokkaan markkinavalvonnan ja sijoittajaviestinnän.
Kestävyysraportointi koetaan yrityksissä myös strategisena työkaluna
OP:n Suuryritystutkimus 2025 vahvistaa, että vastuullisuusraportointi ei ole enää vain sääntelyn sanelema velvoite, vaan yhä useammin strateginen väline yrityksen kehittämisessä. Lähes 60 % suuryrityksistä uskoo, että uudet raportointivaatimukset – kuten CSRD – auttavat yrityksiä muuttumaan aidosti vastuullisemmiksi.
Kestävyysraportointi nähdään keinona, joka:
- Selkeyttää vastuullisuusstrategiaa
- Lisää läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta
- Tarjoaa kilpailuetua markkinoilla, joissa vastuullisuus on yhä tärkeämpi valintakriteeri
Samalla tutkimus osoittaa, että kokemukset raportoinnin kuormittavuudesta jakautuvat kahtia. Noin 36,5 % yrityksistä kokee, että raportointi kuluttaa liikaa resursseja ja heikentää varsinaista vastuullisuustyötä. Toisaalta lähes yhtä moni (35,8 %) on täysin eri mieltä. Tämä kaksijakoisuus viittaa siihen, että yritysten kokemus raportoinnista riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin vastuullisuus on jo integroitu osaksi strategiaa ja johtamista.
Yritykset, joilla on jo ennestään vahva raportointikäytäntö ja sisäisesti vakiintunut vastuullisuusstrategia, näkevät raportoinnin luonnollisena osana liiketoimintaa. Sen sijaan niille, jotka lähestyvät vaatimuksia ensi kertaa, voi raportointi näyttäytyä raskaana ja hallinnollisena taakkana. Tämä korostaa tarvetta resursoida ja kehittää raportointia osana liiketoiminnan ohjausta, ei erillisenä compliance-tehtävänä.
Vastuullisuus ulottuu myös koko arvoketjuun
OP:n tutkimus osoittaa myös, että vastuullisuus ei rajoitu enää vain yrityksen sisäiseen toimintaan – se ulottuu koko toimitus- ja arvoketjuun. Peräti 86 % suuryrityksistä kokee, että vastuullisuussitoumusten vuoksi niiden on tiukennettava alihankkijavaatimuksia. Tämä paine kasvaa edelleen erityisesti teollisuuden toimialoilla, joista 95 % tunnistaa uudistustarpeen. Konkreettisin muutos näkyy toimittajavaihdoissa: 44 % suuryrityksistä aikoo vaihtaa alihankkijoita vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti teolliseen tuotantoon, raaka-aineiden toimitukseen, logistiikkaan ja palveluostoihin. Näiden tulosten valossa on selvää, että yksikään osa arvoketjua ei voi jäädä vastuullisuustyön ulkopuolelle.
Lue lisää:
