Kahden vuoden lykkäys
Huomioiden komission esittämät olennaiset muutokset mm. kestävyysraportoinnin soveltamisalaan ja sisältöön kannatamme ja pidämme yritysten kannalta välttämättömänä, että lykkäyssäännös saatettaisiin kansallisesti voimaan välittömästi direktiivimuutoksen jälkeen tai asia indikoitaisiin myös poliittiselta taholta vahvasti ja yksiselitteisesti, että tällainen lykkäys on tulossa.
Alustavat sisällölliset huomiot kestävyysraportointidirektiiviin
Yrityksillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kestävyys on lisäksi monille yrityksille strateginen kysymys, joka tuo myös kilpailuetua kilpailluilla globaaleilla markkinoilla. Kestävyystyötä yrityksissä on syytä jatkaa ja siitä on tarpeen kertoa sidosryhmille.
ST lähtökohtaisesti kannattaa lakisääteisen raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvan yrityskokojoukon uudelleenarviointia ja raportointivelvoitteiden yksinkertaistamista saatuihin kokemuksiin perustuen. Pidämme positiivisena, että sääntelyn vaikutuksiin toimitusketjussa toimiviin pk-yrityksiin on kiinnitetty huomiota.
ST toteaa, että kestävyysraportoinnin lähtökohtana oli yhdenmukaisen, vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon saaminen etenkin rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien tarpeeseen. Tämä tarve on edelleen olemassa, vaikka kestävyyssääntelyä muutettaisiin.
Kohdeyritysjoukko
Rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien tietotarpeet kohdistuvat erityisesti pörssiyhtiöihin. Finanssisektoria koskee oma erityissääntelynsä, josta seuraa tarve saada ja raportoida kestävyystietoja. Sen vuoksi ST katsoo, että PIE-yhteisöjä ei automaattisesti rajattaisi kestävyysraportointisääntelyn ulkopuolelle ehdotetun kokorajan perusteella.
ST pitää ehdotettua kokoraja-arvon määrittelytapaa ongelmallisena. Määrittelytapa poikkea muista yleisesti käytössä olevista yrityskokomääreistä. Yksinomaan työntekijän lukumäärään perustuva rajaus ei mielestämme ole perusteltu, kun pyritään ohjaamaan yrityksiä kestäviin ratkaisuihin. Henkilömäärän ollessa alle 1000, yritys ei olisi kestävyysraportointivelvollinen. Henkilöstömäärä on myös satunnaisempi kynnysarvo kuin nykyinen ”kaksi kolmesta” malli, jossa liikevaihto ja taseen loppusumma otetaan huomioon samanpainoisina kriteereinä.
ESRS-standardit
Näemme hyvänä, että Omnibus-esityksessä on tartuttu ESRS-standardien aiheuttamaan laajuuteen, tulkinnanvaraisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen, ja standardeja esitetään kevennettäväksi.
Vapaaehtoinen raportointi
ST pitää positiivisena, että komissio on vahvistamassa vapaaehtoisen raportoinnin viitekehystä. Suhtaudumme kuitenkin varauksellisesti siihen, onko esitetty VSME riittävä kaikkien muiden ehdotettujen raportointivelvollisten yritysten sidosryhmien tiedontarpeeseen. Tunnistamme myös, että tiedontarve ulottuu laajemmalle kuin välittömiin liiketoimintakumppaneihin (direct business partners).
Varmennus lisää raportoinnin laatua, luotettavuutta ja uskottavuutta sidosryhmien näkökulmasta. Siksi vapaaehtoisiakin raportteja olisi perusteltua varmentaa sääntelyn purkamisesta huolimatta.
