Aloite pienten yritysten tilintarkastusstandardista etenee hitaasti mutta varmasti, selvisi tällä viikolla konferenssissa Pariisissa. Aloite on hyvä esimerkki siitä, miten pohjoismailla on mahdollisuus vaikuttaa globaalisti.
Kirjoittaja: Sanna Alakare | Kuva: Terhi Mattila
Muistan hyvin keskustelun Islannissa Pohjoismaisten tilintarkastusjärjestöjen kokouksessa vuonna 2015. Olimme turhautuneita ja kollegani aika tiukkaan sävyyn haastoi Kansainvälisen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunnan IAASB:n silloista puheenjohtajaa Arnold Schilderiä. Peräänkuulutimme tilintarkastusstandardeja, jotka on suunniteltu pienten yhteisöjen tilintarkastusta silmällä pitäen – ei niiden isojen yritysten monimutkaisia tilanteita varten.
Tuosta on aikaa. Sen jälkeen saimme neuvon ottaa lusikan kauniiseen käteemme ja laatia ehdotuksen. Ja laadimmekin, pohjoismaisena työnä tehdyn SASE-standardin. Hyvin pian oli selvää, että tällaisen standardin tulee olla globaali. Iloksemme kannattajien joukko oli silloin jo kasvanut niin suureksi, että IAASB otti hankkeen agendalleen.
Yksi keskeinen foorumi tämän hankkeen edistämiseksi on ollut ranskalaisten tilintarkastajayhdistysten yhdessä IAASB:n kanssa järjestämät konferenssit Pariisissa. Ensimmäisessä vielä perusteltiin tarvetta tällaiselle standardille vuonna 2017. Kaksi vuotta sen jälkeen järjestetyssä toisessa tilaisuudessa sitten keskusteltiin enemmän siitä, miten tällainen hanke voitaisiin globaalisti toteuttaa ja alleviivattiin hankkeen kiireellisyyttä.
Tällä viikolla Pariisissa oli vuorossa kolmas konferenssi, ranskalaisten suunnitelman mukaan oopperan kolmas ja viimeinen näytös. Nyt keskusteltiin siitä, miten kommentoitavana olevaa luonnosta vielä yhdessä parannetaan, jotta standardi saadaan finalisoitua.
Vielä on siis työtä tehtävänä. Siitä huolimatta tunsin valtavaa ylpeyttä pohjoismaisesta aloitteellisuudesta ja sinnikkyydestä työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Kuuntelin norjalaisen Kai Morten Hagenin esitystä ja iloitsin siitä, miten pohjoismaisen toimintaympäristön ja pienten yhteisöjen tilintarkastusstandardin merkityksen ymmärtäminen on kasvanut samaa huikeaa tahtia kuin hänen roolinsakin. Kai Morten oli pohjoismaisen työryhmämme jäsen, joka nimitettiin IAASB:n jäseneksi ja sittemmin tämän nimenomaisen standardihanketta valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten meillä pohjoismailla on mahdollisuus vaikuttaa myös globaalisti.
Standardi ei ole siis vielä valmis ja paljon työtä on mm. yksityiskohdissa standardin skaalautuvuuden parantamiseksi. Tunnelma Pariisissa oli kuitenkin hyvin positiivinen ja rakentava. Yritämme yhdessä löytää ratkaisut esitettyihin huoliin. Mukana konferenssissa oli ympäri maapallon osallistujia 33 maasta, ja konsultaatioon tuli vastauksia käytännössä joka maailman kolkasta. Vaikka viilaustarve tunnistetaan, korostetaan myös tarvetta saada standardi pikaisesti. Ei saa myöskään jäädä hiomaan liian pitkäksi aikaa. Konferenssin aikana itselleni muodostuikin vahva luottamus siihen, että lopullinen standardi saadaan valmiiksi. There is the will, so there will be the way.
