Erityistä huomiota kiinnitetään valvonnan painopisteisiin suhteessa EU-sääntelyn tavoitteisiin, valvonnan rooliin tilintarkastusalan kehittämisessä sekä siihen, miten toimintaympäristön muutokset on huomioitu valvonnassa. Selvitys tarjoaa myös näkökulmia valvonnan resursseihin, organisointiin ja kansainväliseen vertailuun. Näiden kautta muodostuu kokonaiskuva siitä, miten hyvin nykyinen järjestelmä vastaa sille asetettuihin odotuksiin ja millaisia kehityssuuntia on perusteltua arvioida.
Nykyinen tilintarkastusjärjestelmämme otettiin käyttöön vuonna 2016. Silloin aloitti toimintansa myös Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimiva Tilintarkastusvalvonta. Tilintarkastusala on edelleen kansainvälistynyt ja kansainväliset tilintarkastusstandardit ja ennen kaikkea laadunvalvontastandardit ovat saaneet suurempaa merkitystä, sekä hyvän tilintarkastustavan että myös laaduntarkastuksen lähteenä. EU:ssa on pyritty kehittämään yleiseurooppalaisia laadunvalvonnan metodologioita. Kestävyysraportoinnin ja sen varmennus on tuonut uusia haasteita ei pelkästään tilintarkastukselle, tilintarkastusstandardeille, mutta myös kestävyysraportointivarmennuksen valvonnalle.
Selvitys toimii keskustelunavauksena tilintarkastusvalvonnan kehittämiseksi Suomessa. Selvityksen on laatinut OTT, professori Jukka Mähönen.
Lue myös:
- Selvitys Tilintarkastusvalvonnan tilasta (Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2026 -lehden artikkeli)
- ST:n julkaisu: Toimintaympäristön muutokseen ja vahingonkorvausvastuusääntelyyn liittyvät selvitykset avaavat tilintarkastajan vastuuta
