Viisi steppiä tilkkariksi

Matka tilintarkastajaksi sisältää korkeakouluopintoja, työharjoittelua ja tutkintoon pänttäämistä. Viiden stepin kautta solahdat sujuvasti tilintarkastajan tossuihin.

Matka tilintarkastajaksi sisältää korkeakouluopintoja, työharjoittelua ja tutkintoon pänttäämistä. Viiden stepin kautta solahdat sujuvasti tilintarkastajan tossuihin.

Kirjoittaja: Minttu Sallinen

1. Olisiko tää mun juttu?

Aika harvalla tilintarkastajan ammatti siintää silmissä hiekkalaatikolta lähtien – ellei sitten suvussa satu olemaan innostuneita ammatin harjoittajia.

Mitä tilintarkastajat tekevät ja minkälaista osaamista työssä vaaditaan? Kyseessä on palveluammatti ja monen tilintarkastajan mielestä parasta on asiakkaiden auttaminen. Tilintarkastaja pureutuu asiakasyritysten talouslukuihin ja tilinpäätökseen, analysoi ja arvioi. Tilintarkastajalta vaaditaan tiimitaitoja, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Tilintarkastaja varmentaa tilinpäätösten ja muiden taloudellisten raporttien oikeellisuutta sekä neuvoo yrityksiä liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Parhaimmillaan tilintarkastaja toimii johdon tukena yrityksen koko elinkaaren ajan – perustamisesta ja kasvuun liittyvistä yrityskaupoista aina saneeraukseen tai viimeiseen tilinpäätökseen saakka. 

Tilintarkastajien työskentelykenttä venyy pienistä pk-yrityksistä aina monikansallisiin globaaleihin yrityksiin. Julkishallinnon tilintarkastajat tarkastavat kuntien ja kaupunkien hallintoa. Tilintarkastajia työskentelee eri kokoisissa tilintarkastusyhteisöissä sekä yksinyrittäjinä, osana tiimiä tai hyvin itsenäisesti. Kansainvälistä uraa hakevalle tilintarkastus on hyvä vaihtoehto.

Parhaiten tietoa tilintarkastajan työstä saa, tietenkin, jututtamalla aitoa tilkkaria. Jos lähipiiristä ei löydy tilintarkastajaa, voit ottaa rohkeasti yhteyttä vaikkapa paikalliseen tilintarkastusyhteisöön. 

2. Älä missaa tarvittavia korkeakouluopintoja!

Polku tilintarkastajaksi käy tilintarkastajatutkinnon kautta.
HT-tutkintoon voi osallistua, kun alempi korkeakoulututkinto ja tarvittavat opinnot ovat kasassa. Useimmiten tutkinto tarkoittaa joko tradenomin tai kauppatieteen kandidaatin tutkintoa. Monilla on HT-tenttiin mennessä jo ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna, mutta välttämätöntä tämä ei ole. 

Vaadittuihin opintoihin kuuluu tilintarkastuksen ja laskentatoimen, kauppa- ja taloustieteen sekä oikeustieteen opintoja. Opintojen kelpoisuus osoitetaan vastaavuustodistuksella ennen HT-tutkintoon osallistumista.

Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa ottaa selvää kurssitarjonnasta ja varmistaa, että tarvittavat opinnot saa näppärästi kasaan. Tässä kohtaa on myös hyvä selvittää, missä mahdollisesti puuttuvat opinnot olisi helpointa suorittaa.

Yliopistojen ja korkeakoulujen verkkosivuilta löydät tietoa vaadittavista kursseista. Osa kouluista tarjoaa tilintarkastajan suuntautumisvaihtoehtoa, jolloin tarvittavat opinnot ovat jo mukavasti paketissa. Apua saa opintoneuvonnasta tai kysäisemällä opinnoista vastaavalta opettajalta.

Voit liittyä Suomen Tilintarkastajat ry:n opiskelijajäseneksi, kun olet kolmannella vuosikurssilla ja suuntautunut tilintarkastajan opintoihin. Jäsenyys on maksuton. Lue lisää jäsenyydestä.

3. Tilkkariksi tullaan tekemällä 

HT-tutkintoon osallistuminen edellyttää vähintään kahden vuoden työkokemusta. Varsinaisesti HT-tilintarkastajaksi hyväksytään kuitenkin vasta, kun työkokemusta on kasassa yhteensä kolme vuotta. 

Mistä tarvittavaa työkokemusta sitten voi hankkia? Suuri osa tilintarkastusyhteisöistä tarjoaa vastavalmistuneille tai vielä opintojaan suorittaville trainee- tai harjoittelupaikkoja. Harjoittelu kestää tyypillisesti muutamia kuukausia ajoittuen tammi-toukokuulle eli tilintarkastuksen kiirekauteen.

Harjoittelujaksolla tilintarkastajan työstä saa käytännön kokemusta. Osana tiimiä pääsee tutustumaan isompien yritysten tarkastuksiin ja itsenäistä vastuuta annetaan pienempien yritysten tai asunto-osakeyhtiöiden osalta. 

Kokemukset harjoittelujaksoilta ovat positiivisia. Ammatin monipuolisuus avautuu ja samalla kokemusta saa työyhteisöstä ja tiimeistä. Monella urahaaveet vahvistuvat juuri harjoittelujakson myötä. 

Harjoittelujakso toimii ponnahduslautana avustaviin tilintarkastustehtäviin. Nämä syventävät käytännön osaamista ja samalla omat vastuut kasvavat. Avustavissa tilintarkastustehtävissä toimivat pääsevät usein mukaan myös tilintarkastusyhteisöjen sisäisiin koulutuksiin.

Kahden tai kolmen vuoden työkokemus tarjoaa oivalliset eväät matkalle kohti tilintarkastajatutkintoa!

Harjoittelupaikoista löydät tietoa tilintarkastusyhteisöjen kotisivuilta ja somesta.

4. Tsempillä HT-tutkintoon!

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastusvalvonta vastaa Suomessa järjestettävistä tilintarkastajatutkinnoista. Tutkintoja ovat HT-tutkinto sekä KHT- ja JHT-erikoistumistutkinnot. 

HT-tutkinto on tilintarkastajan perustutkinto, eli kaikki tilintarkastajiksi mielivät suorittavat ensin sen. Tutkinnot järjestetään aina loppukesällä, elo-syyskuun vaihteessa. HT-tutkinto on kaksipäiväinen ja erikoistumistutkinnot yksipäiväisiä.

Tilintarkastajatutkinto on tuskin kenellekään pelkkä läpihuutojuttu. Kokemusten perusteella tutkinto vertautuu ylioppilaskirjoituksiin tai korkeakoulujen pääsykokeisiin. 

PRH ylläpitää kirjallisuusvinkkiluetteloa, joka käsittelee kirjanpitoa, tilintarkastusta, lainsäädäntöä ja esimerkiksi sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa. Listaan kannattaa tutustua hyvissä ajoin ja vanhemmilta kollegoilta saanee hyviä vinkkejä luku-urakkaan. 

Tutkintotentissä saa käyttää kirjallisuutta ja myös tiedon etsintä internetistä on sallittua. Joka tapauksessa tutkintoon kannattaa valmistautua hyvin ja edeltävänä kesänä dekkarit yleensä vaihtuvatkin tenttikirjoihin. 

5. Yksityisen sektorin tai julkishallinnon tilintarkastajaksi

HT-tutkinnon jälkeen voi suorittaa KHT- tai JHT-tutkinnon, tai molemmat. Ennen erikoistumistutkintoja taskussa täytyy olla korkeakoulututkinto eli käytännössä YAMK-tutkinto tai maisterin paperit.

KHT-tutkinto pätevöittää yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen eli pörssiyhtiöiden, luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden tilintarkastuksiin. JHT-tutkinnon suorittaneiden asiakaskuntaa ovat puolestaan kunnat, kaupungit, seurakunnat, yliopistot sekä valtionhallinto yleisesti. 

KHT-tutkintoon osallistuminen ei edellytä lisäopintoja, mutta JHT-tutkintoon vaaditaan julkishallinnon opintoja tai käytännön työkokemusta. 

Tilintarkastajista valtaosa työskentelee HT- tai KHT-kirjaimin yksityisellä puolella eli yritysasiakkaiden parissa. JHT-tutkinnon suorittaneita tilintarkastajia on hieman yli 100, mutta kysyntää julkishallinnon tilintarkastajille olisi enemmänkin. Ylipäätään tilintarkastajien työllisyystilanne on erittäin hyvä.

Tilintarkastajia on Suomessa tällä hetkellä hieman alle 1 400. Syksyn 2021 tutkintoihin osallistui 364 kokelasta, joista kaksi kolmasosaa osallistui HT-tutkintoon. Uusia tilintarkastajia päästään juhlimaan joulukuussa.

Yli 90 % kaikista tilintarkastajista kuuluu Suomen Tilintarkastajat ry:hyn.  

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2021 -lehdessä.

Lue myös: Harjoittelemalla varmuutta tutkintoon.

Lisää samasta aiheesta

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top