Lokakuun iltahämärässä tapahtui EK:n tiloissa Eteläranta 10:ssä kummia. Salillinen henkilöitä oli kokoontunut keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta. Kyseessä oli kolmas Suomen Tilintarkastajat ry:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämä yhteistilaisuus yritysten talousraportoinnista.
Kirjoittaja: Jarkko Raitio | Kuva: Aki Rask
Tällä kerralla tilaisuuden teema oli ”Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi” ja sisällöllisesti keskityttiin vastuullisuusraportointiin. Kerron seuraavaksi tilaisuuden annista ja käytän usein NFI-lyhennettä, joka tulee sanoista Non Financial Information.
NFI-raportointi pakolliseksi yli 500 henkilön PIE-yhteisöille
Seminaarissa tuli selväksi, että vastuullisuusasioiden raportoinnilla on pitkät perinteet. Toimiala- ja yrityskohtaisia eroja kuitenkin löytyy, kun osalle yrityksiä vastuullisuusasioista raportointi on ollut jo pitkään arkipäivää ja toiset vasta aloittelevat.
Vuonna 2018 NFI-raportoinnissa otetaan uusia askeleita, kun yli 500 henkilöä työllistävien PIE-yhteisöjen tulee lakisääteisesti raportoida muita kuin taloudellista tietoa koskevista seikoista. Tällaisia yrityksiä on Suomessa noin 100. Teema on siten ajankohtainen pienelle, mutta merkittävälle joukolle yrityksiä.
Yritysten on itse pohdittava raportoinnin laajuus
Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva raportointi koskee ympäristöasioita, sosiaalisia asioita ja henkilöstöasioita, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa. Yrityksen tulee raportoida näistä asioista siinä laajuudessa kuin se on tarpeen yrityksen toiminnan laajuuden ymmärtämiseksi.
Seminaarissa saamani käsityksen mukaan lakisääteisesti raportoitavien tietojen laajuuden ja syvällisyyden ei pitäisi tuottaa vaikeuksia yrityksille, joilla on jo kokemusta vastuullisuusraportoinnista ja prosessit tällaista raportointia varten. Lakisääteistä NFI-raportoinnin tasoa ei pidetty kovinkaan laajana. Seminaarin pohjalta vaikutti siltä, että yritykset tullevat kertomaan vastuullisuusasioista laajemmin kuin laki itsessään vaatii.
NFI-tiedot joko toimintakertomuksessa tai erillisenä raporttina
Raportointiajankohdan ja -paikan osalta yrityksillä on valittavana eri vaihtoehtoja. NFI-tiedot voidaan antaa: 1) toimintakertomuksen osana, 2) toimintakertomuksen julkaisemisen kanssa samanaikaisesti, mutta erillisenä raporttina tai 3) erillisenä raporttina kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Jokaisella vaihtoehdolla on puolensa. Yleinen tuntu tuntui olevan, että valtaosa tullee julkaisemaan NFI-tiedot yhtäaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. On lähinnä makuasia, annetaanko tiedot toimintakertomuksessa vai erillisenä raporttina.
Kuuden kuukauden optio ei ole ainakaan ennakkotunnelmissa saanut suurta suosiota, vaikka ilmeisesti jotkin yritykset tulevat tätäkin vaihtoehtoa käyttämään. Myöhäisemmän julkaisuajankohdan hyödyt jäävät ehkä jotenkin hämäräksi, koska lain mukaan raportin pitäisi olla laadittu samaan aikaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. Kyse olisi siis vain julkistamisajankohdasta. Myöhäisempää julkaisuajankohtaa voidaan kuitenkin hyödyntää, jos yrityksen resurssit ovat sidottuina tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen. NFI-raportti voidaan sitten työstää julkaisukuntoon kuuden kuukauden aikarajan puitteissa.
Tilintarkastaja varmentaa tietojen antamisen ja ristiriidattomuuden
Tilintarkastajan tehtävänä on varmentaa, että jos yhteisö on velvollinen julkaisemaan NFI-tiedot, se on näin myös toiminut. Tilintarkastajan on lisäksi ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa, jos NFI-tiedot eivät ole yhdenmukaiset tilinpäätöstietoihin verrattuna. Kääntäen saman asian voikin todeta, että jos tilintarkastaja ei ilmoita tilintarkastuskertomuksessa mitään NFI-tiedoista, asioiden pitäisi olla tilintarkastajan mukaan kunnossa.
Tilintarkastaja ei kuitenkaan ota lakisääteisen tilintarkastuksen yhteydessä kantaa NFI-tietojen sisältöön muilta osin kuin vain varmentaa ristiriidattomuuden NFI-tietojen ja tilinpäätöstietojen välillä.
Yksi keskeinen ero ns. vapaaehtoisesti annettavien vastuullisuusraporttien ja puheena olevan NFI-raportoinnin välillä on siinä, että yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee allekirjoittaa NFI-tiedot. Joissain yrityksissä puolestaan halutaan, että NFI-raportissa annettavat tiedot varmennetaan erillisellä varmennustoimeksiannolla.
Käytännön haasteita ja mahdollisuuksia NFI-raportoinnissa
Tietojen kerääminen ulkomaisilta tytäryhtiöiltä tunnistettiin yhdeksi haasteeksi NFI-raportoinnissa. Erityisen hankalia tilanteet saattavat olla silloin, kun tytäryhtiö tulee osaksi konsernia eikä tietojenkeruu vielä hoidu rutiinilla.
Yhteistyö yritysten eri osastojen välillä tulee nähdä mahdollisuutena. Positiivinen pohdinta ja pöhinä talousosaston, yhteiskuntavastuutyyppien ja lakiosastojen ynnä muiden kesken tuottaa toivottavasti antoisia hetkiä yrityksissä – kun NFI-raportteja kootaan yhteispelillä.
– Jarkko Raitio, asiantuntija, Suomen Tilintarkastajat ry
