Kirjoittaja: Tuula Minkkinen

Tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen, ja kestävyysraportin varmennus taas on kestävyysraportointitarkastajan vastuulla. Tarkastaja voi olla molemmissa sama, mutta se ei ole välttämätöntä. Jos tarkastajaksi valitaan eri tahot, on erityisen tärkeää ymmärtää kummankin roolit ja vastuut, ja miten nämä liittyvät toisiinsa.
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan roolit
Kokonaisuudessaan tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan roolit ovat selkeät: kumpikin vastaavat omasta työstään itsenäisesti. On kuitenkin hyvä huomata, että kestävyysraportissa voidaan varmentaa osittain samoja seikkoja kuin mitä tilinpäätöksessä voidaan esittää, ja nämä tiedot voivat myös epäsuorasti liittyä toisiinsa, vaikka eivät samoja olisikaan.
Molempien tarkastajien tulee myös hankkia riittävä ymmärrys raportoivan yrityksen liiketoiminnasta ja tiedon tuottamisen prosesseista tarkastajan suunnittelemien toimenpiteiden pohjaksi. Molempia tarkastajia yhdistää muu informaatio ja siihen kohdistettavat toimenpiteet. Tätä yhteyttä on havainnollistettu alla olevassa taulukossa, ja termejä on avattu tarkemmin alla.
| Muu informaatio | Tilintarkastus | Kestävyysraportin varmennus |
|---|---|---|
| Mikä? | Yleensä toimintakertomus, johon kestävyysraportti sisältyy | Yleensä tilinpäätös ja muu osa toimintakertomuksesta |
| Onko tilintarkastuslaissa vaatimuksia? | Kyllä | Ei |
| Onko standardeissa vaatimuksia? | Kyllä (ISA 720) | Kyllä (ISAE 3000 (uudistettu)) |
| Tehdäänkö toimenpiteitä? | Kyllä – säännösten noudattaminen, tietojen yhdenmukaisuus (havaitaanko olennaisia virheitä tai ristiriitaisuuksia) | Kyllä – tietojen yhdenmukaisuus (havaitaanko olennaisia virheitä tai ristiriitaisuuksia) |
| Pitääkö raportoida kertomuksella? | Kyllä | Ei |
Mitä tarkoittaa muu informaatio tilintarkastuksessa?
Termi muu informaatio perustuu kansainvälisiin tilintarkastusalan standardeihin, tarkemmin ISA 720 -standardiin. Sen mukaan muuta informaatiota on yhteisön vuosikertomukseen sisältyvä taloudellinen tai muu kuin taloudellinen informaatio (muu kuin tilinpäätös ja sitä koskeva tilintarkastuskertomus). Yleensä muiden kuin listayhtiöiden tilintarkastuksessa standardin tarkoittamaa muuta informaatiota on toimintakertomus. Standardia sovellettaessa toimintakertomusta tarkastellaan muuna informaationa kokonaisuudessaan, kestävyysraportti mukaan lukien.
Standardin mukaan muu informaatio on arvioitava ristiriitaisuuksien kautta: onko muun informaation ja tilinpäätöksen välillä olennaista ristiriitaisuutta. Lisäksi tulee arvioida, onko muun informaation ja tilintarkastuksen aikana syntyneen tietämyksen välillä olennaista ristiriitaisuutta. Tilintarkastajan tulee raportoida aina tilintarkastuskertomuksella muusta informaatiosta, vaikka olennaisia ristiriitaisuuksia tai virheitä ei olisi havaittu.
Tilintarkastuslain vaatimukset toimintakertomuksen osalta
Tilintarkastuslaissa on myös säädetty tilintarkastajan velvollisuuksista toimintakertomuksen osalta. Lain mukaan tilintarkastuskertomuksessa on lausuttava siitä, onko toimintakertomus laadittu sitä koskevien säännösten mukaan ja ovatko tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot yhdenmukaisia. Tämä ei kuitenkaan lain mukaan koske kirjanpitolain 7 luvun mukaista kestävyysraporttia.
Lisäksi tilintarkastuslain mukaan tilintarkastuskertomuksessa on todettava, onko toimintakertomuksessa havaittu olennaisia virheellisyyksiä. Tämä arviointi perustuu tilintarkastuksen yhteydessä saatuihin tietoihin. Tämä vaatimus koskee myös kirjanpitolain 7 luvun mukaista kestävyysraporttia. Tämä tarkoittaa sitä, että standardin lisäksi myös tilintarkastuslain mukaan tilintarkastajan tulee kohdistaa joitakin tarkastustoimenpiteitä kestävyysraporttiin, jotta hän saa riittävästi evidenssiä raportointinsa tueksi.
Mitä tarkoittaa muu informaatio kestävyysraportoinnin varmennuksessa?
Kestävyysraportoinnin varmennuksessa noudatetaan tilintarkastuslain lisäksi kansainvälistä ISAE 3000 (uudistettu) -varmennusstandardia. Myös tässä standardissa on vaatimuksia muun informaation suhteen. Kestävyysraportoinnin varmennuksessa relevanttia muuta informaatiota on tilinpäätös ja muu osa toimintakertomuksesta, pois lukien kestävyysraportti. Standardin vaatimusten mukaan varmentajan tulee lukea muu informaatio, jotta hän pystyy tunnistamaan mahdolliset olennaiset ristiriitaisuudet kestävyysraportin ja muun informaation välillä. ISAE 3000 (uudistettu) -standardi puolestaan ei suoraan vaadi raportointia muun informaation osalta.
Tilintarkastuslaki ei aseta vaatimuksia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta kestävyysraportoinnin varmennuksessa. Standardin vaatimuksista syntyy kuitenkin yhteys tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä kestävyysraportin välille. Sekä tilintarkastaja että kestävyysraportoinnin varmentaja kohdistavat joitakin toimenpiteitä myös toistensa vastuulla olevaan raportointiin.
Entä jos toimintakertomukseen sisällytetään vapaaehtoista vastuullisuusraportointia?
Vapaaehtoinen kestävyyteen liittyvä raportointi tulee todennäköisesti tulevaisuudessa yleistymään. Vapaaehtoisessa raportoinnissa yritys voi valita, mitä tietoja se raportoi ja minkä raportointikriteeristön perusteella.
On myös mahdollista, että tulevaisuudessa myös näitä vapaaehtoisia raportteja voisi sisällyttää toimintakertomukseen, ja yritys voisi myös vapaasti valita, hankkiiko se tiedoille erillisen varmennuksen. Myös varmentajaksi voisi valita muunkin tahon kuin tilintarkastajan.
Toimintakertomukseen kohdistuu kuitenkin aina yhteisön tilintarkastajan toimenpiteitä. Vapaaehtoisen raportoinnin osalta on välttämätöntä selkeyttää ja rajata se, mitkä toimintakertomukseen sisältyvät tiedot ja raportit ovat tilintarkastajan lausuntojen kohteena.
Koska vapaaehtoisen raportoinnin tietoihin ei kohdistu samanlaisia tietojen laatuvaatimuksia kuin kestävyysraportointiin, tilintarkastajalla ei voi olla ainakaan suurempaa vastuuta näiden tietojen oikeellisuudesta kuin mitä kestävyysraportin osalta tällä hetkellä on.





