Kirjoittaja: Ingalill Aspholm
Lainsäädäntö ei vaikuta heti kaikkiin soveltamisalan yrityksiin. Menee useita vuosia, ennen kuin direktiiviä sovelletaan käytännössä. Direktiivi sallii kansallisten siirtotoimien vaiheittaisen käyttöönoton kolmessa vaiheessa, joten due diligence -vaatimukset tulevat koskemaan kaikkia soveltamisalan yrityksiä vasta vuonna 2029. Tämä antaa pienemmille yrityksille enemmän aikaa valmistautua.
Yritysvastuudirektiiviin on sisällytetty, että toimitusketjujen tiedot varmentaa riippumaton kolmas osapuoli. Varmentaminen on kuitenkin vapaaehtoista, eikä lakisääteistä kuten kestävyysraportoinnissa. Yritykset voivat riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamilla tiedoilla osoittaa, että niiden arvoketjut eivät loukkaa ympäristöä ja ihmisoikeutta direktiivin sisältämien velvoitteiden mukaisesti.
Direktiiviä sovelletaan asteittain:
- 2027 alkaen yritykset, joilla on vähintään 5000 työntekijää ja yli 1500M€ liikevaihto
- 2028 alkaen yritykset, joilla on vähintään 3000 työntekijää ja yli 900M€ liikevaihto
- 2029 alkaen yritykset, joilla on vähintään 1000 työntekijää ja yli 450M€ liikevaihto
Direktiivi koskee myös franchising-yhtiöitä ja lisenssinhaltijoita, jotka täyttävät tietyt kriteerit: rojalteja yli 22,5 miljoonaa euroa ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on 80 miljoonaa euroa.
Yritysvastuudirektiivi perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ympäristövaikutusten minimointiin
Yritysvastuudirektiivi on merkittävä lainsäädännöllinen toimenpide Euroopan unionilta, jonka tavoitteena on lisätä yritysten vastuuta ihmisoikeuksista ja ympäristövaikutuksista maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Ihmisoikeuksien ja ympäristövaikutusten due diligence -vaatimukset on johdettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevista periaatteista (UNGP) ja OECD:n ohjeista monikansallisille yrityksille vastuullisesta liiketoiminnasta. Nämä kansainväliset standardit määrittelevät, mitä yrityksiltä odotetaan ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelemiseksi.
Direktiivissä korostetaan siirtymistä pakollisiin due dilligence -prosesseihin. Yritykset eivät ainoastaan tunnista ja lievennä haitallisia vaikutuksia, vaan myös estävät potentiaaliset vahingot ennen niiden tapahtumista.
Direktiivin käsite ”chain of activities” (eli yrityksen tuotantoketjussa olevien liikekumppaneiden toiminta) määrittelee velvoitteiden soveltamista yrityksen arvoketjussa. Yritysvastuudirektiivissä käsite ”chain of activities” poikkeaa muista EU-lainsäädännöistä. Yritysvastuudirektiivin mukaan yritykset ovat velvoitettuja tarkistamaan koko arvoketjua.
Yritysvastuudirektiivi vaikuttaa myös pk-sektoriin
Vaikka yritysvastuudirektiivi kohdistuu ensisijaisesti suurimpiin yrityksiin, sen vaikutukset ulottuvat myös välillisesti pk-sektoriin. Suurempien yritysten asiakkaiden ja kumppaneiden on kyettävä arvioimaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiaan koko arvoketjussaan, mikä edellyttää pienempienkin kumppanien osallistumista tähän prosessiin. Vaikka yritys ei kuuluisikaan suoraan direktiivin soveltamisalaan, on todennäköistä, että yrityksen on silti kyettävä raportoimaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista ainakin niille suuremmille kumppaneille tai asiakkaille, jotka ovat direktiivin piirissä.
Jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset valvontaviranomaiset, jotka pystyvät seuraamaan noudattavatko yritykset yritysvastuusääntelyä ja määräämään sanktioita (mukaan lukien rahallisia sanktioita) noudattamatta jättämisen tapauksessa.
Yritys voidaan myös pitää siviilioikeudellisesti vastuullisena, jos se on aiheuttanut vahinkoja luonnollisille ja oikeushenkilöille. Yritys ei ole noudattanut velvoitteitaan estää ja lopettaa riskit ja vahingot toimintaketjussaan tahallisen tai huolimattoman laiminlyönnin seurauksena.
Lue lisää: Yritysvastuudirektiivi velvoittaa yrityksiä sitoutumaan kestävyyteen
