Louise Nellemann ja Anders Lau vierailivat luonamme kertomassa tilinpäätöksiin kohdistuvista tilintarkastajapalveluista. Lue, mitä kuulimme Tanskan mallista!
Kirjoittaja: Riitta Laine
Tanskan tilintarkastajayhdistyksen edustajat Louise Nellemann ja Anders Lau piipahtivat Helsingissä Suomen Tilintarkastajat ry:n vieraina 13.1.2020.
Vierailun tavoitteena oli kertoa ja keskustella tilinpäätöksiin kohdistuvista tilintarkastajapalveluista, jotka ovat Tanskassa huomattavasti Suomea laajemmat.
Tanskassa käytössä useita vaihtoehtoja
Tanskassa tilintarkastajat tarjoavat yrityksille tilinpäätöksiin kohdistuen neljää erilaista palvelua. Andersin esityksestä selvisi, että vuonna 2018 kaikkien tanskalaisten osakeyhtiöiden tilinpäätöksistä
- tilintarkastettiin noin 33 %
- tarkastettiin laajennetun yleisluonteisen tarkastuksen (udvidet gennemgang, extended review) avulla 11 %
- 1 %:lle tehtiin yleisluonteinen tarkastus (review) ja
- 33 %:lle tehtiin ns. kokoamistoimeksianto (compilation).
Vapaaehtoisesti tilintarkastaja valittiin ainakin 34 %:iin yhtiöistä. Kokoamistoimeksianto ja yleisluonteinen tarkastus ovat ns. vapaaehtoisia palveluja.
Lakisääteinen laajennettu yleisluonteinen tarkastus pohjautuu Tanskassa samaan standardiin (ISRE 2400) kuin yleisluonteinenkin tarkastus. Siihen on kuitenkin tehty neljä kansallista lisäystä. Voit lukea ”Tanskan mallista” lisää Anders Laun blogista, joka on julkaistu maaliskuussa 2019.
”Think – can this be right?”
Henkilökohtaisesti odotin tapaamiselta eniten näkemystä siitä, miten tilinpäätöserien yleisluonteinen tarkastus tehdään käytännössä.
Ymmärsin Louisen esityksestä, että paras tapa tarkastaa tilinpäätöksen lukuja on joko analyyttiset toimenpiteet tai aineistotarkastus sen mukaan, kumpi on tehokkaampaa. Aineistotarkastuksessa on tehokkaita ja helppoja toimenpiteitä, joita kannattaa hyödyntää myös yleisluonteisessa tarkastuksessa. Tarkastustoimenpiteet saavat muutenkin ”inspiraatiota ISAsta”.
Analyyttiset toimenpiteet vaativat tilintarkastajalta kokemusta ja harkintaa. Tilintarkastajan pitää miettiä, onko luvuissa logiikkaa – ”can this be right?” Lisäksi hänen on tietenkin tunnettava yhtiön toimintaa ja esimerkiksi liikevaihtovirtoja riittävästi, jotta hän voi analysoida lukuja uskottavasti.