Tutkintojen takana

Kun tulevat tilintarkastajat täyttävät syksyllä koesalin, Hanna Kattainen on valvomassa kokelaita. Hän myös tietää, mitä tehtäväpaperit pitävät sisällään, sillä hän on ollut suunnittelemassa kysymyksiä jo alkuvuodesta asti.

– Koetilanne on yksi vuoden odotetuimmista työtehtävistä. Salissa vallitsee jännittynyt, jopa sähköinen tunnelma. Ihmisten sitoutuneisuus tutkinnon suorittamiseen tekee joka kerralla suuren vaikutuksen.

Kattainen työskentelee PRH:ssa yhtenä tilintarkastusvalvonnan päälliköistä ja vastaa tilintarkastajien hyväksymisestä ja rekisteröinnistä. Tilintarkastusvalvonta siirtyi PRH:n tehtäväksi vuonna 2016 – ja samalla tutkintojärjestelmä uudistettiin.

– Uudistuksella haluttiin turvata olemassa olevien tilintarkastajien yhdenvertainen kohtelu, edistää alan kiinnostavuutta sekä varmistaa tilintarkastajien osaaminen, Hanna Kattainen perustelee.

Perustutkinto sama kaikille

Tilintarkastajien tutkintojärjestelmän uudistumisen myötä kaikki suorittavat ensin perustutkinnon eli HT-tutkinnon, jonka opintovaatimukset vastaavat vanhoja HTM-opintovaatimuksia.

Tutkintoon pääsee nyt entistä aiemmin: HT-tutkintoon vaaditusta kolmen vuoden käytännön tilintarkastuskokemuksesta voi tutkintoon osallistumishetkellä puuttua enintään yksi vuosi. HT-tilintarkastajaksi hyväksytään kuitenkin vasta, kun kolmen vuoden kokemus täyttyy.

HT-tutkinnon suorittanut henkilö voi erikoistua yleisen edun kannalta merkittävien yritysten tilintarkastukseen suorittamalla KHT-erikoistumistutkinnon ja/tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen suorittamalla JHT-erikoistumistutkinnon.

KHT-tutkintoon hakevilta ei vaadita lisäopintoja. JHT-hakijoilla sen sijaan on julkishallinnon opintovaatimus tai työkokemusvaatimus. KHT- ja JHT-hakijoilta vaaditaan edelleen ylempi korkeakoulututkinto.

Minustako tilintarkastaja?

Tilintarkastajatutkintoihin ilmoittautumisia on vuosittain noin 400. Tutkinnot järjestetään kerran vuodessa syksyllä, ja ilmoittautuminen menee kiinni keväällä. Osallistumiseen tarvitaan osallistumislupa. Tilintarkastajaksi hakijan täytyy täyttää yleiset edellytykset, mikä tarkoittaa sopivuutta alalle. Hakijalla ei saa esimerkiksi olla rikosrekisteriä tai konkurssiasiaa päällä.

Osa hakijoista tulee tutkintoon pitkän ammattimaisen kokemuksen kautta, mikä tarkoittaa pitkää kokemusta esimerkiksi toimitusjohtajan tai talousjohtajan töistä. Näitä hakijoita on vuosittain alle kymmenen.

Kunnon valmistautuminen on Kattaisen mielestä kaikille erittäin tärkeää. Lukematta ei edes kannata kokeilla onneaan ja yrittää päästä läpi kokeesta.

– Tenttiin valmistautuminen on valtava oppimisprosessi, josta on hyötyä läpi koko työuran. Siihen käytetty aika ei mene hukkaan, Kattainen kannustaa.

Ajankohtaisia ja soveltavia tehtäviä

Tilintarkastajan tutkinto mittaa käytännön osaamista. Koetilanteessa kokelaalla saa olla aineistoa mukana, sillä niistä ei löydy valmiita vastauksia kysymyksiin. Ala muuttuu koko ajan, joten ajankohtaisia asioita kannattaa seurata aktiivisesti.

– Kokeessa täytyy osata soveltaa pykäliä. Mitään vaadittavaa tenttikirjallisuutta ei ole määritelty, mutta meiltä löytyy vinkkiluettelo, josta voi valita haluamansa teokset.

Kokeessa ei mitata ulkoa opeteltavia asioita vaan ennemminkin hallittavia alueita ja soveltamista, Hanna Kattainen sanoo.

Mitä kokeessa sitten kysytään? Esimerkiksi KHT-erikoistumistutkinto koostuu tilinpäätösaineistosta, joka sisältää esimerkiksi pörssiyhtiön tilinpäätöksen, pöytäkirjoja ja laskelmia. Aineiston perusteella on koottava puutteet ja laadittava tilintarkastuskertomus.

– Aineistot ovat laajoja: KHT-tutkinnossa saattaa olla jopa 80 sivua aineistoa, Kattainen kuvailee.

PRH:n nettisivuilta löytyy aiempia tehtäviä, joita kannattaa tehdä harjoitusmielessä. Itse koetilanteessa on tärkeää vastata tarkasti tehtävänantoon.

– Pelkistä laki- ja standardiviittauksista tai suorista kopioista esimerkiksi kommentaariteoksista ei saa pisteitä. Täytyy miettiä, miten viittaus liittyy tehtävänantoon ja miten sitä voi juuri tässä esimerkkitapauksessa hyödyntää. Vastauksen muodostaminen on iso osa tenttiä.

Kaikkea ei silti tarvitse osata, sillä hyväksymispisterajat ovat yleensä 40–50 prosenttia maksimipisteistä. Osallistujista keskimäärin joka kolmas pääsee tutkinnosta läpi.

Kysymyksiä laaditaan yhdessä

Hanna Kattainen on jäsen tutkintojaostossa, joka laatii tilintarkastajatenttien kysymykset. Jaoston puheenjohtajana toimii KHT-tilintarkastaja Pasi Pekkarinen ja muina jäseninä HT-tilintarkastaja Tuula Ossa sekä JHT- ja KHT-tilintarkastaja Juha Huuskonen. Syksyllä järjestettävän tentin kysymysten ideointi alkaa alkuvuodesta, joten prosessi on pitkä.

– Ideoimme porukalla tehtävien teemoja ja käytämme apuna eri alojen asiantuntijoita. He laativat tehtäväkysymyksiä toiveidemme mukaan. Ulkopuoliset kommentaattorit katsovat myös tarvittaessa kysymykset läpi. Työ vie aikaa mutta on antoisaa, Kattainen kuvailee prosessia.

Teemoihin vaikuttavat ajankohtaisuus ja lähivuosien kysymykset – joka vuosi kysytään vähän erilaisia asioita.

Aineisto jaetaan paperisena, ja kokelaat vastaavat kysymyksiin tietokoneella. Jokaisen osallistujan on oltava paikalla ja kaikkien henkilöllisyys tarkistetaan.

Tutkinto tulee pysymään lähivuosina rakenteeltaan samanlaisena käytännönläheisenä kokeena. Myös jatkossa testataan sekä ajankohtaisten asioiden että perusasioiden osaamista. Kokelaan on osattava soveltaa sekä arvioida aineistoa kriittisesti.

Työn tulevaisuus

Entä kannattaako alalle edelleen lähteä? Millainen on tilintarkastajan työn tulevaisuus? Vievätkö robotit työt? Hanna Kattaisen näkemys on, että ihmisiä tarvitaan siinä missä ennenkin.

– Teknologian kehittyminen vaikuttaa vääjäämättä tilintarkastajan työhön, sillä sen avulla voi käsitellä isompia ja laajempia kokonaisuuksia. Ihminen joutuu silti edelleen tekemään päätökset, vaikka rutiinitehtävissä robotiikasta voi toki olla hyötyä.

Kattainen sanoo odottavansa kiinnostuneena, miten robotit voi ottaa tilintarkastuksessa tehokkaasti ja luotettavasti käyttöön. Ajatustyön tekee silti ihminen, siitä hän on varma.

Kattaisen näkemyksen mukaan erikoistuminen lisääntyy, esimerkiksi tarkastettavan yhtiön toimialan tai koon mukaan.

Muuten tärkeimmät asiat pysyvät tulevaisuudessakin samoina.

– Laatu on edelleen tärkeää. Standardit ovat kaiken pohjana, ja tarkastus tulee tehdä niiden mukaisesti.

Kattainen kertoo osallistuneensa hiljattain kansainväliseen seminaariin, jossa keskusteltiin tilintarkastuksen tulevaisuudesta. Isona teemana oli teknologian kehitys – mutta ihminen nähtiin edelleen peruspilarina tilintarkastuksessa.

– Ihminen asioi ihmisen kanssa, sillä yhtiössä on aina talousihminen vastassa.

Arvostettu tutkinto

Syksyn tenteissä Hanna Kattainen näkee, että alalle on halukkaita. Ja miksi ei olisi? Kattainen suosittelee tilintarkastajiksi tähtääville opintojen suuntaamista jo koulun penkillä.

– Jos suuria opintokokonaisuuksia puuttuu ja on jo töissä, voi olla hankalaa täyttää tutkintoon vaadittavia opintoja.

Tilintarkastajan työ on vaihtelevaa eikä samanlaista päivää ole. Tutkinto on Kattaisen mukaan arvostettu, vaikka hakeutuisi myöhemmin muihin tehtäviin. Niin hänelle on itselleenkin käynyt. Työt avustavana tilintarkastajana jäivät, kun Kattainen siirtyi työskentelemään tutkintojen parissa. Nykyistä työtään Kattainen pitää antoisana ja haastavana tiimityönä.

Yksi vuoden huippuhetkistä on joulukuinen vakuutuksenantotilaisuus. Siellä ovat läsnä tilintarkastajatutkinnon läpäisseet. Tilaisuus on myös merkki siitä, että tutkintojaoston hommat alkavat olla kuluneelta vuodelta loppusuoralla.

– Silloin hengähdetään hetki ja aloitellaan taas uutta kierrosta tulevia tilintarkastajia varten.

Liity postituslistalle