Valtiovarainministeriö
VM014:00/2018
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Tilintarkastajat ry:ltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi arvonlisäverolain muuttamisesta koskien rajat ylittävää sähköistä kuluttajakauppaa. Ehdotetuilla muutoksilla saatetaan voimaan arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta annetun direktiivin 2017/2455 edellyttämät muutokset.
Yhdistys kiittää annetusta lausuntomahdollisuudesta ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa.
Tausta
Lain tarkoitus on minimoida erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä rajat ylittävälle sähköiselle kaupalle aiheutuvaa taakkaa, erityisesti mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten kohtaamia esteitä sekä parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja EU:n yritysten kilpailukykyä ja varmistaa sähköisen kaupan tehokas verotus.
Muutokset ovat erittäin tervetulleita, sillä sähköisten kuluttajakaupan myyntimaasäännösten soveltaminen ensimmäisestä myynnistä lähtien on aiheuttanut kohtuuttomia kustannuksia pienille toimijoille.
Liikevaihtoraja
Arvonlisäverolakiin esitetään otettavaksi direktiivin mukainen 10 000 euron liikevaihtoraja, jonka alittuessa myyjä voi valita myyntimaaksi nykyisen ostajan sijoittautumisvaltion asemesta myyjän sijoittautumisvaltion. Hallituksen esitysluonnoksessa kuvattu 10 000 euron liikevaihtorajan laskentatapa jää osittain tulkinnalliseksi.
Ehdotetun uuden arvonlisäverolain 69 i §:n 2 momentin, joka sanamuodoltaan vastaa direktiiviä, mukaan:
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos:
1) myyjällä on Yhteisössä kiinteä toimipaikka tai liiketoiminnan kotipaikka vain Suomessa;
2) palvelu luovutetaan muulle kuin elinkeinonharjoittajalle, joka on sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon kuin Suomeen tai jonka kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa; ja
3) 2 kohdassa tarkoitettujen luovutusten arvonlisäveroton kokonaisarvo on kuluvana kalenterivuonna enintään 10 000 euroa, eikä tämä määrä ole ylittynyt edellisenäkään kalenterivuotena.
Ehdotetun momentin 3 kohdan 10 000 euron liikevaihtorajan määrittelyssä viitataan kohdassa 2 määriteltyihin myynteihin. Kohdassa 2 liikevaihtoon laskettavat myynnit on määritelty siten, että kysymyksessä on sellaisten palvelujen myynti, jotka luovutetaan muulle kuin Suomeen sijoittautuneille kuluttaja-asiakkaille. Näin ollen pykälän sanamuodon mukaan liikevaihtoa laskettaessa huomioon otetaan vain suomalaisen yhtiön toisiin jäsenvaltioihin tapahtuva liikevaihto, ei esim. kotimaan liikevaihto. Eli vasta kun toisiin jäsenvaltioihin tapahtuva liikevaihto ylittää 10 000 euroa, syntyy velvollisuus tilittää ostajan sijaintivaltion vero.
Otsikon ’Esityksen pääasiallinen sisältö’ alla todetaan, että ”Yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneiden myyjien muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille kuluttajille myymien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen verotuspaikka olisi myyjän valinnan mukaan nykyisen ostajan sijoittautumisvaltion asemesta myyjän sijoittautumisvaltio, jos myyntien kokonaisarvo olisi kalenterivuonna enintään 10 000 euroa.” Kohdassa 3.3 Radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen myyntimaa todetaan samasta asiasta: ”kuin myyjän jäsenvaltiossa ja suoritusten arvonlisäveroton kokonaisarvo on kuluvana kalenterivuonna enintään 10 000 euroa, eikä tämä määrä ole ylittynyt edellisenäkään kalenterivuotena.”
Esittelyosassa ja kohdassa 3.3 siis puhutaan yhtiön kokonaisliikevaihdosta, kun taas pykäläteksti on käsityksemme mukaan luettavissa siten, että liikevaihtoon lasketaan vain toisiin jäsenvaltioihin suuntautuva liikevaihto.
Pykälän ja direktiivin sanamuodon mukainen tulkinta täyttäisi paremmin direktiivin tavoitteen eli minimoida erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä rajat ylittävälle sähköiselle kaupalle aiheutuvaa taakkaa, erityisesti mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten kohtaamia esteitä sekä parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja EU:n yritysten kilpailukykyä ja varmistaa sähköisen kaupan tehokas verotus.
Lain voimaantulon vaikutus aikaisempaan toimintaan
Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan sähköisten palvelujen myyjä on velvollinen tilittämään kuluttaja-asiakkaan maan veron jo ensimmäisestä myynnistä alkaen. Myyjä on tällöin joko rekisteröitynyt suoraan arvonlisäverovelvolliseksi ostajien sijoittautumisvaltioissa tai rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjäksi sijoittautumisvaltiossaan.
Hallituksen esityksessä olisi hyvä ottaa kantaa siihen, mitä nykyisten sääntöjen mukaisesti toimivan yrityksen on mahdollista tehdä, jos 10 000 euron liikevaihtoraja ei ole ylittynyt. Voiko suomalainen myyjä tällöin päättää olemassa olevat rekisteröinnit ja siirtyä käyttämään uutta menettelyä ja tilittää arvonlisäveron Suomeen liikevaihtorajaan saakka.
Helsingissä 18. päivänä toukokuuta 2018
SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY
