Kirjoittaja: Johanna Sipola | Kuva: Keskuskauppakamari
Ekonomistit ovat etsineet kasvun merkkejä suurennuslaseilla. Vaikka kovat faktat eivät vielä osoita kasvua, on paljon pehmeämpiä indikaattoreita, jotka lupaavat parempaa. Teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet nousuun ja yritysten suhdanneodotukset ovat kirkastuneet, varsinkin ensi vuoden osalta. Samaan aikaan kuluttajilla on tileillään rahaa säästössä enemmän kuin koskaan. Inflaatio on alhaisella tasolla ja palkankorotukset ovat parantaneet kuluttajien ostovoimaa.
Monella tapaa kasvun edellytykset yritysten investoinneille ovat kunnossa. Maan hallitus on toteuttanut rakenteellisia, työllisyyttä ja investointeja tukevia uudistuksia kautensa alusta alkaen. Työmarkkinoita on joustavoitettu, työllistämisen kynnystä madallettu ja luvitusta sujuvoitettu.
Puoliväliriihessä lisättiin vielä vipuvoimaa, kun hallitus päätti useista kasvutoimista, erityisesti verotuksen osalta. Ensi vuoden alusta astuu voimaan ansiotuloveron kevennyksiä ja vuoden 2027 alusta yhteisöveron alennus. Investointiverohyvitys yrityksille sai myös jatkoa.
Suomella on muutenkin syytä toiveikkuuteen, sillä meillä on paljon vahvuuksia. Suomessa on esimerkiksi aina suhtauduttu positiivisesti teknologian kehitykseen ja digitalisaatioon. Olemme hyvässä asemassa hyödyntämään digitalisaation, tekoälyn ja datan potentiaalin tuottavuuden kasvattamisessa.
Yritykset ja suomalainen yhteiskunta ovat edelläkävijöitä puhtaassa siirtymässä. Puhtaan siirtymän investointeja on suunnitteilla Suomeen merkittävä määrä ja investointipäätöksiäkin on jo liuta. Ilmastonmuutos on totta ja suomalaiselle puhtaan teknologian ratkaisuille on kansainvälistä kysyntää.
Suomella on myös merkittäviä luonnonvaroja. EU:n mittakaavassa mineraalivarantomme ovat poikkeukselliset. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista lisää osaltaan kaivoksista saatavien mineraalien tarvetta. Suomalaiset mineraalit ovat avainasemassa myös, kun EU tavoittelee riippuvuuksien vähentämistä kriittisissä raaka-aineissa.
Ja on meillä muitakin vahvuuksia – osaavia työntekijöitä, laadukasta tiedettä ja tutkimusta, startup-yrityksiä sekä toimiva ja vakaa yhteiskunta.
Näitä kaikkia vahvuuksia Suomen tulee kehittää jatkossakin ja varmistaa, että se potentiaali, josta tässä luettelin vain murto-osan, onnistutaan hyödyntämään täysimittaisesti. Pitkäjänteisellä politiikalla on suunnattava panostuksia koulutukseen sekä TKI-toimintaan. Lisäksi on varmistettava kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, kilpailukykyinen ja ennakoitava verotus sekä muutenkin huolehdittava kansainvälisesti kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä yrityksille.
Negatiivisuus ja synkkyys on kuitenkin syytä siirtää viimein syrjään. Paremman suhdanteen odottelun sijaan, tartutaan toimeen. Edellytykset ovat kunnossa. Kasvu rakennetaan teko kerrallaan, työllä, yrittäjyydellä ja investoinneilla.
Johanna Sipola on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja.
Kolumni on alun perin julkaistu Profiitti – Talous & Tilintarkastus 2/2025 -lehdessä.
